veronmaksajat.fi

Kannattaako työ eläkkeellä, paljonko palkasta jää eläkeläiselle käteen 2024?

Janne Kalluinen

Verolaskelmat hallussa

Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä  @jannekalluinen

Moni vanhuuseläkeikää lähestyvä saattaa pohtia, pitäisikö työskentelyä jatkaa eläköitymisen jälkeen. Vanhuuseläkkeellä voi työskennellä vapaasti ja työntekoon ihan kannustetaankin. Jotta vanhuuseläkkeen saa maksuun, aiempi työsuhde pitää kuitenkin päättää.

Työtä voi jatkaa saman tai uuden työnantajan kanssa uuden sopimuksen solmimisen jälkeen. Jos työtä jatkaa vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen samalla yksityisen sektorin työnantajalla, työssä tulee tapahtua olennainen muutos aiempaan nähden (esim. palkan, työajan tai työtehtävien suhteen).

Monia saattaa kuitenkin askarruttaa, kannattaako työnteko eläkkeellä ylipäätään?

Jos sosiaaliset verkostot ovat kunnossa ilman työyhteisöäkin, työkyky on matkan varrella päässyt rapautumaan, työnteko ei kiinnosta, kokee muutenkin työuran aikana tehneensä jo tarpeeksi työtä ja kukkaro pursuaa tuohta – saattaa olla parempi keksiä eläkepäivien ratoksi muuta ajanvietettä kuin palkkatyötä.

Tilanne ei aina ole kuvaillun kaltainen. Taloudelliset syyt eivät suinkaan ole ainoa peruste ahertamiseen: työskentelyä jatkavat eläkeläiset kokevat työn tuovan elämään mielenkiintoista tekemistä ja tarpeellisuuden kokemisen tunnetta. Myös työhön liittyviä sosiaalisia suhteita pidetään tärkeänä.

Taloudellisia seikkojakaan ei sovi unohtaa: jollakulla on tarvetta toimeentulon kohentamiseen, toinen haluaa kartuttaa eläkettään. Tyypillinen taloudellinen syy työskentelyn jatkamiseen on hankkia elämäänsä ”jotakin ylimääräistä”.

Nämä tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (Polvinen, Tenhunen, Järnefelt, Kivelä, Kuivalainen, Nivalainen, Sten-Granberg 2023) ajankohtaisesta ja huippumielenkiintoisesta tutkimuksesta, jota voi suositella kaikille tämän blogitekstin lukemisen pariin päätyneille.

Tutkijoiden tekemään kyselytutkimukseen vastanneista vuosina 2019-2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä henkilöistä 34 % oli jatkanut työntekoa vanhuuseläkkeen rinnalla. 16 % vastanneista ei työskennellyt, vaikka olisi halunnut. Työnteon jatkamista haluavien joukossa korostui hyvä työkyky.

Kaksi kolmasosaa kyselytutkimukseen vastanneista työssäkäyvistä vanhuuseläkkeen saajista työskenteli epäsäännöllisesti tai satunnaisesti. Säännöllisesti työtä tekevästä kolmanneksestakin yli puolet työskenteli osa-aikaisena. Noin joka seitsemäs työssäkäyvistä työskenteli kokoaikaisesti.

Koska työskentely eläkkeellä on useimmiten ei-kokoaikaista, kyselyyn vastanneiden työtä tehneiden eläkkeensaajien työtulot bruttona eivät ole järin suuria kokoaikaiseen työskentelyyn verrattuna.

Kyselyyn vastanneiden työtä tehneiden eläkkeensaajien työtulot ylsivät keskimäärin 14 200 euroon vuodessa, samalla kun mediaani (jakauman keskimmäinen arvo) oli 9 000 euroa. Säännöllisesti kokoaikaisesti työskentelevien eläkkeensaajien työtulojen keskiarvo oli vastaajien keskuudessa 34 300 euroa.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös syitä, miksi eläkkeensaajat eivät tee työtä. Moni työtä tekemättömistä kokee tehneensä töitä jo tarpeeksi ja ilmaisi halunsa nauttia eläkepäivistä. Myös muita syitä esiintyi: sopivaa työtä ei ole tarjolla; ikäsyrjinnän kokemus; työmatkat sekä terveys ja jaksaminen olivat yleisiä syitä ”työttömyyden” taustalla. Yhtenä syynä oli myös se, että työntekoa ei koettu taloudellisesti kannattavaksi.

