veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Minne uni katosi?

Minne uni katosi?
2.9.2016

Joka viides suomalainen kärsii pitkäaikaisista uniongelmista, ja lähes puolet palkansaajista nukkuu huonosti silloin tällöin, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.

Professori Mikko Härmä Työterveyslaitos Kuva Leena Louhivaara

Katkonainen yöuni ja jatkuva väsymys ovat monen työikäisen vaiva. Stressi syö yöunet ja vuorokaudesta ei riitä tarpeeksi tunteja nukkumiseen. Unihäiriöt vaikuttavat työ- ja toimintakykyyn ja johtavat pitkittyessään uupumukseen.

Palkansaajista 45 prosentilla on unettomuusoireita silloin tällöin, ja joka viides kärsii pitkäaikaisista uniongelmista. ”Palkansaajilla unettomuusoireet ovat yleistyneet. Silloin tällöin huonosti nukkuvia on nyt kaksi kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten. Lievä unettomuus ei ole kuitenkaan sairaus”, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta toteaa.

Pitkittyessään unettomuus lisää monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä sekä huonontaa työkykyä ja elämänlaatua.

Mitä unettomuus tarkoittaa?

”Unettomuus on oire, joka tarkoittaa vaikeutta nukahtaa, vaikeutta pysyä unessa, liian varhaista heräämistä aamulla, vaikeutta herätä tai huonolaatuista unta, joka ei virkistä. Unettomuuteen voi liittyä yksi tai useampia oireita. Lääketieteellisesti puhumme unettomuushäiriöstä, kun oireita esiintyy vähintään kolme kertaa viikossa kuukauden ajan.”

”On normaalia nukkua silloin tällöin huonosti. On normaalia jännittää esimerkiksi hammaslääkäriä, uuden ihmisen tapaamista tai uusia työtehtäviä. Riidat kotona tai töissä valvottavat. Läheisen sairastelu saattaa viedä yöunet. Unettomuus on inhimillinen reaktio uuteen asiaan, päivän sattumuksiin tai esimerkiksi pelkoihin.”

”Kroonisesta unettomuudesta on kyse silloin, kun ei ole mitään varsinaista syytä, miksi ihminen ei nukahda.”

Suomalaisista noin 15 prosenttia on lyhytunisia (alle 6 h/yö). Pitkäunisia (+ 9 h) on 14 prosenttia.  Aamuvirkkuihin lukeutuu lähes puolet suomalaisista, iltavirkkuja on reilu kymmenes.

”Yöunen pituus on varsin yksilöllinen. Keskimäärin nukumme seitsemän ja puoli tuntia. Useimmat lyhytuniset nukkuvat tehokkaasti. Heillä on unen sisällä enemmän syvän unen vaiheita kuin muilla. Hyvin pitkään nukkuvan uni ei aina virkistä. Unen pituus ei siten kerro vielä mitään unen laadusta.” 

Työ iskee kiinni uneen

 Mistä unettomuuden yleistyminen kertoo?

”Unettomuuden yleistyminen kertoo muutoksesta suhtautumisessamme työhön. Työhön liittyy enemmän stressiä, vaikka työ ei välttämättä sinänsä ole yhtään sen stressaavampaa kuin aikaisemmin. Työntekijät ottavat työstä enemmän paineita ja asettavat itselleen kovia vaatimuksia.”

”On hyvin tavallista aikatauluttaa arkea ja optimoida elämää: voit mitata työtä ja liikuntasuorituksia ja suunnitella tarkasti vaikkapa ateriat. Monia häiritsee, kun omaa nukkumistaan ei voi hallita samalla tavalla.”

”Kun työ valvottaa, mieti johtuuko unettomuus työstressistä, työajoista vai ajanhallinnasta. Työajat stressaavat erityisesti vuorotyötä tekeviä.”

”Ajanhallinta on puolestaan haaste kunnianhimoisille ja velvollisuudentuntoisille asiantuntijoille. Asiantuntijan työ on rajatonta. On vain erilaisia työtehtäviä, mutta ei selkeitä työaikoja, jolloin työ tehdään.”

”Se, että ei ehdi tai halua nukkua tarpeeksi, ei ole unettomuutta.” 

Unettomuus syö hyvinvointia

Mitä unettomuudesta seuraa?

”Kasautuva univaje altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. Unettomuus heikentää huomiokykyä ja tarkkaavaisuutta, hidastaa reaktiokykyä, heikentää muistia ja oppimiskykyä. Se altistaa myös masennukselle ja ahdistukselle. Unohtelu lisääntyy. Lyhyempi yöuni ennakoi nousevaa painoindeksiä, koska univaje kasvattaa ruokahalua.”

”Unettomuus aiheuttaa riskejä erityisesti turvallisuuskriittisissä töissä. Esimerkiksi ammattiliikenne vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta, ja jo pieni 10-15 sekunnin ’torkahdus’ riittää aiheuttamaan liikenneonnettomuuden.”

