Veronmaksajien perinteinen kuntaveroselvitys julkaistiin helmikuun puolella tällä kertaa vuoden 2024 versiona. Edellinen selvitys julkaistiin vuonna 2022, jolloin sote-uudistus ei ollut vielä myllännyt kuntataloutta uuteen uskoon.
Vaikka kahdessa vuodessa on tapahtunut paljon, erot kunnallisessa verotuksessa ovat säilyneet jokseenkin samoina. Veroprosentteihin tehtiinkin vuonna 2023 kookas leikkaus ansiotuloverotuksen rakenneuudistuksen yhteydessä, ja moni kunta kiristi tuloveroprosenttiaan vuodelle 2024 melko tuntuvastikin.
Kuntaveroselvityksen tekemisen yhteydessä tulee usein tehtyä kiinnostavia, osin kenties hieman triviaalejakin huomioita kuntataloudesta. Jotta kuntien tilanteeseen saisi näppituntumaa myös ruohonjuuritasolta, selvitystä tehdessä on ollut tarpeen tarkastella yksittäisten kuntien talousarvioita, mistä on paljastunut yhtä ja toista kiinnostavaa.
1. Kuntaveroprosenttisi ei ole enää noin 20
Sote-uudistuksen yhteydessä ansiotuloverotuksessa toteutettiin rakennemuutos. Koska kuntien lakisääteisistä tehtävistä leikattiin yli 20 miljardin euron kokoinen potti, on luontevaa, että myös kuntien tuloja leikattiin vastaavasti.
Vuonna 2023 Manner-Suomen kuntien tuloveroprosenteista leikattiin 12,64 prosenttiyksikön suuruinen osa. Näin ollen tuloveroprosentti esimerkiksi Kauniaisissa aleni 17,00 prosentista 4,36 prosenttiin. Halsualla, missä sovelletaan Manner-Suomen korkeinta tuloveroprosenttia, tuloveroprosentti aleni 23,50 prosentista 10,86 prosenttiin.
Kunnat eivät voineet suoranaisesti vaikuttaa vuoden 2023 tuloveroprosentteihinsa, vaan ne määräytyivät vuoden 2022 tuloveroprosentin ja kiinteän leikattavan osuuden (12,64 %-yks.) erotuksena. Vuonna 2024 kunnat saattoivat muuttaa tuloveroprosenttiaan vapaasti, mutta niiden piti vähintäänkin pyöristää veroprosenttiensa sadasosat kymmenyksen tarkkuuteen.
Tämän vuoksi kaikissa Manner-Suomen kunnissa tuloveroprosentti muuttui sekä vuonna 2023 että 2024. Keskimääräinen verotettavilla tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti vuonna 2024 on tämän hetken tiedon mukaan 7,46.
Eräs huomiota herättävä asia on myös, että vain 27 Manner-Suomen kuntaa (293 kunnasta) soveltaa keskimääräistä tuloveroprosenttia alempaa kunnallisveroprosenttia.
2. Yleinen kiinteistövero eriytyi – miten kävi rakennuksien veroprosenteille?
Maapohjat (~tontit) eriytettiin yleisen kiinteistöveroprosentin soveltamisalasta vuoden 2024 alussa. Kun ennen yleisellä kiinteistöveroprosentilla verotettiin sekä maapohjat että ns. yleiset rakennukset (ei sis. esim. asuinrakennuksia), vuodesta 2024 alkaen maapohjille ja yleisille rakennuksille on omat kiinteistöveroprosenttinsa.
Yleisen kiinteistöveroprosentin alaraja oli ennen uudistusta 0,93 prosenttia ja alaraja säilyi ennallaan rakennuksien kohdalla vuoden 2024 osaltakin. Maapohjien veroprosentin alarajaksi määritettiin 1,30 prosenttia hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti.
Niissä 245 kunnassa, joissa yleinen kiinteistöveroprosentti oli alle 1,30 prosenttia vuonna 2023, maapohjien verotusta oli siis pakko kiristää.
Yleisen rakennuksia koskevan kiinteistöveroprosentin kunnat saattoivat pitää halutessaan entisellään, sillä alarajakorotus ei koskenut rakennuksia. Siitä huolimatta 31 kuntaa nosti yleisen rakennuksien kiinteistöveroprosentin juuri 1,30 prosenttiin, eli yleisen maapohjien kiinteistöveroprosentin alarajaa vastaavaksi. Mitään alarajoihin perustuvaa pakkoa rakennuksien veroprosentin nostoon ei siis ollut.