Kiinnostavasti tutkimuksen lopulla nostettiinkin esiin erään kyselyyn vastanneen henkilön näkemys työnteosta eläkkeellä:

Eläkeläisen lisätyön verotus on kohtuuton! Aivan varmasti moni haluaisi vielä osallistua hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon ellei verotus olisi niin korkea.

Kokemus työn ja eläkkeen verotuksen kovuudesta toistui ”kohtuullisen monella” tutkimuksen avokysymyksiin vastanneella.

Tämän blogitekstin seuraavan otsikon alla esitellään lukuja kokemuksen ja todellisuuden peilaamista varten.

Eläkkeensaajan palkan verotus

Kun eläkkeensaaja tekee palkkatyötä, tekijä saa palkkansa, työnantaja työpanoksen ja julkinen sektori verotuloja. Mikäli kaiken tämän ohella työ on antoisaa tekijälle itselleen, olisi monin tavoin yhteisen edun vastaista, jos työ jäisi tekemättä siksi, että eläkkeensaaja kokee verotuksen olevan kireämpää kuin se oikeasti on.

Siitä syystä on paikallaan kerrata, että palkan ja eläkkeen ”yhteisverotuksessa” on monia veronmaksajan kannalta myönteisiä puolia:

  • ansiotulojen verotuksessa sekä palkkaa että eläkettä saava voi hyötyä sekä työ- että eläketuloista myönnettävistä vähennyksistä (paitsi palkka, myös takuu-, kansan- ja työeläke verotetaan ansiotulona)
  • palkasta maksettavat sosiaalivakuutusmaksut kevenevät 63 vuoden, 65 vuoden ja 68 vuoden iässä (tämä voi nostaa verokortin ennakonpidätysprosenttia hieman, sillä sova-maksujen poistuminen kasvattaa verotettavaa tuloa. Kokonaisuudessaan käteen jäävä tulo kuitenkin kasvaa, kun sova-maksut alenevat)
  • 65 vuotta täyttäneet voivat saada verotuksessaan vuodesta 2024 jopa 1 200 euron suuruisen korotuksen työtulovähennykseensä (ei relevantti aivan pienimmillä palkkatuloilla)

Vuonna 2023 verotukseen tullut 60 vuotta täyttäneiden porrastetusti korotettu työtulovähennys (enimmäismäärä 60–61-vuotiaille 200 euroa, 62–64-vuotiaille 400 euroa & 65 vuotta täyttäneille 600 euroa) menee vuonna 2024 uuteen uskoon.

Vuonna 2024 korotettu vähennys koskee vain 65 vuotta täyttäneitä, eli se poistuu 60–64-vuotiailta. 65 vuotta täyttäneiden vähennyksen korotuksen enimmäismäärä nousee 600 eurosta peräti 1 200 euroon. Lisäksi palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat vuonna 2024 vuodentakaisesta, palkan verotusta kevennetään hieman ja solidaarisuusveron alarajaa korotetaan. Nämä seikat keventävät työtä tekevän eläkeläisen verotusta vuodesta 2023.

Seuraavassa laskelmia siitä, kuinka paljon eläkkeensaajalle jää palkastaan käteen:

  • kun eläke vuonna 2024 on 1 000–5 500 e/kk
  • kun eläkkeensaaja on 65–67-vuotias tai 68 vuotta täyttänyt
  • ja eläkkeen päälle saatava vuosipalkka on 0 e, 2000 e, 5000 e, 8000 e, 14000 e, 20000 e, 30000 e, 40000 e, tai 60000 e vuodessa

Laskelmat 65-67 -vuotiaalle henkilölle:

Esim. 1) Petterin, 66 v, eläke vuonna 2024 on 1 900 euroa kuukaudessa. Jos hän ei tekisi töitä, hän maksaisi pelkästä eläkkeestään veroja ja veronluonteisia maksuja 3 916 e/v.

Vetreänä ahkeroijana Petteri ei ole halunnut lopettaa työntekoaan kuin seinään, vaan tekee palkkatyötä bruttona 14 000 euron edestä vuonna 2024. Hänen maksamansa verot ja maksut nousevat 6 947 euroon, ja näin ollen Petterin käteen jäävät tulot kasvavat palkkatienesteistä 10 968 euroa/v. = [14 000 e – (6 947 e – 3 916 e)].

