Suomalaista kansanluonnetta kuvatessa ei optimismi ehkä tule ensimmäisenä mieleen. Onhan meillä jopa sanonta ”pessimisti ei pety”. Siksi monelle on voinut tulla yllätyksenä tieto siitä, että kuluttajaluottamuksella mitattuna suomalaiset ovat pitkään olleet Euroopan optimistisimpien maiden joukossa. Tämän vuoden alussa suomalaisten optimismi-sijoituksessa tapahtui kuitenkin romahdus, ja siitä saamme syyttää Euroopan komissiota.
Kuluttajaluottamusta mitataan eri maiden tilastoviranomaisien toteuttamien kyselytutkimusten avulla. Näissä kuluttajabarometreissa tavallisilta kansalaisilta kysytään heidän näkemyksiään mm. oman taloustilanteen ja kansantalouden näkymistä. Luottamusindikaattori kokoaa nämä näkemykset yhteen, ja jo pitkään se on laskettu oman talouden näkymien, kansantalouden näkymien, työttömyysnäkymien ja kotitalouden säästämismahdollisuuksien keskiarvona. Näin laskettuna suomalaiset olivat tammikuussa 2019 Euroopan optimistisin kansa.
Virallisissa Eurostatin tilastoissa Suomi ei kuitenkaan enää ollut kuluttajaluottamuksen kärjessä, vaan Suomi oli romahtanut sijoituksessa seitsemänneksi. Optimistisimmat kuluttajat löytyivätkin nyt Suomen sijaan Serbiasta. Syynä Suomen sijoituksen romahdukseen on se, että Euroopan komissio muutti tammikuussa kuluttajaluottamuksen laskentatapaa.
Luottamusindikaattorista poistettiin säästämismahdollisuuksia ja työttömyysnäkymiä käsittelevät kysymykset. Niiden tilalle nostettiin kysymys siitä, miten vastaajan oma taloustilanne on kehittynyt viimeisen vuoden aikana ja kysymys kestokulutustuotteiden (mm. huonekalut, sähkölaitteet) hankinta-aikomuksista seuraavan vuoden aikana. Suomalaisten kotitalouksien usko omiin säästämismahdollisuuksiin on selvästi muita eurooppalaisia korkeampi. Siksi säästämistä käsittelevän kysymyksen poistaminen luottamusindikaattorista heikensi Suomen kokonaisluottamusta muita maita enemmän.
Miksi kuluttajaluottamuksen laskentatapaa muutettiin? Syynä ei ollut Suomen aseman heikentäminen. Kuluttajaluottamuksen päätarkoituksena on toimia yksityistä kulutusta ennakoivana indikaattorina. Kuluttajabarometrin tarkoituksena ei ole vertailla maiden välisiä eroja optimismissa, vaan ennustaa mitä kotitalouksien kulutukselle on Euroopan maissa lähikuukausina tapahtumassa. Komission tutkimuksen mukaan nyt rakennettu uusi luottamusindikaattori ennustaa yksityisen kulutuksen kehitystä vanhaa indikaattoria paremmin ja siksi indikaattorin sisältöä päätettiin uudistaa.
Kotitalouksien kulutuksen kehitystä ennustettaessa luottamuksen tason sijaan oleellista on luottamuksen suunta. Heikkenevä luottamus ennakoi hidastuvaa kulutuksen kasvua. Suomessa kuluttajaluottamus on ollut laskevalla trendillä viime vuoden puolesta välistä lähtien sekä uudella että vanhalla indikaattorilla mitattuna. Syynä on suomalaisten heikentynyt luottamus Suomen talouden tulevaan kehityksen.
Suomalaiset eivät siis ole enää kuluttajaluottamuksella mitattuna Euroopan optimisin kansa ja uuden indikaattorin sisällöstä johtuen suomalaiset eivät ole kärkisijoille lähiaikoina nousemassakaan. Ehkä voimme lohduttautua sillä, että YK:n onnellisuusraportin mukaan Suomi on kuitenkin maailman onnellisin maa. Toivottavasti tuon onnellisuusmittarin laskentatapaa ei olla ihan heti muuttamassa.
Olli Kärkkäinen
Kommentoi