Tässä artikkelissa tarkastellaan, kuinka autoilijan verotus ja energiakustannukset ovat kehittyneet vuodesta 2011 alkaen palkansaajan ansiokehitykseen suhteutettuna. Tarkastelussa henkilön tulot kehittyvät ajanjakson edetessä yleisen ansiokehityksen mukaisesti aina vuoteen 2024, jolloin bruttopalkka on 3 955 euroa/kk.
Tulosta on vähennetty palkansaajan maksamat verot ja veronluonteiset maksut, eli laskelmissa käytetty tulo on nettopalkka. Palkansaajan tulojen kehityksessä on hyödynnetty lukuja, joita on käytetty Veronmaksajien palkansaajan verolaskelmissa esimerikiksi täällä. Tarkastelussa otetaan huomioon myös energia- ja ajoneuvoverotuksessa tapahtuneet muutokset.
Tarkastelun henkilöautot on rekisteröity uutena tammikuussa 2011. Autojen energiankulutus 100 kilometriä kohden on laskelman bensa-autolla 6,2 litraa ja sähköautolla 25 kWh. Autojen ajosuorite on 17 000 kilometriä per vuosi koko tarkastelujaksolla.
Tarkastelun kuvioissa sininen väri edustaa bensiinikäyttöistä autoa ajavaa palkansaajaa, oranssi sähköautoilijaa. Laskelman tarkemmat perusteet on eritelty artikkelin lopussa.
Ajoneuvovero
Sekä bensiini- että sähkökäyttöisestä autosta maksetaan ajoneuvoveroa. Bensiinikäyttöisestä autosta maksetaan vain ajoneuvoveron perusveroa, mutta sähköautosta maksetaan perusveron ohella myös käyttövoimaveroa.
Ajoneuvoveron tasoihin on tarkastelujaksolla tehty useita muutoksia. 2010-luvulla polttomoottoriauton perusveron määrä nousi kolmeen otteeseen ja sähköautollakin kahdesti. Vuoteen 2020 kohdistunut ajoneuvoveron alennus alensi kuitenkin tasoja selvästi kummallakin käyttövoimalla.
Samalla nettotulojen kasvu on vauhdittunut 2020-luvulle tultaessa, mikä on laskenut ajoneuvoverorasitusta suhteessa tuloihin.
Pääministeri Orpon hallituksen ajoneuvoveron kevennys ei näy tarkastelun polttomoottoriauton käyttökustannuksissa vielä vuoden 2024 osalta, sillä mainittu kevennys koskee vuoden 2025 veropäiviä. Tämä veronalennus ei koskisi tämän tarkastelun sähköautoilijaa.
Energian verot ja hinnat
Autoilevan palkansaajan energiaan, eli bensiiniin tai sähköön kohdistuva energiaverorasitus pysyi suhteessa nettotuloon varsin stabiilina läpi 2010-luvun. Tarkastelussa on huomioitu valmisteverotasojen kehitys ja valmisteveron osalle laskennallinen alv (alv-kantojen muutokset huomioiden). Veron määrä perustuu aiemmin mainittuihin kulutustietoihin ja ajosuoritteeseen.
Siinä missä polttoaineverosta koituva verorasitus on ollut noin 3 prosenttia autoilevan palkansaajan nettotulosta, sähköveron vastaava osuus on ollut vain 0,3–0,4 prosentin luokkaa.
Kun 2020-luvulla nettotulojen kasvu on vauhdittunut, suhde energiaverorasitukseen on notkahtanut selvästi, mitä on myös vauhdittanut pääministeri Orpon hallituksen toteuttama polttoaineverojen alennus 2024.
(Vertailun vuoksi, verotuetulla fossiilisella maakaasulla vastaava osuus jäisi alle yhden prosentin vuonna 2024, kun taas CO2-verottomalla biokaasulla osuus lähentelee sähköautoilun energiaverorasitusta.)
Bensiinin osalta suhde on laskemassa vuoden 2024 jälkeenkin, sikäli kun palkansaajan ansiotuloverotus kevenee vaalikaudella hallitusohjelman mukaisesti, palkansaajan ansiotaso kasvaa ja hallitus toteuttaa ohjelmansa mukaisesti liikennepolttoaineiden 100 miljoonan euron veronkevennyksen vaalikauden loppupuolella.
Tarkastelu edellä ei huomioi esimerkiksi polttoaineiden jakeluvelvoitteen vaikutuksia tai polttoaineiden hintakehitystä muutenkaan.
Seuraavassa kuviossa on kuitenkin esitetty autoilevan palkansaajan pelkän energiaverorasituksen sijaan koko energiakustannus suhteessa nettotuloihin. Laskelmassa käytetyt energian hinnat perustuvat Tilastokeskuksen ja Euroopan komission hintatietoihin ja ne sisältävät bensiinin ja sähkön valmisteverot, arvonlisäveron & sähkön osalta myös sähkönsiirron.