Petterin maksamat verot ja veronluonteiset maksut siis kohoavat 3 032 eurolla (= 14 000 e – 10 968 e), joka vastaa 21,7 prosenttia 14 000 euron bruttopalkasta. Petterin palkka on työeläkevakuutusmaksun alaista, eli työ kartuttaa Petterin työeläkettä.

Esimerkkiluvut lihavoitu taulukoihin.

Eläke,
e/kk
Eläkeläisen verot ja veronluonteiset maksut yhteensä (e/v.), kun bruttopalkka…
0
e/v.
2000 e/v. 5000 e/v. 8000 e/v. 14000 e/v. 20000 e/v. 30000 e/v. 40000 e/v. 60000 e/v.
1000 0 143 472 1205 2800 4679 8505 13944 24451
1100 0 228 988 1728 3213 5200 9111 14550 25026
1200 355 743 1524 2235 3626 5720 9717 15156 25596
1300 876 1264 2059 2707 4039 6170 10323 15762 26167
1400 1397 1785 2582 3108 4524 6615 10929 16388 26737
1500 1918 2306 3087 3521 5045 7060 11535 16968 27307
1600 2439 2827 3501 3934 5565 7643 12142 17548 27878
1700 2960 3319 3913 4346 6058 8249 12748 18128 28448
1800 3454 3776 4326 4827 6502 8855 13354 18708 29018
1900 3916 4163 4763 5348 6947 9461 13960 19288 29589
2000 4289 4561 5284 5868 7440 10067 14566 19868 30159
2100 4663 4999 5804 6364 8046 10673 15172 20448 30729
2200 5084 5501 6325 6809 8652 11279 15818 21029 31299
2300 5561 6003 6776 7254 9258 11885 16417 21609 31870
2400 6038 6505 7220 7739 9864 12492 16997 22189 32440
2500 6515 6937 7665 8345 10470 13098 17577 22769 33010
2600 6919 7366 8246 8951 11076 13704 18157 23349 33581
2800 7729 8342 9459 10163 12289 14916 19318 24502 34721
3000 8820 9469 10671 11376 13501 16181 20478 25642 35996
3200 9940 10589 11877 12588 14713 17386 21638 26783 37281
3400 11060 11709 13046 13800 15948 18547 22798 27923 38565
3600 12180 12828 14214 15013 17233 19707 23954 29064 39850
3800 13299 13948 15383 16245 18393 20867 25095 30205 41135
4000 14419 15068 16613 17617 19612 22086 26294 31404 42478
4500 17735 18443 19914 20920 22864 25326 29496 34749 46041
5000 20890 21505 22925 24172 26104 28529 32699 38313 49604
5500 23901 24515 25935 27355 29307 31731 36231 41876 53166

 

Eläke,
e/kk
Käteen jäävän rahan lisäys (e/v.), kun bruttopalkka…
2000 e/v. 5000 e/v. 8000 e/v. 14000 e/v. 20000 e/v. 30000 e/v. 40000 e/v. 60000 e/v.
1000 1857 4528 6795 11200 15321 21495 26056 35549
1100 1772 4012 6272 10787 14801 20889 25450 34974
1200 1613 3832 6120 10730 14635 20638 25199 34759
1300 1613 3817 6170 10838 14706 20553 25114 34710
1400 1613 3816 6289 10873 14782 20468 25010 34660
1500 1613 3831 6397 10874 14858 20383 24951 34611
1600 1613 3938 6506 10874 14797 20297 24891 34561
1700 1641 4047 6614 10902 14711 20212 24832 34512
1800 1678 4128 6627 10952 14599 20100 24746 34436
1900 1753 4152 6568 10968 14455 19956 24627 34327
2000 1729 4006 6421 10850 14222 19723 24421 34131
2100 1664 3859 6299 10618 13990 19491 24215 33934
2200 1583 3759 6275 10432 13804 19265 24055 33784
2300 1558 3785 6308 10303 13676 19144 23952 33691
2400 1534 3818 6300 10174 13547 19041 23850 33598
2500 1578 3850 6170 10045 13417 18938 23746 33505
2600 1554 3673 5968 9843 13216 18762 23570 33339
2800 1387 3270 5565 9440 12813 18411 23227 33008
3000 1351 3150 5445 9320 12639 18343 23178 32825
3200 1351 3063 5352 9227 12554 18302 23157 32660
3400 1351 3014 5260 9112 12513 18262 23137 32495
3600 1351 2965 5167 8947 12473 18225 23116 32330
3800 1351 2917 5054 8906 12432 18205 23095 32165
4000 1351 2806 4802 8807 12333 18125 23016 31941
4500 1292 2821 4815 8871 12409 18239 22987 31694
5000 1386 2966 4719 8786 12361 18192 22577 31287
5500 1386 2966 4546 8594 12169 17670 22024 30734

