Tänä vuonna jännitystä on joulun alla lasten lisäksi ekonomisteilla. Lapset odottavat joulupukkia ja ekonomistit odottavat, miten veronpalautusten maksupäivän muutos vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen. Kun ylivoimaisesti suurin osa veronpalautuksista maksettiin jo elo-syyskuussa, mitä tapahtuu joulukaupan aikaan?
Veronpalautukset ovat olleet suomalaisille melko suosittu ja merkittävä säästämiskeino. Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista saa veronpalautuksia, tänä vuonna yhteensä noin 3 miljardia euroa. Kyselytutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen on asettanut veroprosenttinsa ainakin silloin tällöin tarkoituksella liian korkeaksi. Veronpalautuksilla on rahoitettu etenkin jouluostoksia.
Veronpalautukset ovat merkittävä tekijä myös joulukaupalle. Perinteisesti joulukaupan on katsottu käynnistyvän viimeistään marras-joulukuun vaihteessa maksettavista veronpalautuksista. Tänä vuonna lähes kolme neljäsosaa (71 %) veronpalautuksista maksettiin kuitenkin jo elo-syyskuussa ja suuri kysymys on, mitä noille veronpalautusrahoille tänä vuonna tapahtui.
Jos kuluttajat ovat täydellisen rationaalisia, ei veronpalautuspäivän vaihtumisella pitäisi olla vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen. Silloin joulukauppaan käytettävä osuus veronpalautuksista säästetään jouluun asti tai sitten jouluostoksia tehdään jo alkusyksystä. Tällä hetkellä kuitenkin vaikuttaa siltä, että todellisuus näyttää hieman toiselta.
Elo-syyskuussa nähtiin useita veronpalautuksiin kohdistuvia mainoskampanjoita veronpalautuspäivien läheisyydessä ja onkin mahdollista, että merkittävä osa veronpalautuksista käytettiin kulutukseen jo silloin. Tähän suuntaan viittaisivat ainakin tilastot, jotka näyttävät että hiljaisen alkuvuoden jälkeen kotitalouksien kulutuksessa nähtiin odotuksiakin suurempi kasvuhyppäys vuoden kolmannella neljänneksellä.
Tänä vuonna toteutetussa kyselytutkimuksessa vain 4 % suomalaisista suunnitteli rahoittavansa joululahjaostoksiaan veronpalautuksilla. Tämä on merkittävästi vähemmän kuin aiempina vuosina, jolloin useampi kuin joka neljäs on suunnitellut rahoittavansa joululahjaostoksensa ainakin osittain veronpalautuksilla. Joka neljäs ilmoitti säästäneensä ainakin osan veronpalautuksista joulua varten, mutta suurin osa ei ollut säästänyt veronpalautuksia joulua varten lainkaan.
Tilastojen ja kyselytutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että merkittävä osa veronpalautuksista on käytetty kulutukseen jo syksyllä. Tämä tarkoittaa sitä että aiempia vuosia pienempi osuus veronpalautuksista on joulukauppaa kiihdyttämässä. Aiemmin viitatun Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset arvioivatkin käyttävänsä tänä vuonna jouluun hieman viime vuotta vähemmän rahaa.
Jos veronpalautuksia käytetään aiempia vuosia vähemmän joulukulutukseen, voi vaikutus näkyä vähittäiskaupan lisäksi kotitalouksien velkaantumisessa. On nimittäin mahdollista että aiemmin veronpalautuksilla rahoitettu osuus joulukulutuksesta rahoitetaan säästöjen sijaan luotolla.
Etukäteen on vaikea arvioida miten veronpalautusten maksupäivän muutos vaikuttaa. Nyt näyttäisi siltä, että veronpalautuksia ei ole ainakaan merkittävästi säästetty joulua varten. Se, näkyykö veronpalautusrahojen puute joulukaupan kasvun hidastumisena tai kotitalouksien velkaantumisen kiihtymisenä, on kysymys, johon ekonomistit saavat jännittää vastausta ensi vuoteen asti.
Olli Kärkkäinen
Kommentoi