Sijoitusmarkkinoiden vuotta ovat tähän asti leimanneet geopoliittiset tapahtumat, kauppapolitiikka ja dollarin heikentyminen, josta kirjoitin heinäkuun blogissani.
Markkinareaktiot erilaisiin tapahtumiin ovat olleet pääosin maltillisia. Joskus jopa yllättävän rauhallisia. Etukäteen olisi voinut kuvitella, että esimerkiksi ohjusiskut Israelin ja Iranin välillä olisivat hermostuttaneet markkinoita enemmän kuin ne lopulta tekivät.
USA:n kesän aikana eri tahojen kanssa tekemät diilit kauppasopimuksista ovat vähentäneet kauppapolitiikkaan liittyvää epävarmuutta. Vaikka sopimusten yksityiskohdat ovatkin vielä auki, vaikuttaa siltä, että kauppapolitiikassa vielä huhtikuussa pelkona ollut pahin skenaario on vältetty.
Kauppapolitiikan jäädessä nyt taka-alalle etusivulla on enemmän tilaa muille aiheille. Mitkä asiat saattavat nousta sijoitusmarkkinoiden teemoiksi loppuvuonna? Alla muutamia ehdokkaita.
Inflaatio on maltillistunut, mutta USA:ssa inflaatio-odotukset ovat kohonneet
Kun katsoo toteutuneita inflaatiolukuja, on vaikea kuvitella, että niillä etusivulle päästäisiin. Niin maltilliselta meno näyttää. Inflaatio on sekä Euroopassa että USA:ssa vaimentunut lähelle keskuspankkien tavoitetasoa. Toteutuneita lukuja kiinnostavampaa on kuitenkin seurata odotuksia tulevasta inflaatiosta.
Euroopassa merkittäviä inflaatiopaineita ei tällä hetkellä näy, mutta USA:ssa tilanne on erilainen. Tuontitullien odotetaan heijastuvan lopputuotteiden hintoihin ja nostavan siten kuluttajahintoja. Kuinka paljon? Se jää nähtäväksi.
Rahapolitiikan löysäämisessä viestikapula siirtyy amerikkalaisille?
Kahdesta keskeisimmästä keskuspankista ohjauskorkoaan on tänä vuonna laskenut nimenomaan Euroopan keskuspankki (EKP). USA:ssa Fed on toistaiseksi pitänyt ohjauskoronsa ennallaan, kenties juuri inflaatio-odotusten kohoamisen myötä.
Kesän kauppadiilien jälkeen näkyvyys tulevasta on ainakin aavistuksen parempi, mikä saattaa antaa keskuspankille riittävästi varmuutta ohjauskoron laskuun pykälällä tai parilla syksyn aikana. EKP vastaavasti saattaa olla jo osansa tehnyt kevään koronlaskujen myötä. Ainakaan markkinaodotuksissa EKP:lta ei enää paljon odoteta. Rahapolitiikassa viestikapula on siis siirtymässä länteen.
Koronlaskut myös USA:ssa olisivat varmasti markkinoille tervetullut asia.
Elvyttävä finanssipolitiikka on nostanut pitkiä korkoja, mutta paraneeko myös talouskasvu?
EKP:n löysempi rahapolitiikka on laskenut lyhyitä korkoja, mutta samaan aikaan pitkät korot ovat pysytelleet koholla ja kesän aikana jopa kivunneet hieman ylöspäin. Yksi mahdollinen syy on euroalueen valtioiden budjettipolitiikka. Muun muassa Saksa on käynnistämässä mittavaa investointipakettia muun muassa puolustukseen ja infrastruktuuriin.
Pääasiassa velalla rahoitettu paketti kasvattaa liittovaltion alijäämää ja on siksi heijastunut pitkiin korkoihin nostavasti. Talouskasvun kiihtyminen lienee kuitenkin kroonisesti heikosta kasvusta kärsineelle Euroopalle se odotetumpi vaikutus.
Entä mitä käy tuloskasvulle?
Vauhdikkaampi talouskasvu ei tietenkään sijoittajaa lämmitä, ellei se heijastu myös yritysten tuloskasvuun. Talouskasvun parantuessa kotimarkkinat tarjoavat kuitenkin eurooppalaisille yhtiöille mahdollisuuksia kasvuun. Tämä on tärkeää varsinkin, jos vienti Amerikkaan takkuaa korkeampia tullien takia. Sijoittajan kannalta hyvä asia on, että eurooppalaisilta yhtiöiltä ei vieläkään odoteta kummoista kasvua. Ja alhaalla oleva rima on aina helpompi yrittää.
Parina viime vuotena suuri osa tuloskasvusta on tullut muutamalta sektorilta, mikä on pidempään jatkuessaan ongelma sijoittajille. Tänä vuonna tässäkin asiassa on merkkejä paremmasta. Toisen vuosineljänneksen perusteella tuloskasvu näyttää hieman aiempaa laaja-alaisemmalta sekä USA:ssa että Euroopassa.
Vieläkö viime vuosien alisuorittajat petraisivat?
Viime vuosina sijoittajat ovat tottuneet amerikkalaisten teknologiayhtiöiden voittokulkuun. Alkuvuosi oli poikkeus tässä tarinassa. Euroopan osakemarkkinat tuottivat kesään asti paremmin, mutta kesän aikana USA:n markkinat ja etenkin teknologiayhtiöt ovat kirineet tuottoeroa umpeen.
USA:n markkinoilla suuret teknologiayhtiöt vaikuttavat kalliinpuoleisilta, muu markkina ei niinkään. Vastaavasti Euroopassa osakemarkkinaa kokonaisuutena ei voi välttää kalliiksi, mutta varsinkin pienten ja keskisuurten yhtiöiden arvostus on selkeästi alle niiden historiallisen keskiarvon.
Jos Euroopan talouskasvu piristyy, edullisesti arvostetuille pienillä ja keskisuurilla yhtiöillä on latu auki kurssinousuun. Onko nyt aika kaivaa taas esiin alkuvuoden pelikirja, jossa voittajia etsimään muualta kuin mistä niitä viime vuosina on löytynyt? Ainakin edellytykset Euroopan ylituottoon ovat edelleen kasassa.
Topias Kukkasniemi
Kommentoi