 

Eläke,
e/kk
Verojen ja veronluonteisten maksujen kasvu suhteessa palkkaan (~palkasta veroihin menevä osuus)
2000 e/v. 5000 e/v. 8000 e/v. 14000 e/v. 20000 e/v. 30000 e/v. 40000 e/v. 60000 e/v.
1000 7,2 % 9,4 % 15,1 % 20,0 % 23,4 % 28,3 % 34,9 % 40,8 %
1100 11,4 % 19,8 % 21,6 % 22,9 % 26,0 % 30,4 % 36,4 % 41,7 %
1200 19,4 % 23,4 % 23,5 % 23,4 % 26,8 % 31,2 % 37,0 % 42,1 %
1300 19,4 % 23,7 % 22,9 % 22,6 % 26,5 % 31,5 % 37,2 % 42,2 %
1400 19,4 % 23,7 % 21,4 % 22,3 % 26,1 % 31,8 % 37,5 % 42,2 %
1500 19,4 % 23,4 % 20,0 % 22,3 % 25,7 % 32,1 % 37,6 % 42,3 %
1600 19,4 % 21,2 % 18,7 % 22,3 % 26,0 % 32,3 % 37,8 % 42,4 %
1700 18,0 % 19,1 % 17,3 % 22,1 % 26,4 % 32,6 % 37,9 % 42,5 %
1800 16,1 % 17,4 % 17,2 % 21,8 % 27,0 % 33,0 % 38,1 % 42,6 %
1900 12,4 % 17,0 % 17,9 % 21,7 % 27,7 % 33,5 % 38,4 % 42,8 %
2000 13,6 % 19,9 % 19,7 % 22,5 % 28,9 % 34,3 % 38,9 % 43,1 %
2100 16,8 % 22,8 % 21,3 % 24,2 % 30,0 % 35,0 % 39,5 % 43,4 %
2200 20,9 % 24,8 % 21,6 % 25,5 % 31,0 % 35,8 % 39,9 % 43,7 %
2300 22,1 % 24,3 % 21,2 % 26,4 % 31,6 % 36,2 % 40,1 % 43,8 %
2400 23,3 % 23,6 % 21,3 % 27,3 % 32,3 % 36,5 % 40,4 % 44,0 %
2500 21,1 % 23,0 % 22,9 % 28,3 % 32,9 % 36,9 % 40,6 % 44,2 %
2600 22,3 % 26,5 % 25,4 % 29,7 % 33,9 % 37,5 % 41,1 % 44,4 %
2800 30,6 % 34,6 % 30,4 % 32,6 % 35,9 % 38,6 % 41,9 % 45,0 %
3000 32,4 % 37,0 % 31,9 % 33,4 % 36,8 % 38,9 % 42,1 % 45,3 %
3200 32,4 % 38,7 % 33,1 % 34,1 % 37,2 % 39,0 % 42,1 % 45,6 %
3400 32,4 % 39,7 % 34,3 % 34,9 % 37,4 % 39,1 % 42,2 % 45,8 %
3600 32,4 % 40,7 % 35,4 % 36,1 % 37,6 % 39,2 % 42,2 % 46,1 %
3800 32,4 % 41,7 % 36,8 % 36,4 % 37,8 % 39,3 % 42,3 % 46,4 %
4000 32,4 % 43,9 % 40,0 % 37,1 % 38,3 % 39,6 % 42,5 % 46,8 %
4500 35,4 % 43,6 % 39,8 % 36,6 % 38,0 % 39,2 % 42,5 % 47,2 %
5000 30,7 % 40,7 % 41,0 % 37,2 % 38,2 % 39,4 % 43,6 % 47,9 %
5500 30,7 % 40,7 % 43,2 % 38,6 % 39,2 % 41,1 % 44,9 % 48,8 %

Laskelmat 68 vuotta täyttäneelle henkilölle (pdf):

Esim. 2) Kajan, 69 v, eläke vuonna 2024 on 2 500 euroa kuukaudessa. Jos hän ei tekisi töitä, hän maksaisi eläkkeestään veroja ja veronluonteisia maksuja 6 515 e/v.