Yleistä rakennuksien kiinteistöveroprosenttia voi totta kai nostaa perustellusti fiskaalisista syistä, ja kaipa se on ollut monen kunnan päätöksen taustalla. Kenties tapahtunutta sopii silti sivistyneesti vähän ihmetelläkin.
2. Kunnallisveron merkitys kuntien verotulojen lähteenä pienentynyt
Kuntien kolme keskeisintä omien verotulojen lähdettä ovat kunnallisvero (ansiotulosta), kiinteistövero sekä kuntien osuus yhteisöveron tuotosta. Myös kaivosmineraalivero alkaa tuottaa kunnille joitakin miljoonia verotuloa vuoden 2025 aikana. Valtionosuudet ovat osa kuntien verorahoitusta, joskaan ne eivät kirjaimellisesti ole verotuloa kunnalle.
Kunnallisveron osuus kaikista kuntien verotuloista vuonna 2024 on Kuntatalousohjelman painelaskelmakehikon (9.10.2023) mukaan arviolta noin 69 prosenttia. Kiinteistöveron osuus on 17 prosenttia ja kuntien osuus yhteisöverosta noin 14 prosenttia. Vielä vuonna 2022 ennen sote-uudistusta kunnallisveron osuus oli koko maassa keskimäärin 81 prosenttia kaikista kuntien verotuloista.
Yksittäisten kuntien välillä hajontaa on paikoin reippaastikin. Kunnallisvero on 13 kunnassa alle puolet kunnan kaikista verotuloista: esimerkiksi Eurajoella kunnallisveron osuus on noin 29 prosenttia kokonaisverotuloista, kun taas kiinteistöverotulojen osuus on vastaavasti 65 prosenttia.
Muita merkittäviä kiinteistöverokuntia ovat Pelkosenniemi, Vaala ja Kustavi, joissa kaikissa kiinteistöveron osuus on yli puolet kokonaisverotuloista. Talousarvionsa mukaan myös Lestijärven verotuloista tänä vuonna yli puolet muodostuu kiinteistöveroista.
Valmistuvista tuulivoimaloista kertyvien kiinteistöverojen myötä Lestijärvi ennustaa kiinteistöverotulojensa kasvavan vuonna 2026 jo peräti 2,5-kertaiseksi nykyisiin kunnallisverotuottoihin nähden. Kasvavat kiinteistöverotulot antanevat tulevaisuudessa tilaa kunnallisveroprosentin myönteiseen sopeutuspaineeseen, siinä missä moni muu pieni kunta joutuu pohtimaan säästötoimia, veronkorotuksia, ellei jopa kuntaliitoksia.
Yhteisövero on merkittävä puolestaan Keiteleelle, Rautavaaralle, Rautjärvelle, Harjavallalle ja Vieremälle, joissa yhteisöveron osuus on 28–32 prosenttia kaikista verotuloista. Seuraavana listalla on ehkä hieman yllättäen Helsinki, jonka verotuloista arviolta noin neljäsosa kertyy yhteisöverosta. Pääkaupungissa reilu puolet (57 %) verotuloista koostuu kunnallisverosta.
4. Kauniaisille miltei vos-mitalikahvit – jumbosijoittuneille kitkerää paahtoa
Vos:t eli valtionosuudet ovat edelleen eräs keskeisistä tulonlähteistä kuntataloudelle. Sote-uudistuksen yhteydessä myös valtionosuuksia leikattiin, kun kerran menojakin.
Hieman merkillisempi ilmiö sotenjälkeisen Suomen kuntataloudessa ovat olleet negatiiviset valtionosuudet. Kuntaliiton laskelman (2.2.2024) mukaan 11 kunnan valtionosuudet ovat miinusmerkkiset vuonna 2024, eli valtionosuudesta onkin tullut valtion osuus.
Kuntaverovertailuissa vuosia alinta kunnallisveroprosenttia soveltanut Kauniainen ei lukeudu mainittuihin 11 kuntaan, vaan saa asukasta kohden Manner-Suomen kunnista neljänneksi eniten valtionosuuksia (2 091 €/asukas) vuonna 2024.
