Kohtasin Hakaniemen hallin käytävällä pirteän, tutun pankinjohtajan, joka oli jo ehtinyt yli 85 vuoden ikään. Kyselin kuulumisia ja tiedustelin, asuuko hän vielä itsekseen puolison menehdyttyä jokin vuosi sitten, vai onko muutto palvelukotiin ajankohtaista. Hän iski silmää vastatessaan: ”On mielessä, siellä on jo 12 kaveria ja sitä paitsi sinne on tullut jo A-oikeudetkin”.
Suunnitelman tekeminen oman vanhuuden varalle on viisi- ja kuusikymppiselle pelottavaa. Kuitenkin sen tekemättä jättäminen on seuraavalle polvelle emotionaalinen ja ehkä taloudellinenkin rasite. Meidän on tutkitusti vaikea tehdä suunnitelmia asioista, jotka eivät ole selviä. Otetaan siis selvää: Mistä sitten hoivassa on kyse ja mitä se maksaa?
Hoiva on sitä, että huolehditaan, mutta myös hoitoa ja hellyyttä. Hoivan täsmällisempi sisältö on määrittelemättä, minkä huomaa, kun yrittää ottaa eri hoivapalvelun tarjoajilta selvää, mitä se pitää sisällään ja paljonko se maksaa. Yhteismitallisia tarjouksia on vaikea saada ja tunnetusti hinnoittelu eri puolilla Suomea on epäyhtenäistä.
Varautumisen olennaiset vaiheet:
1. Arvioi, kuinka kauan voit vielä asua nykyisessä kodissasi, mikäli oma ja/ tai puolisosi kunto heikkenee – nyrkkisääntönä on 77 vuoden ikäraja päätöksenteolle.
2. Mieti sopiva tuleva asuinmuoto ja -paikka, usein lähellä tärkeitä ihmisiä. Vähennä tavaran määrää mahdollista muuttoa varten.
3. Selvitä talouteen ja omaisuuden käyttöön liittyvät asiat:
- Mitä oikeasti omistat ja varmista omistusten käteiseksi muutettavuus.
- Kerää juridiset, ajantasaiset sopimukset ja talouden hoitoon liittyvät salasanat yhteen ja kerro säilön sijainti asioittesi hoitajalle sekä varmista, että hänellä on tilinkäyttöoikeudet.
4. Mikäli pitkäaikaisen hoivan tarve on ajankohtaista, selvitä tai anna lähimmäisesi selvittää:
- Minkä tasoista hoivaa tarvitset
- Kustannusarvio eri palveluntarjoajilta hyödyntäen alla olevaa taulukkoa
- Eri tukien suuruus (ml. palvelusetelit)
5. Ota omaisuutesi käyttöön hoivan rahoittamiseksi
Suomessa yli 85-vuotiaista n. 20 % on pitkäaikaishoivan piirissä, ja hoivaa tarvitaan keskimäärin 4 vuotta elämästä, joko kotona asuen tai ei. 75-vuotiaista 90 % ja 85-vuotiaista 81 % asuu omassa kodissa.
Säännöllisen kotihoidon osuus on kasvussa, mutta ei nouse toivotussa tahdissa. Monella vanhalla on muistissa omat isovanhemmat, jotka automaattisesti pääsivät vanhainkotiin, kun sen aika tuli. Nyt kuitenkin hoivaan pääsy on vaikeaa, yhteiskunta tavoittelee sitä, että vain hyvin harva pääsisi/joutuisi laitoshoitoon.
Hoivaan kuluu valtiolta vuosittain 4–5 miljardia euroa. Tulevaisuudessa tarvittavaan noin 100 miljardin euron kumulatiiviseen yhteenlaskettuun rahamäärään ei ole varauduttu. Työeläkkeitä ei ole edes suunniteltu käytettävän hoivaan. Kuitenkin perustuslaki lupaa, että ”kukaan ei jää kadulle”.
Pitkäaikaisen hoivan tasot:
Itsenäinen asuminen
Henkilö asuu itsenäisesti kerros-, rivi- tai omakotitalossa usein omaishoitajan tukemana.
Palveluasuminen
Henkilön kanssa tehdään yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa sovitaan ihmisen henkilökohtaisesti tarvitsemista palveluista. Palveluja ovat mm. ateriat, vaatteiden huolto, siivous, turvapalvelu, virkistystoiminta, asiointiapu, perushoito sekä terveyden- ja sairaanhoito
Tehostettu palveluasuminen
Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät selviydy kotonaan turvallisesti kotiin annettavien palveluiden ja tukitoimien turvin esimerkiksi muistisairauden vuoksi. Henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden, toisin kuin tavallisessa palveluasumisessa.