Kaja työskentelee pienimuotoisesti ja omaksi ilokseen, eikä työ ole hänelle taloudellinen välttämättömyys. Hän saa bruttona palkkaa 5 000 euroa vuodessa ja näin ollen Kajan käteen jäävät tulot kasvavat palkkatienesteistä 4 039 euroa = [5 000 e – (7 476 e – 6 515 e)].

Toisin sanoen, Kajan maksamat verot ja maksut kasvavat 961 eurolla (= 5 000 e – 4 039 e), joka vastaa 19,2 prosenttia 5 000 euron bruttopalkasta. Palkka ei ole enää työeläkevakuutusmaksun alaista Kajan iän vuoksi, mikä kasvattaa käteen jäävää tuloa. Palkka ei näin ollen kartuta työeläkettä.

Taulukot 68 vuotta täyttäneen veroista ja käteen jäävistä tuloista (pdf)

Laskentaoletukset:

Henkilö 65–67-vuotias tai 68 vuotta täyttänyt. Keskimääräiset kunnallis- (7,46 %) ja kirkollisveroprosentit (1,38 %), veroperusteet v. 2024. Vain viran puolesta myönnettävät vähennykset, sosiaalivakuutusmaksujen ikäsidonnaiset määräytymisperusteet sekä 65 vuotta täyttäneiden korotettu työtulovähennys huomioitu. Laskelmissa henkilöillä  ei ole muita tuloja kuin ilmoitetut palkka- ja eläketulot. Eläke vuodessa = 12 * kk-eläke.

Palkasta käteen jäävät summat vastaavat sitä euromäärää, jolla eläkkeensaajan käteen jäävä tulo kasvaa verrattuna lähtötilanteeseen*. Täten, bruttopalkasta veroihin ja veronluonteisiin maksuihin menevä prosenttiosuus = verojen nousu lähtötilanteesta/bruttopalkka.

*lähtötilanne = tulo pelkkää eläkettä

Janne Kalluinen

Juttua päivitetty 19.1.2024: lisätty lisätieto koskien työn jatkumista eläkkeellä yksityisen sektorin työnantajalla.

Kommentit (5)
 
  • Eläke24 17.1.2024 9.07
     
    Tekstissä lukee:
    "Kannattaako työ eläkkeellä, paljonko palkasta jää eläkeläiselle käteen 2024?
    JANNE KALLUINEN 08.01.2024

    VEROLASKELMAT HALLUSSA
    Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä @jannekalluinen

    Moni vanhuuseläkeikää lähestyvä saattaa pohtia, pitäisikö työskentelyä jatkaa eläköitymisen jälkeen. Vanhuuseläkkeellä voi työskennellä vapaasti ja työntekoon ihan kannustetaankin. Jotta vanhuuseläkkeen saa maksuun, aiempi työsuhde pitää kuitenkin päättää.

    Työtä voi jatkaa saman tai uuden työnantajan kanssa uuden sopimuksen solmimisen jälkeen"

    ‐------------'
    Sotealalla työtä voi jatkaa eri sopimuksella vanhoin ehdoin vaikka seuraavana päivänä kun vanha sopimus loppunut MUTTA EI JOS TYÖSKENTELET YKSITYISELLÄ. Tällöin sopimuksen tulee muuttua oleellisesti esim "tarvittaessa töihin kutsuttavaksi" tai palkan on pienennyttävä tai työtehtävien muututtava olennaisesti.

    Tämä tuli yllärinä joten kirjoituksen informaatio ei ole oikea.

