Moni sijoittaja on tänä vuonna hieraissut silmiään tarkastellessaan osakesalkkunsa tuottokehitystä. USA:ssa keskeiset pörssi-indeksit takovat uusia ennätyksiä, mutta osakesijoitusten arvonkehitys on siitä huolimatta ollut tahmeaa. Selittävä tekijä on tänä vuonna tuntuvasti heikentynyt dollari.
Kesäkuun loppuun mennessä USA:n osakemarkkinat olivat tänä vuonna tuottaneet dollarimääräisesti +6,2 prosenttia, mutta valuutan heikentymisen takia euromääräinen tuotto oli -6,6 prosenttia. Meidän eurosijoittajien näkökulmasta valuutta on siis lohkaissut lähes 13 prosenttiyksikköä dollareissa noteerattujen sijoitusten tuotoista.
Edellisen kerran vastaavanlainen liike valuutassa nähtiin syyskuun 2022 ja heinäkuun 2023 välisenä aikana. Sijoittajien muisti on lyhyt, saattaisi joku vääräleuka laukoa. Tuolloin osakemarkkinoiden tuotto oli kuitenkin niin vahvaa, että euromääräinen tuotto oli valuutan heikentymisestä huolimatta tukevasti plussan puolella.
Tänä vuonna valuutan heikentyminen on vain tuntunut erilaiselta, kun samaan aikaan myös osakemarkkina on yskähdellyt.
Dollarin heikentymisestä yllättyminen on ymmärrettävää myös siksi, että harva osasi vuoden alussa sitä odottaa. Keskuspankki on Euroopassa laskenut ohjauskorkoaan USA:n keskuspankkia enemmän, minkä pitäisi heikentää euroa ja vahvistaa dollaria. Dollaria on myös perinteisesti pidetty turvasatamana. Huhtikuun markkinamyllerryksessä se ei sellaisena toiminut.
Mikä heikompaa dollaria sitten ajaa? Alla kaksi mahdollista syytä.
Trumpin hallinto haluaa heikentää dollaria
Presidentti Donald Trump on tänä vuonna useaan otteeseen arvostellut USA:n keskuspankin pääjohtajaa Jerome Powellia siitä, ettei Powell ole laskenut ohjauskorkoa riittävästi. Alhaisempi korko taas todennäköisesti heikentäisi dollaria. Kaikesta päätellen USA:n hallinnolla tuntuu siis olevan kova tarve heikentää valuuttaansa.
”Miksi?”, kysyi eräs asiakas aiheellisesti.
En oikein osannut vastata kysymykseen, sillä en aivan ymmärrä hallinnon logiikkaa. Kenties taustalla on halu parantaa amerikkalaisen teollisuuden vientikilpailukykyä ja tuoda kotiin teollisia työpaikkoja, jotka ovat globalisaation myötä kadonneet Aasiaan. Tämä olisi kuitenkin todennäköisesti koko talouden kannalta haitallista osaoptimointia.
Heikentynyt valuutta näet nostaisi tuontitavaroiden hintoja ja heikentäisi siten kuluttajien ostovoimaa. USA:n kaltaisessa kuluttajavetoisessa taloudessa, joka tuo paljon tavaraa ulkomailta, kuluttajien heikompi ostovoima luultavasti vaimentaisi talouskasvua enemmän kuin mitä teollisuuden saama vetoapu vientiin sitä hyödyttäisi. Samaan aikaan inflaatiopaineet lisääntyisivät tuontitavaroiden hintojen noustessa. Lyhyellä aikavälillä haastava yhtälö, eivätkä työpaikat siirry takaisin nopeasti, jos ollenkaan.
Oli syy mikä tahansa, sijoittajat ovat noteeranneet sen Trumpin hallinnon toiveen alhaisemmista koroista ja heikommasta dollarista.
Sijoittajakysyntä on vähentynyt
Kansainväliset sijoittajat ovat käytännössä finanssikriisistä lähtien asteittain kasvattaneet amerikkalaisten sijoitusten osuutta salkuistaan. Vahva talouskasvu, elvyttävä rahapolitiikka ja osakemarkkinoiden vahva veto ovat houkutelleet uusia investointeja ja sijoituksia. Tämä kysyntä on samalla lisännyt dollarin kysyntää.
Tänä vuonna osakemarkkinoiden vaatimattomampi tuottokehitys ja korkea arvostustaso, liittovaltion velkaantuminen sekä nykyhallinnon arvaamattomuus ovat saaneet kansainväliset sijoittajat arvioimaan uudelleen USA:n roolia salkuissaan. Dollaria ei kenties enää nähdä samanlaisena turvasatamana kuin aikaisemmin.
Monet vaikuttavat analyysissaan päätyneen hieman vähentämään USA:n painoa, mikä on samalla vähentänyt valuutan kysyntää. Kaikki tämä tapahtuu tilanteessa, jossa lähes kaikilla suurilla sijoittajilla jenkkipainot ovat historiallisen suuria. Markkinoilla ei siis ole juurikaan sijoittajia, jotka menisivät vastakkaiseen suuntaan.
Yhteistä mainituilla syillä on, että ne eivät lyhyellä aikavälillä ole katoamassa. Powellin kausi keskuspankin pääjohtajana päättyy ensi vuonna ja Trump pääsee viimeistään silloin nimittämään uuden pääjohtajan. Oletettavaa on, että Powellin seuraaja jakaa Trumpin sympatiat alhaisiin korkoihin ja heikompaan dollariin.
Sijoittajien mielialat taas voivat vaihdella nopeastikin, mutta olisi outoa, jos kansainväliset institutionaaliset sijoittajat alkaisivat lisätä USA-painojaan merkittävästi ottaen huomioon, että salkut ovat jo valmiiksi painottuneita uudelle mantereelle.
Tämä kannattaa USA:n voittokulkuun tottuneiden yksityissijoittajienkin huomioida.
Topias Kukkasniemi
Kommentoi