Laitoshoito
Laitoshoito on pitkäaikaista, ympärivuorokautista asumista ja hoitoa hoivakodissa. Se on tarkoitettu vaativaa hoitoa tarvitseville henkilöille, joiden hoitoa ei voida muualla turvallisesti järjestää. Henkilöillä on yleensä monia sairauksia, ja he tarvitsevat päivittäisissä toimissaan kahden hoitajan apua sekä sairaanhoitoa.
Mitä hoiva voi maksaa?
|
Yksityinen
|
Palveluasuminen* Palvelusetelihyvitys |
Tehostettu palveluasuminen* Hoitotuki 300 e / kk |
*= esimerkkiluvut on kerätty haastattelemalla eri palveluntarjoajia ja käyttämällä Tampereen kaupungin palvelusetelilaskureita; palvelujen kirjo ja niiden kustannusten hajonta on suuri. Yllä on käytetty samoja lukuja kuin alla olevassa esimerkkitaulukossa. Kokonaismenoja laskettaessa tulee hoivan ja tukien lisäksi huomioida yksilön pakolliset menot, kuten asuntomenot ja muut menot. Bruttotulo-oletus on 1 500 € / kk.
Olen alle kerännyt esimerkin Hämeestä niistä kuluista ja tuista, joita palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen kuuluu. Olen käyttänyt esimerkissä palveluseteleitä, joita kunnat antavat hoivan tarvitsijoille palvelujen ostamiseen. En käyttänyt SOTE:ssa kaavailtua mallia, jossa jokaiselle luvattiin sama hoivan taso ja asiakas olisi aina maksanut hoivasta 85 % tuloistaan. Nykyisin pitkäaikaisen laitoshoidon maksu on 85 % omista nettotuloista.
Palveluseteleiden etu on siinä, että asiakas voi itse päättää, minkä tasoiseen hoivaan niitä käyttää. Monella kaupungilla on palvelusetelilaskureita, joiden perusteella voi hahmottaa palveluseteleiden määrää eri hoivamuotojen rahoituksen tueksi. Saatavien palveluseteleiden määrä riippuu tulotason suuruudesta.
Tulotaso, jota palvelusetelilaskuri käyttää, koostuu henkilön kokonaistulovirrasta, eläketulosta vuokra- ja osinkotuloihin. Sen sijaan esimerkiksi sijoitusvakuutusten tai rahastojen arvonnousua, eikä niistä myytäessä saatua mahdollista luovutusvoittoa, oteta mukaan tulotason arviontiin. Alla olevassa taulukossa on olennaista otsakkeet, joita voi käyttää, kun hoivan kustannuksia kysyy palveluntarjoajilta. Laatu on asia, jota luvut eivät kerro – vielä.
| Tehostettu palveluasuminen | Palveluasuminen | |||
| Kustannukset/kk | ||||
| Hoivan hinta 60 /120 € vuorokausi | ||||
| Kuukausihinta, € | 3 600 | 3 600 | 1 800 | 1 800 |
|
Välttämättömät menot, € |
1 580 | 1 580 | 1 630 | 1 630 |
| Ei-välttämättömät menot, €(kuljetukset, matkat, yms.) | 150 | 300 | 300 | 500 |
| Yhteensä/kk € | 5 330 | 5 480 | 3 730 | 3 930 |
| Tulon lähteet/kk | ||||
| Bruttoeläke, € | 1 500 | 3 200 | 1 500 | 3 200 |
| Nettoeläke, € | 1 200 | 2 200 | 1 200 | 2 200 |
| Palvelusetelit, € | 2 135 | 1 356 | 1 200 | 667 |
| Hoitotuki, € | 300 | 300 | 150 | 150 |
| Yhteensä /kk € | 3 635 | 3 856 | 2 550 | 3 017 |
| Kustannukset/kk € | 5 330 | 5 480 | 3 730 | 3 930 |
| Tulonlähteet/kk € | 3 635 | 3 856 | 2 550 | 3 017 |
| Lisärahoitustarve/kk € | 1 705 | 1 624 | 1 180 | 913 |
| Lisärahoitustarve/v € | 20 460 | 19 488 | 14 160 | 10 956 |
Karu lopputulema on, että neljän vuoden tehostettu palveluasuminen maksaa jopa noin 80 000 euroa. Tämän voi esimerkiksi rahoittaa omistusasunnon myynnillä, mikäli asunnon arvo on säilynyt. Jokainen meistä, joka on yllä esitettyjä laskelmia joko itselleen tai läheisilleen tehnyt, ymmärtää, että säästöjä ei voi pitää toimettomina tilillä vaan säästöjen osakepainoa on yksinkertaisesti kasvatettava.
