Viime vuoden lopulla julkaistu Tilastokeskuksen väestöennuste sisälsi jopa odotettua suurempia muutoksia kuvaan Suomen ikärakenteen muutoksista. Ennusteen mukaan tulevaisuudessa ainoa kasvava ikäluokka on yli 74-vuotiaat samaan aikaan kun lasten ja työikäisten osuus väestöstä laskee.
Väestön ikärakenteen muutoksen vaikutuksista julkisen talouden kestävyyteen on puhuttu paljon. Sen sijaan paljon vähemmän on puhuttu siitä, miten väestön ikääntyminen näkyy arjessa, yrityksissä ja asuntomarkkinoilla.
Viime vuonna Suomessa syntyi 47 000 lasta, mikä on pienin määrä 1800-luvun suurten nälkävuosien jälkeen, jolloin suomalaisia oli alle 2 miljoonaa.
Jos syntyvyys jatkuu näin matalana, laskee lasten lukumäärä ja osuus väestöstä nopeasti. 1970-luvulla joka neljäs suomalainen oli alle 15-vuotias. Tuoreen väestöennusteen mukaan 2040-luvulla enää joka kahdeksas suomalainen on alle 15-vuotias. Samalla ajanjaksolla yli 64-vuotiaiden osuuden ennustetaan kasvavan 9 prosentista 27 prosenttiin.
Alle 15-vuotiaiden lukumäärän ennustetaan laskevan vuoteen 2040 mennessä lähes 150 000 lapsella (-17 %). Kun otetaan huomioon kaupungistumisesta kumpuava maan sisäinen muuttoliike, laskee muuttotappiokunnissa lasten lukumäärä vielä paljon koko maan keskiarvoa dramaattisemmin.
Tämä näkyy melko nopeasti arjessa, kun kadulla tulee vastaan lastenvaunuja yhä harvemmin. Tämä näkyy myös lapsiperheiden palveluissa – lasten lukumäärä laskiessa pitää yhä useamman kunnan pohtia riittääkö lähikouluun tarpeeksi lapsia.
Väestörakenteen muutos näkyy myös asuntomarkkinoilla. Jos lapsiperheiden lukumäärä laskee, kuka ostaa jatkossa lapsiperheasuntoja?
Jo nyt rakentamisen kasvu on keskittynyt kasvavien kaupunkiseutujen kerrostaloihin, kun taas omakotitalojen ja rivitalojen rakennusmäärät ovat polkeneet paikoillaan.
Tulevaisuudessa asuntomarkkinoilla tulee olemaan kysyntää palveluiden lähellä olevista senioriasunnoista, kun taas muuttotappiokuntien perheasuntoja voi olla vaikea saada myydyksi. Siksi ennen omakotitalon rakentamista kannattaakin katsoa tarkkaan miltä oman kunnan väestöennuste näyttää.
Väestön ikääntyminen asettaa julkiselle sektorille haasteita, mutta ikääntyvää väestöä palveleville yrityksille se luo myös mahdollisuuksia.
Jo nyt yli 65-vuotiaiden kotitalouksien kulutus kattaa yli viidenneksen kotitalouksien kokonaiskulutuksesta. Ikäihmisten kulutusosuutta on kasvattanut väestön ikärakenteen muutoksen lisäksi tulotason nousu. Tälle selityksenä on työeläkkeiden merkityksen kasvu eläkeläisten tulonlähteenä. Näyttääkin siltä, että jatkossa Suomessa on nykyistä suurempi ja vauraampi seniorikuluttajien joukko, jota palveleville yrityksille tulevaisuus näyttää valoisalta.
Väestön ikärakenteen muutoksen vaikutuksista on puhuttu paljon, mutta tulevan muutoksen nopeus saattaa silti yllättää. On vaikea keksiä yhteiskunnan aluetta, johon ikärakenteen muutos ei vaikuttaisi.
Nopeasti laskenut syntyvyys näkyy koulujen penkeillä jo muutaman vuoden kuluttua. Asuntomarkkinoilla ikärakenteen muutos herättää pohtimaan, kuka tulevaisuudessa ostaa perheasuntoja ja rakennetaanko senioriasuntoja tarpeeksi. Kunnissa ikärakenteen muutos pakottaa pohtimaan, riittääkö lähikouluun tulevaisuudessa lapsia. Yrityksissä ikärakenteen muutos mahdollistaa pohtimaan, miten kasvavaa seniorikuluttajien joukkoa voisi parhaiten palvella. Arjessa ikärakenteen muutos herättää pohtimaan, miltä ikäpyramidinsa ympäri kääntänyt Suomi näyttää.
Näissä asioissa riittää pohdittavaa pitkäksi aikaa.
Olli Kärkkäinen
Eläkkeet eivät nouse kun eivät ole sidottu indeksiin. Törkeä temppu eläkeläisille!
Kommentoi