Kauniainen saa vuonna 2024 talousarvionsa mukaan hieman enemmän tuloja valtionosuuksista kuin kunnallisverosta. Se puolestaan johtuu valtionosuuksien moninkertaistumisesta ja kunnallisverotulojen romahtamisesta noin neljännekseen vuoteen 2022 verrattuna. Tulojen myllerryksessä kunta on ollut sopeutustoimien edessä. Kunnallisveroprosenttiakin pyöristettiin hitusen ylöspäin.
5. Uusi Kauniainen, vanha Kauniainen, uusi Halsua?
Tuulivoima ja siitä koituvat kiinteistöverotulot voivat olla pelastusrengas joidenkin pienien kuntien taloudelle ja itsenäisyydellekin. Verotulot tuulivoimasta eivät kuitenkaan juuri ratkaise ongelmia koko maan mittakaavassa, ja ehkäpä aihe on siihen nähden saanut hieman kokoaan suuremman huomion myös julkisessa keskustelussa.
Pienen kunnan taloudelle tuulivoiman verot voivat olla kuitenkin varsin merkittäviä. Tästä kertoo se, että jo aiemmin mainitulla Lestijärvellä pelkän kiinteistöverokertymän odotetaan olevan 2026 noin 2,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 kunnan verotulojen kaikkineen arvioitiin olleen noin 1,7 miljoonaa euroa, josta kunnallisveron osuus on noin 1,0 miljoonan verran.
Toisin sanoen kunta keräisi vuonna 2026 selvästi enemmän verotuloja vuoteen 2023 nähden, vaikka se ei perisi kunnallisveroa vuonna 2026 euroakaan. Tosin suurinta intoa tuloveronalennuksiin voi lyhyellä tähtäimellä liennyttää kunnan suhteellisen hulppea velkataakka (n. 15 000 €/asukas 2023), josta merkittävä osuus on ilmeisestikin kertynyt uuden koulun rakentamisesta.
Toivon mukaan uusi koulu saa noin sadan alle 15-vuotiaan asukkaan kunnan väkiluvun luisun taittumaan vastoin Tilastokeskuksen väestöennustetta.
Lestijärven naapurikunnassa Halsualla sovelletaan Manner-Suomen korkeinta kunnallisveroprosenttia vuonna 2024. Aika näyttää, onnistuuko kunta luovuttamaan kiusallisen kireimmän kuntaverottajan tittelinsä tulevaisuudessa, mikäli kuntaan kaavaillut tuulivoimalat alkavat myllyttää kiinteistöverotuloja myös Halsualle. Kunnan tavoitteena on tuoda verotusta lähivuosina ”lähemmäs verrokkikuntien keskiarvoa”.
Samaan aikaan Kauniaisissa on pitänyt tehdä koko joukko sopeutustoimia, kun kunnan talous sote-uudistuksen jälkeen asettui uusiin uomiinsa. Myös kuntaveroprosenttia pyöristettiin prosenttiyksikön sadasosilla ylöspäin, samalla kun Espoo, Helsinki ja Kustavikin justeerasivat prosenttejaan sadasosilla alaspäin. Ero siis kaventui keveimmän ja seuraavaksi keveimpien kuntaverottajien välillä.
Maapohjien kiinteistöverotuksen kiristyminen tänä vuonna olisi toisaalta antanut tilaa esimerkiksi Helsingissä parisen prosenttiyksikön kymmenystä anteliaampaankin kunnallisveroprosentin verotuloneutraaliin alennukseen.
Nähtäväksi jää, miten tuloveroprosentit muuttuvat tulevaisuudessa. Hamuaako jokin kasvava pk-seudun kaupunki tai läntisen Suomen tuulivoimakunta paikkaa kuntakartan ”uutena Kauniaisena” ja siirtyykö kireimmän kuntaverottajan kruunu lähitulevaisuudessa Halsualta jonkin toisen kunnan vaakunan ylle.
Samalla myös nähdään, jos valtionosuusjärjestelmään parhaillaan mietinnässä olevat muutokset vaikuttavat suuria valtionosuuksia saavan, sopeutusta tekevän ja väestönkasvuaan hillitsevän Kauniaisen taloudelliseen asemaan ja sitä kautta kuntaveroprosentteihin. Ja miksei tietysti muualla kuntakentällä Kauniaisen ja Halsuan välilläkin.
Janne Kalluinen
Kommentoi