Miten sijoittaja pienentää riskiä tuotosta tinkimättä?

Rebalansointi on aiheena vanha, mutta miksi niin harva sitä tekee?

Minun on tunnustettava, että olen tältä osin toiminut leipäpappina, puhunut toista kuin tehnyt. Olen jättänyt omien sijoitusteni osalta rebalansoinnin puolitiehen, toiminut enemmän tunnepohjalta ja/tai laiskuuttani ollut pääosin ”osta ja pidä sijoittaja”, nyt näin menetetyt tuotot harmittavat. Nuorempana edellä kuvattu tyyli toimii, kun osakkeet ovat valtaosa sijoituksista. Näin vanhempana salkkurakenteen tarkastelu on tärkeämpää.

Koronaan liittyvät toimenpiteet ovat osoittaneet, että me suomalaiset olemme kuuliaisia ja noudatamme sääntöjä. Onko nyt aika varmistaa, että meillä on toimivat säännöt myös omalle sijoittamisellemme?

MIKÄ IHMEEN REBALANSOINTI?

Sijoitusneuvojat tietävät, että pyrkimys ostaa markkinoiden pohjalla on erittäin vaikeaa. Haluamme tehdä päätökset sen tiedon perusteella, mikä meillä on tänään.

Useimmat sijoittajat onnistuvat sattuman kaupalla. Siksi parempi lähestymistapa on yksinkertaisesti pysyä siinä korkojen ja osakkeiden painossa (allokaatiossa), jonka valitsee tavoitteeseen pääsemiseksi. Allokaatio kertoo, kuinka paljon olet valmis ottamaan riskiä päästäksesi tähän tavoitteeseen.

Rebalansointi merkitsee painotusten palauttamista valitsemallesi tielle silloin, kun sijoitustesi keskinäinen paino on muuttunut esimerkiksi osakkeiden arvojen nousun tai laskun johdosta. Mikäli tavoitteesi ei ole muuttunut, niin paino kannattaa säilyttää alkuperäisenä.

VAROITUS: Mikäli et palauta painotuksia säännöllisesti, joko itse tai sijoitusratkaisun kautta, niin annat käytännössä riskitasosi hallinnan markkinoille ja annat markkinavoimien ottaa vallan. Varovaisesta voi tulla vielä konservatiivisempi, mutta todennäköisempää on, että salkusta tulee aggressiivisempi.

Rebalansointi ei tarkoita samaa kuin reallokointi eli varojen uudelleen ohjaus, jolloin muutat hyväksymääsi riskitasoa esimerkiksi suuntaamalla vähemmän varoistasi osakkeisiin ikääntymisen johdosta.

Paljon on väitelty aiheesta, mikä on oikea riskitaso. Se on yksilöllistä ja riippuu siitä, mitä tavoittelet, kuinka paljon tarvitset varoja tavoitteeseen pääsyyn ja kuinka paljon aikaa sinulla on tavoitteeseen pääsemiseksi.

TUTKITUSTI PAREMPAA TUOTTOA PIENEMMÄLLÄ RISKILLÄ 

Jos allokaatiosi pörssin alamäen alkaessa 24/2/2020 ²⁾ oli ”60/40” eli sijoituksista 60 % oli osakkeissa ja 40 % koroissa, niin lyhyen alamäen jälkeen sinulla oli ”51/49”salkku. Viimeaikaisen markkinan nousun myötä salkku muuttui ”54/46” (24/4/2020) salkuksi. Näin sinulla on eri riskitaso salkussasi, jonka olet alun perin valinnut pitkän tähtäimen tavoitteen saavuttamiseksi.

Uudelleen painottamisen teema ei ole uusi, vuoden 2008/2009 finanssikriisin aikana ne sijoittajat/sijoitusneuvojat, jotka noudattivat systemaattista painotusten palautusta aina kun salkun paino oli muuttunut enemmän kuin 5 %, voittivat ne, jotka eivät näin tehneet 1,77 %:lla ³⁾. Tässä oli yksi monista tutkituista esimerkeistä painojen palauttamisen hyödystä.

LUO ITSELLESI SÄÄNNÖT SIJOITUSPOLITIIKAN RUNGOKSI

Avain on systemaattinen painojen palautus. Niin yhdistelmärahastoissa kuin varainhoitosopimuksissakin salkunhoitajat huolehtivat painon palautuksesta. Tämä palvelu on niihin sisällytetty.

Yhdistelmärahastoissa painojen palautus tapahtuu ilman veroseurauksia osuudenomistajille. Varainhoitosopimuksissa, mikäli arvopaperit eivät ole vakuutuskuoren sisällä, ostoista ja myynneistä syntyy veroseurauksia.

Hyvää siinä on se, että ns. verovelkaa ei kerry pitkällä sijoitusajalla niin paljon, kun realisointeja (voittoja/tappoita) tehdään tasaisesti vuosittain, ja muut mahdolliset pääomatuloista vähennettävät kulut tai tappiot voidaan vähentää voitoista saman tien.

Miinuspuolena suorissa omistuksissa varainhoidossa on taasen se, ettei verosuunnittelua voi aivan samalla tavalla tehdä, ja voittojen realisoinnit tuovat pääomatuloja yleensä vuosittain.

Itsenäisesti sijoituspäätökset tekeville tapoja on kaksi:

1. Tee tarkastus vuosittain systemaattisesti.  Mikäli riskitaso on muuttunut enemmän kuin 15 %, niin tee tarvittavat toimenpiteet, eli osta tai myy sitä omaisuuslajia, joka on noussut alkaen eniten laskeneesta tai nousseesta arvopaperista, että pääset alkuperäiseen riskitasoosi. Näin myyt lähtökohtaisesti kalliilla ja ostat halvalla.