Mikä on oikea ikä pitkäaikaishoivan suunnittelulle ja aiheen esiin ottamiselle?
On olennaista huomata ensioireet hoivan tarpeelle. Yksi merkki on se, että arkiaskareet, jotka liittyvät itsenäiseen asumiseen, eivät luonnistu: kodinhoito, oman talouden hoito, määrättyjen lääkkeiden nauttiminen ajallaan, ruoanlaitto ja kaupassa käynti sekä puhelimen ja sähköpostin käyttö.
Moni on kertonut, kuinka vaikea asumismuodon muutoksesta ja hoivan suunnittelusta, on puhua vanhemmilleen. Sitäkin on tapahtunut, että blogejamme on printattu ja annettu vanhemmille luettavaksi. Nämä ovat juuri niitä asioita, joissa taloudelliseen suunnitteluun perehtynyt neuvoja voi auttaa tekemällä laskelmia tuleville vuosille niin kulujen kuin menojen suhteen.
Tuoreessa tutkimuksessa kysyttiin* 30- ja 70-vuotiailta kummat olivat onnellisempia, niin 70:set veivät yllättäen voiton. Vanhuuteen liittyy paljon onnellisuutta – varmuus hoivan saatavuudesta ja siitä, että ei joudu lastensa taakaksi on kuitenkin perusedellytys. Jos tahtoo itse vaikuttaa oman tai läheisten hoivan laatuun, siihen on pyrittävä itse vaikuttamaan – ennakoiden.
Seuraavassa blogissamme käymme läpi, kuinka omaisuuttaan voi käyttää pitkäaikaishoivan rahoittamiseksi.
*Alan D. Castel of the University of California: Better with Age: “Psychology of Successful Aging”
Susanna Miekk-oja
Onko läheisesi taloudellisen hyväksikäytön uhri?
Kun yhä useampi meistä elää pitkään, kasvaa ikääntyneiden osuus väestössä. Useimmat pystyvät hoitamaan omat taloudelliset asiansa, mutta avun tarpeen kasvaessa riippuvaisuus toisista lisää riskiä joutua taloudellisen hyväksikäytön kohteeksi.
Painostus, kiristäminen, erehdyttäminen tai luottamuksen väärinkäyttäminen ovat esimerkkejä taloudellisesta hyväksikäytöstä. Näillä ja monilla muilla keinoilla voidaan saada iäkäs henkilö tekemään lahjoituksia tai kauppoja, allekirjoittamaan valtakirjoja tai jopa testamentti. Ikäihmistä voidaan käyttää lääkärissä, jotta tämä saataisiin edunvalvontaan. Tällainen hyväksikäyttö on usein vaikeasti ulkopuolisen havaittavissa. Toisaalta perhepiirissä tapahtuvaan taloudelliseen hyväksikäyttöön voi olla vaikea puuttua.
Merkkejä taloudellisesta hyväksikäytöstä voivat olla esimerkiksi ikääntyneen henkilön muuttunut käytös, sulkeutuneisuus, pelokkuus, tarkoituksellinen unohtelu, asioiden selittely parhain päin tms.
Jotta et itse joutuisi tällaiseen tilanteeseen, tee hyvissä ajoin edunvalvontavaltakirja.Vaikka edunvalvontavaltakirjassa usein byrokratian välttämiseksi maistraatin säännölliset valvontatoimet suljetaan tarkoituksellisesti pois, on hyvä pohtia, pitäisikö valtakirjassa edunvalvontavaltuutetulle asettaa vuosittainen selvitysvelvollisuus esimerkiksi muille omaisille tai sellaisille henkilöille, joilla myös on (taloudellistakin) intressiä valtuuttajan jälkeen. Mikäli valtuutettu ei anna tilityksiä tai niissä havaitaan väärinkäytöksiä, voidaan kääntyä holhousviranomaisen (maistraatin) puoleen.
Jos epäilet läheisesi tai asiakkaasi joutuneen taloudellisen hyväksikäytön kohteeksi, sinulla on holhouslain mukaan oikeus vaitiolovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta holhousviranomaiselle (ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä). Maistraatti tutkii, vaatiiko tilanne viranomaisten puuttumista asiaan esimerkiksi edunvalvojan määräämisellä.
Seija Järvinen
Kommentoi