Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt hieman viime kuukausina. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työuupumusoireita esiintyy jo noin joka neljännellä työikäisellä, ja huoli oman työn tulevaisuudesta on yleistynyt.
Suomalaisten työuupumusoireilu on lisääntynyt hieman, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus. Tutkimuksen mukaan noin joka neljännellä työikäisellä suomalaisella työuupumusoireilu on huolestuttavalla tasolla.
Noin yhdeksän prosenttia vastaajista kärsii todennäköisestä työuupumuksesta. Lisäksi 16 prosentilla on kohonnut riski työuupumukseen. Puoli vuotta aiemmin todennäköisestä työuupumuksesta kärsi kahdeksan prosenttia vastaajista.
Työuupumuksen lisäksi myös työkyky on hieman heikentynyt. Työkykynsä koki erinomaiseksi loppuvuonna 2025 noin 37 prosenttia vastaajista, kun kesällä vastaava osuus oli 39 prosenttia.
Samalla työssä koettu tylsistyminen on lisääntynyt.
Huoli työn tulevaisuudesta kuormittaa
Tutkimus kertoo myös kasvavasta epävarmuudesta työelämässä.
Noin 40 prosenttia työikäisistä suomalaisista kertoo olevansa huolissaan siitä, miltä oma työ näyttää tulevaisuudessa. Lähes puolet, 45 prosenttia, arvioi ettei pysty ennakoimaan, mitä omassa työssä tulee tapahtumaan. Vain 16 prosenttia uskoo työnsä muuttuvan parempaan suuntaan tulevaisuudessa.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan työelämässä on nähtävissä useita samanaikaisia kielteisiä kehityskulkuja.
"Samanaikaisesti työn kuormitustekijät ovat kasvaneet, voimavaratekijät heikentyneet, tulevaisuusodotukset muuttuneet epävarmemmiksi ja työuupumusoireilu on lisääntynyt. Onneksi muutokset aiempaan eivät ole jyrkkiä, mutta toivon ja työyhteisöjen voimavarojen vahvistaminen on nyt tärkeää", Hakanen sanoo tiedotteessa.
Työuupumus yleisintä 30–45-vuotiailla
Työuupumusoireilu on tutkimuksen mukaan lisääntynyt erityisesti 30–45-vuotiaiden ikäryhmässä.
Tässä ryhmässä vakavaa työuupumusoireilua koki jopa 13 prosenttia vastaajista, mikä on enemmän kuin muissa ikäryhmissä. Taustalla ovat tutkimuksen mukaan muita korkeammat työn vaatimukset sekä vähäisemmät työn voimavarat.
Samassa ikäryhmässä koetaan myös muita useammin, että muu elämä vie voimia työltä.
"Kolmi-nelikymppisillä oli myös muita enemmän epävarmuutta ja huolia oman työn tulevaisuudesta. Monilla on käsillä ruuhkavuodet. Ehkä on myös niin, että työelämäkeskustelu on välillä liiaksi keskittynyt joko nuoriin tai vanhoihin työntekijöihin ja jättänyt työuran keskivaiheen työntekijät huomiotta", Hakanen sanoo.
Työn voimavarat hieman heikentyneet
Tutkimuksen mukaan työn voimavarat ovat edelleen melko hyvällä tasolla, mutta niissä näkyy laskeva trendi.
Esimerkiksi reilua kohtelua työssään koki loppuvuonna 2025 noin 79 prosenttia vastaajista. Osuus on kuitenkin laskenut hieman kesästä 2025.
Samalla työyksinäisyys on lisääntynyt jonkin verran. Noin joka viides kokee työssään yksinäisyyttä, ja yleistä yksinäisyyttä kokee noin joka neljäs.
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiaisen mukaan epävarmuuden vaikutuksia voidaan torjua vahvistamalla työyhteisöjen voimavaroja.
"Huolen ja epävarmuuden kielteisiä vaikutuksia voidaan torjua panostamalla sosiaalisiin voimavaroihin työssä. Esimerkiksi reilua kohtelua, tuen tarjoamista ja kuulluksi tulemista voidaan työpaikoilla ylläpitää ja lisätä, vaikka yhteiskunnassa olisi millainen tilanne, Kaltiainen sanoo.
Tutkimuksen mukaan suomalaisessa työelämässä on edelleen enemmän myönteisiä kuin kielteisiä piirteitä, vaikka kehityksessä näkyy lievää heikkenemistä.
"Vaikka puolen vuoden aikana tapahtuneet muutokset eivät ole suuria, tähän kehitykseen on tärkeää puuttua ajoissa. Työhyvinvoinnin edistäminen on tärkeää myös työpaikkojen tuottavuuden ja kestävän menestymisen kannalta", Kaltiainen sanoo.
Ihan jokainen voi olla aloitteelinen työnsä tuunaaja. "Esimerkiksi omassa työyhteisössä voi vaalia hyvää ilmapiiriä, pitää huolta toisista ja olla ideoimassa parempia käytäntöjä", Työterveyslaitoksen tutkija Jie Li sanoo.
MIKÄ TUTKIMUS? | Miten Suomi voi? -tutkimushanke tuottaa tietoa työhyvinvoinnin ja työolojen kehittymisestä suomalaisilla työntekijöillä. Tutkimuksen aineistot koostuvat työssäkäyvien 18–65-vuotiaiden suomalaisten kyselyvastauksista. Tällä kertaa tuloskoosteessa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa ja työoloissa loppuvuoden 2019 (N=1567), kesän 2023 (N=3631) sekä 2025 kesän ja loppuvuoden (N=2143) välillä.
Minna Petäinen