• On yllättävän vaikea seurata sijoitusten todellista tuottoa raporteista vuositasolla – arvonnousuun on lisättävä mm. kertyneet osingot.
• Vuositason tarkastelu toimii karkealla tasolla, mutta ei tietenkään ole täydellinen, kurssimuutokset voivat osua mihin hetkeen tahansa vuodesta.
• Ei kannata pelätä painon palautuksen veroseuraamuksia, niiden merkitys kokonaisuuteen on laskelmiemme mukaan yllättävän pieni, kun ne tehdään säännöllisesti eikä verovelkaa ehdi liikaa kertyä.

2. Ryhdy toimenpiteisiin aina, kun osakemarkkina on noussut/laskenut yli 15 %.

Painojen palautus ulottuu myös parhaimmillaan omaisuuslajien sisälle. Esimerkiksi, jos sinulla on osakkeiden osana pieniä yhtiöitä, niin pyri pitämään osuus tasaisena. Tunnetusti talouden syklin eri aikoina isot ja pienet yhtiöt kehittyvät eri tahtiin.

Kirjaa itsellesi säännöt ja mikäli päädyt vuosittaiseen tarkasteluun, laita kalenteriin merkintä, milloin aihetta pitää tarkastella. Jos taas menet markkinamuutoksen tahdissa, niin ryhdy toimeen enempää aihetta ajattelematta, etteivät tunteet pääse valtaan.

KÄYTÄNNÖN NEUVOJA

Ohjaa osingot ja rahastojen tuotto-osuudet niihin omaisuuseriin, jotka ovat alipainossa.

Mikäli harjoitat hyväntekeväisyyttä tai haluat tukea lastenlapsia, niin ylipainotettujen omaisuuserien painoa voi laskea niitä lahjoittamalla.

FIKSUA: Ennen eläkeaikaa vaurastumisen kiihdyttämiseen kannattaa hyödyntää jatkuvan säästämisen voimaa. Riskitason korjaus eli painojen palautus on kätevä tehdä säätämällä kuukausisäästämisen summaa ja uudelleen ohjaamalla säästöt hitaammin kehittyneisiin kohteisiin.

FIKSUA: Eläkkeellä olevan varallisuus on myös käyttöä varten, omaisuuserien myynnit ja siirrot kuuluvat asiaan. Systemaattisimmillaan painojen palautuksen ajankohta kannattaa yhdistää varojen realisoimiseen.

Kokenut ystäväni kompuroi eläkevakuutuksen kohdalla. Häneltä unohtui sen seuraaminen, koska se ei ollut samalla raportilla.

ARVOMAAILMAN MUUTOS OHJAAMAAN SIJOITUSVIRTOJA

Kevään 2020 eri sijoitusalojen julkaisujen ja virtuaalitilaisuuksien puhujien selkeä viesti on ollut, että sijoitusmarkkinoilla toimimista koskeva muutos tulee olemaan suuri.

Korona-ajan silmiinpistäviä sijoitustrendejä on ESG-sijoittamisen vahva nousu, kun vihdoin on osoittautunut, että ESG on pärjännyt paremmin kuin perinteinen sijoittaminen – tuotto on ollut parempi pienemmällä riskillä. Viestien pääteemoja:

• Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on yhä sijoittajien tärkein teema.
• Henkilöstöön liittyvät kysymykset, kuten työhyvinvointi ja miten töitä tehdään, ovat vahvasti nousseet vaikuttamaan sijoituspäätöksiin. Niiden mittaaminen ja niistä raportointi kehittyy ja tuloksilla on yhtiöiden arvonmuutoksiin vaikutusta. Positiivisina esimerkkeinä Amazon ja Microsoft. Teknoyhtiöt ovat hyötyneet siitä, että työ on mahdollisuus tehdä etänä ja tartuntavaara on silloin rajattu.
• ETF-veteraani antoi tylyn tuomion nk. markkinapainotteisille ETF:lle. Niiden aika menee ohi, koska kaikki toimialat, myös fossiiliset, on niissä edustettuina. Tilalle nousee aidot ESG-indeksit.
• Suursijoittajat ja varainhoitajat haluavat aktiivisesti vaikuttaa yhtiöihin. Piensijoittajat etsivät rahastoja ja varainhoitajia, jotka haluavat vaikuttaa

Tulee mieleen, että onko jopa Warren Buffetilta, jolla on myyttinen menestyminen arvosijoittajana takana, jäänyt huomioimatta sijoittajien arvomaailman muutos, joka nyt näkyy kysynnän muutoksena esimerkiksi öljy- ja lentoyhtiöiden arvon alenemisessa.

Ovatko arvot yliajaneet nyt arvosijoittamisen? Sillä mitä yhtiöt tekevät planeetan ja yhteiskunnan kriisien ratkaisemiseksi, onkin suurin merkitys.

Kun tulee uhkia, käperrymme helposti odottamaan, että markkinat elpyvät. Odotus voi kestää kauan. Sijoituspolitiikka antaa selkänojan mihin nojata. Kun siihen sisällyttää oman sijoittamisen säännöt, toimii niiden mukaan ja luottaa omaan arvomaailmaansa niin sinä, eikä markkinat, viet.

Susanna Miekk-oja ja Seija Järvinen

1) Lähde: BlackRock, Bloomberg Periodi alkaa 2/24//20, jolloin COVID arvonvaihtelu alkoi 4/24/20 asti.

2) Lähde: MPI Stylus 20/3/2020. 60/40 mallisalkku on yhdistelmä 60 % MSCI All Country World Indeksi, 40 % Bloomberg Barclays U.S. Aggregate Index alkaen 10/31/2007–12/31/2009. Mennyt tulos ei takaa tulevaa tulosta.