”Aivoille nukkuminen on ehdottoman tärkeää. Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtelee aivosoluja ja puhdistaa tarpeetonta kuonaa aivoista ja solujen välitiloista. Uni optimoi aivojen kognitiivista toimintakykyä. Hyvä uni parantaa muistia ja edistää oppimista. Aivojen informaatiomassan palaset asettuvat unessa ’paikoilleen’, siksi hyvin nukutun yön jälkeen monet asiat tuntuvat kirkkaammilta.”

Nukkumaanmenoajat myös aikuisille

Mitkä ovat unitutkijan vinkit unettomalle?

”Kiinnitä huomiota omaan unirytmiisi ja huolla untasi. Mene nukkumaan ajoissa ja herää aamuisin suunnilleen samaan aikaan. Muista, että aikuinenkin tarvitsee nukkumaanmenoajat. Opettele rentoutumaan ja hallitse stressiä. Huolet voit kirjata vaikkapa huolipäiväkirjaan. Jos työ aiheuttaa stressiä, laita työasiat järjestykseen.”

”Muista myös terveelliset elämäntavat ja erityisesti liikunta, joka on luonnollinen ja järkevä tapa hoitaa unettomuutta. Kuormittava aerobinen liikunta on hyvä unilääke, kunhan liikut 2-4 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos liikut liian lähellä nukkumaanmenoaikaa, liikunta valvottaa.” 

”Luo itsellesi sänkyassosiaatio, jossa sänky on tarkoitettu nukkumista varten, se ei ole kodin viihdekeskus tai työhuone. Kännykän tai tabletin sininen valo syö yöunta.”

”Tilapäistä unettomuusoiretta voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, jotka ennaltaehkäisevät kroonista, pitkäkestoista unettomuushäiriötä. Lääkehoito voi esimerkiksi olla paikallaan silloin, kun lähiomaisen sairaus aiheuttaa suurta huolta. Lääkehoitoa ei tarvita, jos nukahtamis- tai uniongelmista huolimatta herää aamulla virkeänä.”

”Pitkäkestoisen unettomuushäiriön hoidossa lääkkeet eivät ole ensisijainen hoitomuoto. Parhaat hoitotulokset saavutetaan psykoterapeuttisilla menetelmillä.”

Unettomuus syö tuottavuutta

Mitä unettomuus maksaa?

”Unettomuus aiheuttaa kymmenien miljoonien, ellei jopa satojen miljoonien eurojen kustannukset vuosittain. Kuluja aiheutuu sekä lääkkeistä että unettomuuden aiheuttamista poissaoloista.”

”Unettomuus on myös tyypillisesti jonkin muun sairauden oire. Se liittyy muun muassa mielenterveysongelmista aiheutuviin sairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Kaikki kivut aiheuttavat unettomuutta.”

”Kun palkansaajista lähes 45 prosenttia kärsii unihäiriöistä silloin tällöin, tullaan aikamoisiin lukuihin. Väsyneenä työhön keskittyminen on hankalaa ja töitä tehdään vähemmän.” 

KUKA?

Nimi: Mikko Härmä

Tehtävä: Tutkimusprofessori Työterveyslaitoksella. Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija. Mikko Härmän tutkimusalueita ovat työajat, uni ja ikääntyminen.

Mikä unessa kiehtoo?

”Rationaalinen toiminta ja mielikuvitus sekoittuvat unessa. Uni on luova ja mystinen tila, jossa on paljon tutkimatonta. Se on tutkijalle aarreaitta.”

Mikä unitutkimuksessa on juuri nyt ajankohtaista?

”Nyt on hyvä hetki tutkia sitä, miten työajan muutokset vaikuttavat Suomessa. Meitä kiinnostaa, miten työaikojen joustot vaikuttavat uneen ja työhyvinvointiin.”

Miten hyvin unitutkija nukkuu?

”Olen aika hyvä nukkumaan. Hyödynnän liikuntaa unilääkkeenä. Ajankäyttöä pitää ammattilaisenkin jatkuvasti kehittää. On priorisoitava ja sanottava tarvittaessa ei. Se ei ole helppoa.”

Unettomuuden omahoito

  • Tarkista elintapasi
  • Vähennä nautintoaineiden käyttöä
  • Lisää liikuntaa
  • Älä urheile juuri ennen nukkumaan menemistä
  • Älä syö iltaisin liian raskaasti
  • Älä mene nukkumaan nälkäisenä
  • Käsittele huolet päivällä
  • Palauta säännöllinen unirytmi
  • Vältä liian pitkään nukkumista
  • Tee nukkumisympäristö otolliseksi
  • Rauhoitu
  • Vuode on vain nukkumista ja rakastelua varten
  • Älä yritä nukahtaa väkisin
  • Jos uni ei tule 15 minuutissa valojen sammuttamisen jälkeen, nouse vuoteesta.

 Lähde: Käypä hoito, Unettomuus (potilaalle) 

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.