Kuten kuviosta voidaan huomata, energiakustannuksen huomioiminen tekee osuuksien vaihtelusta selvästi herkempää verrattuna aiempaan tarkasteluun, jossa on huomioitu pelkät verotasot.
Jos bensiinin hintataso vuonna 2024 säilyy kutakuinkin alkuvuoden keskitasolla (1,81 e/l), kuluvana vuonna autoilijan bensakustannukset ovat tuloihin suhteutettuna hieman keskimääräistä matalammat (keskimäärin n. 5,8 % v. 2011–2024).
Sähköautoilijan osalta kehitys on tässäkin tapauksessa ollut selvästi vakaampaa. Sähkön keskihinta siirtoineen ja veroineen on kuitenkin noussut jonkin verran 2020-luvulle tultaessa, minkä vuoksi lähtökohtaisesti matala taso on kohonnut aiemmasta vuosikymmenestä.
Autovero
Auton ensirekisteröinnin tai käyttöönoton yhteydessä maksettavasta kertaluonteisesta autoverosta ei tässä tarkastelussa ole mahdollista tehdä kovin mielekästä aikasarjatarkastelua.
Kuten ajoneuvoverokin, autovero on päästöperusteinen. Vuonna 2011 ≤60 g/km päästöisille autoille autoveroprosentti oli vielä 12,2 prosenttia. Seuraavana vuonna täyssähköautojen autoveroprosentti laski 5,0 prosenttiin ja on laskenut sittemmin useaan otteeseen. Uusien täyssähköautojen autoveroprosentti on ollut 0 lokakuusta 2021 alkaen.
Näistä ja muistakin syistä autoveron tuotto on laskenut selvästi jo vuosia. Tarkastelun polttomoottoriauton autoveroprosentti on ollut sähköautoa korkeampi (22,4 %) vuonna 2011. Vuonna 2012 uuden 144 g/km NEDC-päästömitatun auton autoveroprosentti nousi 24,6 prosenttiin, josta se ei ole muuttunut sittemmin.
Laskelmien tarkemmat perusteet
Laskelmissa tarkastellaan autoilevan palkansaajan verorasitusta suhteessa nettotuloon vuosina 2011–2024 ansiokehitys ja verotus huomioiden. Palkansaajan ansiotason kehitys noudattaa tarkastelujaksolla Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin toteutunutta kehitystä ja vuoden 2024 osalta ennustettua kehitystä (valtiovarainministeriön joulukuun ennuste).
Jos tarkasteluun olisi valittu palkansaajalle esimerkiksi pienempi tulotaso, suhdeluvut olisivat luonnollisesti korkeammat. Suhdelukujen kehitystrendiin tulotasolla ei kuitenkaan olisi merkittävää vaikutusta kuvioiden graafeissa.
Nettotulojen laskennassa on otettu huomioon kunkin vuoden tuloveroperusteet 18–52-vuotiaalle keskimääräisine kunnallis- ja kirkollisveroprosentteineen sekä palkansaajan pakolliset sosiaalivakuutusmaksut.
Liikennepolttoaineiden valmisteverotasot ovat nimellisiä eli euromääräisiä. Bensalitran seos muodostuu pääosin fossiilisesta moottoribensiinistä ja pieneltä osin bioetanolista, minkä perusteella on laskettu polttoainelitran verotaso.
Verotasot noudattavat niiden kehitystä tarkastelujaksolla, vuodelle 2020 käytetty polttoaineverotaso on kuukausilla painotettu keskiarvo (tasokorotus alk. 1.8.2020).
Tarkastelussa on huomioitu myös polttoaineen ja sähkön valmisteverosta maksettava arvonlisävero (jolloin energiavero = valmisteverotaso * (1 + alv-kanta). Valmisteverotasoissa ja alv-kannassa on huomioitu verotasojen muutokset tarkastelujakson ajalta.
Kuten polttoaineiden, myös ajoneuvoveron tasot ovat nimellisiä, eli euromääräisiä. Ajoneuvoveroa maksetaan ajoneuvon käytössä olon ajalta. Bensiiniauton päästöksi on oletettu 144 g/km (NEDC-mittaustapa) ja täyssähköauton 0 g/km. Laskelmassa ajoneuvovero maksetaan koko vuodelta. Täyssähköauton massaksi on oletettu 1 850 kilogrammaa.
Polttoaineiden litrahinnat perustuvat Tilastokeskuksen kuukausihintojen aritmeettiseen keskiarvoon vuosien 2011–2023 osalta. Vuoden 2024 bensiinin hinta perustuu Euroopan Weekly Oil Bulletin-julkaisun aritmeettiseen keskiarvoon 1.1.2024–1.4.2024.
Sähkön hinnat perustuvat Tilastokeskuksen kunkin vuoden kuukausittaisten kWh-hintojen aritmeettiseen keskiarvoon vuosien 2011–2023 osalta. Vuoden 2024 sähkön hintana tarkastelussa on käytetty vuoden 2023 sähkön hintaa.
Janne Kalluinen
Kommentoi