Marraskuun ensimmäisenä päivänä julkaistaan taas tietoja siitä, paljonko suomalaiset ovat maksaneet tuloveroja. Tiedoista selvinnee, että suomalaisista suurin on maksanut veroja liikaakin ja saa siksi veronpalautusta. Miksi onnellisten veronmaksajien kansa maksaa veroja liikaa ja onko se järkevää?
Viime vuonna veronpalautuksia maksettiin lähes 3,7 miljoonalle henkilölle yhteensä 2,6 miljardia euroa. Keskimääräinen veronpalautus oli viime vuonna noin 700 euroa. Veronpalautusten saajien määrä on ollut kasvussa ja nykyisin kaksi kolmasosaa suomalaisista saa veronpalautusta.
Miksi näin suuri osa suomalaisista maksaa ennakonpidätyksiä liikaa ja saa siksi veronpalautuksia? Veronpalautuksille maksetaan tällä hetkellä 0,5 prosentin korkoa, joten kovin tuottoisa sijoituskohde se ei ole, vaikka se voittaakin rahan käyttötilillä makuuttamisen.
Yksi syy veronpalautuksille on varmuuden kaipuu. Veroprosentti asetetaan tarkoituksella hieman korkeammaksi, jotta voi varmistua siitä, ettei ainakaan joudu maksamaan mätkyjä. Käyttäytymistaloustieteen tulosten mukaan mätkyistä syntyvä kipu on suurempi kuin vastaavan suuruisesta veronpalautuksesta syntyvä ilo. Siksi ihmisillä on tapana vältellä tappioita ja verotuksen tapauksessa mätkyjä.
Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen asettaa ainakin silloin tällöin veroprosenttinsa tarkoituksella liian korkeaksi veronpalautuksia saadakseen. Työntekijöistä joka kolmas asettaa veroprosenttinsa säännöllisesti korkeammaksi veronpalautusta saadakseen.
Veronpalautusta käytetään monesti säästökeinona. Veronpalautukset maksetaan sopivasti joulukauden alla, jolloin ennakonpidätystä säätämällä voi säästää joulua varten ikään kuin huomaamattaan.
Viime vuoden talousnobelisti Richard Thalerin tutkimusten mukaan säästämisessä vaikeaa on aloittaminen ja sitoutuminen. Siksi erilaiset sitoutumismekanismit voivat auttaa säästämisessä. Veronpalautusten avulla säästäminen toimii täsmällisesti näiden käyttäytymistaloustieteen oppien mukaisesti. Asettamalla itselleen tarkoituksella liian korkean ennakonpidätysprosentin, sitoutuu säästämään joka kuukausi koko vuoden.
Verovähennyksiin, maksettuihin veroihin ja veronpalautuksiin voidaan vaikuttaa myös verotuksen byrokratialla. Esimerkiksi Suomessa esitäytetyn veroilmoituksen käyttöönotto tutkitusti vähensi niiden verovähennysten käyttöä, joita ei esitäytettyyn veroilmoitukseen oltu automaattisesti tehty (kts. Kotakorpi & Laamanen 2016). Tämä on ymmärrettävää, koska veroilmoituksen tekemiseen liittyy vaivaa. Esitäytetty veroilmoitus vapautti monet tästä vaivasta, jos ei hakenut muita kuin esitäytettyjä verovähennyksiä. Viime vuonna noin kolme neljäsosaa hyväksyi esitäytetyn veroehdotuksen sellaisenaan.
Verotukseen on tulossa merkittäviä muutoksia myös lähivuosina. Ensi vuoden alussa käyttöön otettava kansallinen tulorekisteri tuo tulotietoja reaaliaikaisemmin verottajan tietoon. Ensi vuoden näkyvin muutos tulee veroilmoituksiin ja veronpalautuksiin, joiden maksaminen aikaistuu. Ensi vuonna veronpalautuksia (ja mätkyjä) maksetaan vaiheittain elo-joulukuussa, siten että suurin osa veronpalautuksista maksetaan todennäköisesti jo elokuussa. Kun tiedetään että moni suomalainen käyttää veronpalautuksia säästämiskeinona joulua varten, on ensi vuonna mielenkiintoista nähdä mitä käy joulukaupalle, kun suurin osa veronpalautuksista on maksettu jo reilusti joulusesongin alkamista ennen.
Suurin osa suomalaisista saa tänäkin vuonna veronpalautusta ja siihen on monta syytä. Vaikka veronpalautus ei sijoituskohteena ole kovin tuottoisa, toimii se kuitenkin säästämisen sitoutumismekanismina.
Suomessa veronpalautukset on perinteisesti maksettu joulusesongin alla ja siksi moni on käyttänyt veronpalautuksia keinona säästää joulumenoja varten. Mutta mitä käy, kun suurin osa veronpalautuksista maksetaankin jo elokuussa? Se nähdään ensi vuonna.
Olli Kärkkäinen
Kommentoi