    Lisäksi ongelmia syntyy eläkkeen haussa, kun olet työskennellyt sekä julkisella että yksityisellä, jolloin osaa eläkettä saat odottaa jopa 2-3 kuukautta mistä joillekin aiheutuu taloudellisia ongelmia. Etenkin jos eläkkeen maksajana tulee olemaan KEVA.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Eläke24 17.1.2024 9.07
     
    Tekstissä lukee:
    "Kannattaako työ eläkkeellä, paljonko palkasta jää eläkeläiselle käteen 2024?
    JANNE KALLUINEN 08.01.2024

    VEROLASKELMAT HALLUSSA
    Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä @jannekalluinen

    Moni vanhuuseläkeikää lähestyvä saattaa pohtia, pitäisikö työskentelyä jatkaa eläköitymisen jälkeen. Vanhuuseläkkeellä voi työskennellä vapaasti ja työntekoon ihan kannustetaankin. Jotta vanhuuseläkkeen saa maksuun, aiempi työsuhde pitää kuitenkin päättää.

    Työtä voi jatkaa saman tai uuden työnantajan kanssa uuden sopimuksen solmimisen jälkeen"

    ‐------------'
    Sotealalla työtä voi jatkaa eri sopimuksella vanhoin ehdoin vaikka seuraavana päivänä kun vanha sopimus loppunut MUTTA EI JOS TYÖSKENTELET YKSITYISELLÄ. Tällöin sopimuksen tulee muuttua oleellisesti esim "tarvittaessa töihin kutsuttavaksi" tai palkan on pienennyttävä tai työtehtävien muututtava olennaisesti.

    Tämä tuli yllärinä joten kirjoituksen informaatio ei ole oikea.

    Lisäksi ongelmia syntyy eläkkeen haussa, kun olet työskennellyt sekä julkisella että yksityisellä, jolloin osaa eläkettä saat odottaa jopa 2-3 kuukautta mistä joillekin aiheutuu taloudellisia ongelmia. Etenkin jos eläkkeen maksajana tulee olemaan KEVA.
    Ilmoita asiaton viesti
  • JK 19.1.2024 11.06
     
    Hei Eläke24,

    Kiitos palautteesta, huomiossasi on kyse hyödyllisestä lisätiedosta.

    Tekstiin on lisätty tarkentava lisätieto liittyen työn jatkamiseen saman yksityisen sektorin työnantajan palveluksessa sisältäen "oleellisen muutoksen" edellytyksen.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Anna-Liisa Hietala 26.1.2024 11.36
     
    Esim. 2) Kajan, 69 v, eläke vuonna 2024 on 2 500 euroa kuukaudessa. Jos hän ei tekisi töitä, hän maksaisi eläkkeestään veroja ja veronluonteisia maksuja 6 515 e/v.

    Jos Kaja on 69-vuotias, ei kai hän maksa enää eläkkeestään kuin "vain" veroja, ei työeläke- eikä työttömyysvakuutusmaksuja. Omien havaintojeni mukaan meidän eläkeläisten veroprosentti sisältää kuitenkin jo nuo sovemaksut. Noin kymmenen vuotta sitten jäin eläkkeelle 65,5 -vuotiaana. Maksoin jo silloin pelkkää veroa 25 %:n luokkaa noin 3000 euron palkastani. Lisäksi tuli nuo sovemaksut eli meni yli 30 % palkasta. Tällä hetkellä menee taulukon mukaan 3000 euron palkasta veroa 14,5 %. Eli veroa on huojennettu kymmenessä vuodessa noin 10 %-yksikköä. Eilen SDP:n presidenttiehdokas otti asian esille vaalitentissä tietäen hyvin tämän verohuojennuksen palkansaajille ja varsinkin hyvätuloisille. Sinne ne puuttuvat miljardit ovat kadonneet.

    https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000009973834.html?fbclid=IwAR3gYb7rRHWLxJHh4QO9LF5F-e0Tjhpt2aIgQsXw86FgrJ_AyiKBrqyKBeI
    Ilmoita asiaton viesti
  • JK 30.1.2024 13.39
     
    68-vuotias (ja sitä vanhempi) maksaa eläke- ja palkkatulostaan sairaanhoitomaksua. Maksu käytännössä "sisältyy" verokortin ennakonpidätysprosenttiin, toisin sanoen se ei ole oma rivinsä palkkakuitilla.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kolme ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit