Moni vanhuuseläkeikää lähestyvä saattaa pohtia, pitäisikö työskentelyä jatkaa eläköitymisen jälkeen. Vanhuuseläkkeellä voi työskennellä vapaasti ja työntekoon ihan kannustetaankin. Jotta vanhuuseläkkeen saa maksuun, aiempi työsuhde pitää kuitenkin päättää.
Työtä voi jatkaa saman tai uuden työnantajan kanssa uuden sopimuksen solmimisen jälkeen. Jos työtä jatkaa vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen samalla yksityisen sektorin työnantajalla, työssä tulee tapahtua olennainen muutos aiempaan nähden (esim. palkan, työajan tai työtehtävien suhteen).
Monia saattaa kuitenkin askarruttaa, kannattaako työnteko eläkkeellä ylipäätään?
Jos sosiaaliset verkostot ovat kunnossa ilman työyhteisöäkin, työkyky on matkan varrella päässyt rapautumaan, työnteko ei kiinnosta, kokee muutenkin työuran aikana tehneensä jo tarpeeksi työtä ja kukkaro pursuaa tuohta – saattaa olla parempi keksiä eläkepäivien ratoksi muuta ajanvietettä kuin palkkatyötä.
Tilanne ei aina ole kuvaillun kaltainen. Taloudelliset syyt eivät suinkaan ole ainoa peruste ahertamiseen: työskentelyä jatkavat eläkeläiset kokevat työn tuovan elämään mielenkiintoista tekemistä ja tarpeellisuuden kokemisen tunnetta. Myös työhön liittyviä sosiaalisia suhteita pidetään tärkeänä.
Taloudellisia seikkojakaan ei sovi unohtaa: jollakulla on tarvetta toimeentulon kohentamiseen, toinen haluaa kartuttaa eläkettään. Tyypillinen taloudellinen syy työskentelyn jatkamiseen on hankkia elämäänsä ”jotakin ylimääräistä”.
Nämä tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (Polvinen, Tenhunen, Järnefelt, Kivelä, Kuivalainen, Nivalainen, Sten-Granberg 2023) ajankohtaisesta ja huippumielenkiintoisesta tutkimuksesta, jota voi suositella kaikille tämän blogitekstin lukemisen pariin päätyneille.
Tutkijoiden tekemään kyselytutkimukseen vastanneista vuosina 2019-2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä henkilöistä 34 % oli jatkanut työntekoa vanhuuseläkkeen rinnalla. 16 % vastanneista ei työskennellyt, vaikka olisi halunnut. Työnteon jatkamista haluavien joukossa korostui hyvä työkyky.
Kaksi kolmasosaa kyselytutkimukseen vastanneista työssäkäyvistä vanhuuseläkkeen saajista työskenteli epäsäännöllisesti tai satunnaisesti. Säännöllisesti työtä tekevästä kolmanneksestakin yli puolet työskenteli osa-aikaisena. Noin joka seitsemäs työssäkäyvistä työskenteli kokoaikaisesti.
Koska työskentely eläkkeellä on useimmiten ei-kokoaikaista, kyselyyn vastanneiden työtä tehneiden eläkkeensaajien työtulot bruttona eivät ole järin suuria kokoaikaiseen työskentelyyn verrattuna.
Kyselyyn vastanneiden työtä tehneiden eläkkeensaajien työtulot ylsivät keskimäärin 14 200 euroon vuodessa, samalla kun mediaani (jakauman keskimmäinen arvo) oli 9 000 euroa. Säännöllisesti kokoaikaisesti työskentelevien eläkkeensaajien työtulojen keskiarvo oli vastaajien keskuudessa 34 300 euroa.
Tutkimuksessa kartoitettiin myös syitä, miksi eläkkeensaajat eivät tee työtä. Moni työtä tekemättömistä kokee tehneensä töitä jo tarpeeksi ja ilmaisi halunsa nauttia eläkepäivistä. Myös muita syitä esiintyi: sopivaa työtä ei ole tarjolla; ikäsyrjinnän kokemus; työmatkat sekä terveys ja jaksaminen olivat yleisiä syitä ”työttömyyden” taustalla. Yhtenä syynä oli myös se, että työntekoa ei koettu taloudellisesti kannattavaksi.
Kiinnostavasti tutkimuksen lopulla nostettiinkin esiin erään kyselyyn vastanneen henkilön näkemys työnteosta eläkkeellä:
”Eläkeläisen lisätyön verotus on kohtuuton! Aivan varmasti moni haluaisi vielä osallistua hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon ellei verotus olisi niin korkea.”
Kokemus työn ja eläkkeen verotuksen kovuudesta toistui ”kohtuullisen monella” tutkimuksen avokysymyksiin vastanneella.
Tämän blogitekstin seuraavan otsikon alla esitellään lukuja kokemuksen ja todellisuuden peilaamista varten.
Eläkkeensaajan palkan verotus
Kun eläkkeensaaja tekee palkkatyötä, tekijä saa palkkansa, työnantaja työpanoksen ja julkinen sektori verotuloja. Mikäli kaiken tämän ohella työ on antoisaa tekijälle itselleen, olisi monin tavoin yhteisen edun vastaista, jos työ jäisi tekemättä siksi, että eläkkeensaaja kokee verotuksen olevan kireämpää kuin se oikeasti on.
Siitä syystä on paikallaan kerrata, että palkan ja eläkkeen ”yhteisverotuksessa” on monia veronmaksajan kannalta myönteisiä puolia:
- ansiotulojen verotuksessa sekä palkkaa että eläkettä saava voi hyötyä sekä työ- että eläketuloista myönnettävistä vähennyksistä (paitsi palkka, myös takuu-, kansan- ja työeläke verotetaan ansiotulona)
- palkasta maksettavat sosiaalivakuutusmaksut kevenevät 63 vuoden, 65 vuoden ja 68 vuoden iässä (tämä voi nostaa verokortin ennakonpidätysprosenttia hieman, sillä sova-maksujen poistuminen kasvattaa verotettavaa tuloa. Kokonaisuudessaan käteen jäävä tulo kuitenkin kasvaa, kun sova-maksut alenevat)
- 65 vuotta täyttäneet voivat saada verotuksessaan vuodesta 2024 jopa 1 200 euron suuruisen korotuksen työtulovähennykseensä (ei relevantti aivan pienimmillä palkkatuloilla)
Vuonna 2023 verotukseen tullut 60 vuotta täyttäneiden porrastetusti korotettu työtulovähennys (enimmäismäärä 60–61-vuotiaille 200 euroa, 62–64-vuotiaille 400 euroa & 65 vuotta täyttäneille 600 euroa) menee vuonna 2024 uuteen uskoon.
Vuonna 2024 korotettu vähennys koskee vain 65 vuotta täyttäneitä, eli se poistuu 60–64-vuotiailta. 65 vuotta täyttäneiden vähennyksen korotuksen enimmäismäärä nousee 600 eurosta peräti 1 200 euroon. Lisäksi palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat vuonna 2024 vuodentakaisesta, palkan verotusta kevennetään hieman ja solidaarisuusveron alarajaa korotetaan. Nämä seikat keventävät työtä tekevän eläkeläisen verotusta vuodesta 2023.
Seuraavassa laskelmia siitä, kuinka paljon eläkkeensaajalle jää palkastaan käteen:
- kun eläke vuonna 2024 on 1 000–5 500 e/kk
- kun eläkkeensaaja on 65–67-vuotias tai 68 vuotta täyttänyt
- ja eläkkeen päälle saatava vuosipalkka on 0 e, 2000 e, 5000 e, 8000 e, 14000 e, 20000 e, 30000 e, 40000 e, tai 60000 e vuodessa
Laskelmat 65-67 -vuotiaalle henkilölle:
Esim. 1) Petterin, 66 v, eläke vuonna 2024 on 1 900 euroa kuukaudessa. Jos hän ei tekisi töitä, hän maksaisi pelkästä eläkkeestään veroja ja veronluonteisia maksuja 3 916 e/v.
Vetreänä ahkeroijana Petteri ei ole halunnut lopettaa työntekoaan kuin seinään, vaan tekee palkkatyötä bruttona 14 000 euron edestä vuonna 2024. Hänen maksamansa verot ja maksut nousevat 6 947 euroon, ja näin ollen Petterin käteen jäävät tulot kasvavat palkkatienesteistä 10 968 euroa/v. = [14 000 e – (6 947 e – 3 916 e)].
Petterin maksamat verot ja veronluonteiset maksut siis kohoavat 3 032 eurolla (= 14 000 e – 10 968 e), joka vastaa 21,7 prosenttia 14 000 euron bruttopalkasta. Petterin palkka on työeläkevakuutusmaksun alaista, eli työ kartuttaa Petterin työeläkettä.
Esimerkkiluvut lihavoitu taulukoihin.
| Eläke, e/kk |
Eläkeläisen verot ja veronluonteiset maksut yhteensä (e/v.), kun bruttopalkka… | ||||||||
| 0 e/v. |
2000 e/v. | 5000 e/v. | 8000 e/v. | 14000 e/v. | 20000 e/v. | 30000 e/v. | 40000 e/v. | 60000 e/v. | |
| 1000 | 0 | 143 | 472 | 1205 | 2800 | 4679 | 8505 | 13944 | 24451 |
| 1100 | 0 | 228 | 988 | 1728 | 3213 | 5200 | 9111 | 14550 | 25026 |
| 1200 | 355 | 743 | 1524 | 2235 | 3626 | 5720 | 9717 | 15156 | 25596 |
| 1300 | 876 | 1264 | 2059 | 2707 | 4039 | 6170 | 10323 | 15762 | 26167 |
| 1400 | 1397 | 1785 | 2582 | 3108 | 4524 | 6615 | 10929 | 16388 | 26737 |
| 1500 | 1918 | 2306 | 3087 | 3521 | 5045 | 7060 | 11535 | 16968 | 27307 |
| 1600 | 2439 | 2827 | 3501 | 3934 | 5565 | 7643 | 12142 | 17548 | 27878 |
| 1700 | 2960 | 3319 | 3913 | 4346 | 6058 | 8249 | 12748 | 18128 | 28448 |
| 1800 | 3454 | 3776 | 4326 | 4827 | 6502 | 8855 | 13354 | 18708 | 29018 |
| 1900 | 3916 | 4163 | 4763 | 5348 | 6947 | 9461 | 13960 | 19288 | 29589 |
| 2000 | 4289 | 4561 | 5284 | 5868 | 7440 | 10067 | 14566 | 19868 | 30159 |
| 2100 | 4663 | 4999 | 5804 | 6364 | 8046 | 10673 | 15172 | 20448 | 30729 |
| 2200 | 5084 | 5501 | 6325 | 6809 | 8652 | 11279 | 15818 | 21029 | 31299 |
| 2300 | 5561 | 6003 | 6776 | 7254 | 9258 | 11885 | 16417 | 21609 | 31870 |
| 2400 | 6038 | 6505 | 7220 | 7739 | 9864 | 12492 | 16997 | 22189 | 32440 |
| 2500 | 6515 | 6937 | 7665 | 8345 | 10470 | 13098 | 17577 | 22769 | 33010 |
| 2600 | 6919 | 7366 | 8246 | 8951 | 11076 | 13704 | 18157 | 23349 | 33581 |
| 2800 | 7729 | 8342 | 9459 | 10163 | 12289 | 14916 | 19318 | 24502 | 34721 |
| 3000 | 8820 | 9469 | 10671 | 11376 | 13501 | 16181 | 20478 | 25642 | 35996 |
| 3200 | 9940 | 10589 | 11877 | 12588 | 14713 | 17386 | 21638 | 26783 | 37281 |
| 3400 | 11060 | 11709 | 13046 | 13800 | 15948 | 18547 | 22798 | 27923 | 38565 |
| 3600 | 12180 | 12828 | 14214 | 15013 | 17233 | 19707 | 23954 | 29064 | 39850 |
| 3800 | 13299 | 13948 | 15383 | 16245 | 18393 | 20867 | 25095 | 30205 | 41135 |
| 4000 | 14419 | 15068 | 16613 | 17617 | 19612 | 22086 | 26294 | 31404 | 42478 |
| 4500 | 17735 | 18443 | 19914 | 20920 | 22864 | 25326 | 29496 | 34749 | 46041 |
| 5000 | 20890 | 21505 | 22925 | 24172 | 26104 | 28529 | 32699 | 38313 | 49604 |
| 5500 | 23901 | 24515 | 25935 | 27355 | 29307 | 31731 | 36231 | 41876 | 53166 |
| Eläke, e/kk |
Käteen jäävän rahan lisäys (e/v.), kun bruttopalkka… | |||||||
| 2000 e/v. | 5000 e/v. | 8000 e/v. | 14000 e/v. | 20000 e/v. | 30000 e/v. | 40000 e/v. | 60000 e/v. | |
| 1000 | 1857 | 4528 | 6795 | 11200 | 15321 | 21495 | 26056 | 35549 |
| 1100 | 1772 | 4012 | 6272 | 10787 | 14801 | 20889 | 25450 | 34974 |
| 1200 | 1613 | 3832 | 6120 | 10730 | 14635 | 20638 | 25199 | 34759 |
| 1300 | 1613 | 3817 | 6170 | 10838 | 14706 | 20553 | 25114 | 34710 |
| 1400 | 1613 | 3816 | 6289 | 10873 | 14782 | 20468 | 25010 | 34660 |
| 1500 | 1613 | 3831 | 6397 | 10874 | 14858 | 20383 | 24951 | 34611 |
| 1600 | 1613 | 3938 | 6506 | 10874 | 14797 | 20297 | 24891 | 34561 |
| 1700 | 1641 | 4047 | 6614 | 10902 | 14711 | 20212 | 24832 | 34512 |
| 1800 | 1678 | 4128 | 6627 | 10952 | 14599 | 20100 | 24746 | 34436 |
| 1900 | 1753 | 4152 | 6568 | 10968 | 14455 | 19956 | 24627 | 34327 |
| 2000 | 1729 | 4006 | 6421 | 10850 | 14222 | 19723 | 24421 | 34131 |
| 2100 | 1664 | 3859 | 6299 | 10618 | 13990 | 19491 | 24215 | 33934 |
| 2200 | 1583 | 3759 | 6275 | 10432 | 13804 | 19265 | 24055 | 33784 |
| 2300 | 1558 | 3785 | 6308 | 10303 | 13676 | 19144 | 23952 | 33691 |
| 2400 | 1534 | 3818 | 6300 | 10174 | 13547 | 19041 | 23850 | 33598 |
| 2500 | 1578 | 3850 | 6170 | 10045 | 13417 | 18938 | 23746 | 33505 |
| 2600 | 1554 | 3673 | 5968 | 9843 | 13216 | 18762 | 23570 | 33339 |
| 2800 | 1387 | 3270 | 5565 | 9440 | 12813 | 18411 | 23227 | 33008 |
| 3000 | 1351 | 3150 | 5445 | 9320 | 12639 | 18343 | 23178 | 32825 |
| 3200 | 1351 | 3063 | 5352 | 9227 | 12554 | 18302 | 23157 | 32660 |
| 3400 | 1351 | 3014 | 5260 | 9112 | 12513 | 18262 | 23137 | 32495 |
| 3600 | 1351 | 2965 | 5167 | 8947 | 12473 | 18225 | 23116 | 32330 |
| 3800 | 1351 | 2917 | 5054 | 8906 | 12432 | 18205 | 23095 | 32165 |
| 4000 | 1351 | 2806 | 4802 | 8807 | 12333 | 18125 | 23016 | 31941 |
| 4500 | 1292 | 2821 | 4815 | 8871 | 12409 | 18239 | 22987 | 31694 |
| 5000 | 1386 | 2966 | 4719 | 8786 | 12361 | 18192 | 22577 | 31287 |
| 5500 | 1386 | 2966 | 4546 | 8594 | 12169 | 17670 | 22024 | 30734 |
| Eläke, e/kk |
Verojen ja veronluonteisten maksujen kasvu suhteessa palkkaan (~palkasta veroihin menevä osuus) | |||||||
| 2000 e/v. | 5000 e/v. | 8000 e/v. | 14000 e/v. | 20000 e/v. | 30000 e/v. | 40000 e/v. | 60000 e/v. | |
| 1000 | 7,2 % | 9,4 % | 15,1 % | 20,0 % | 23,4 % | 28,3 % | 34,9 % | 40,8 % |
| 1100 | 11,4 % | 19,8 % | 21,6 % | 22,9 % | 26,0 % | 30,4 % | 36,4 % | 41,7 % |
| 1200 | 19,4 % | 23,4 % | 23,5 % | 23,4 % | 26,8 % | 31,2 % | 37,0 % | 42,1 % |
| 1300 | 19,4 % | 23,7 % | 22,9 % | 22,6 % | 26,5 % | 31,5 % | 37,2 % | 42,2 % |
| 1400 | 19,4 % | 23,7 % | 21,4 % | 22,3 % | 26,1 % | 31,8 % | 37,5 % | 42,2 % |
| 1500 | 19,4 % | 23,4 % | 20,0 % | 22,3 % | 25,7 % | 32,1 % | 37,6 % | 42,3 % |
| 1600 | 19,4 % | 21,2 % | 18,7 % | 22,3 % | 26,0 % | 32,3 % | 37,8 % | 42,4 % |
| 1700 | 18,0 % | 19,1 % | 17,3 % | 22,1 % | 26,4 % | 32,6 % | 37,9 % | 42,5 % |
| 1800 | 16,1 % | 17,4 % | 17,2 % | 21,8 % | 27,0 % | 33,0 % | 38,1 % | 42,6 % |
| 1900 | 12,4 % | 17,0 % | 17,9 % | 21,7 % | 27,7 % | 33,5 % | 38,4 % | 42,8 % |
| 2000 | 13,6 % | 19,9 % | 19,7 % | 22,5 % | 28,9 % | 34,3 % | 38,9 % | 43,1 % |
| 2100 | 16,8 % | 22,8 % | 21,3 % | 24,2 % | 30,0 % | 35,0 % | 39,5 % | 43,4 % |
| 2200 | 20,9 % | 24,8 % | 21,6 % | 25,5 % | 31,0 % | 35,8 % | 39,9 % | 43,7 % |
| 2300 | 22,1 % | 24,3 % | 21,2 % | 26,4 % | 31,6 % | 36,2 % | 40,1 % | 43,8 % |
| 2400 | 23,3 % | 23,6 % | 21,3 % | 27,3 % | 32,3 % | 36,5 % | 40,4 % | 44,0 % |
| 2500 | 21,1 % | 23,0 % | 22,9 % | 28,3 % | 32,9 % | 36,9 % | 40,6 % | 44,2 % |
| 2600 | 22,3 % | 26,5 % | 25,4 % | 29,7 % | 33,9 % | 37,5 % | 41,1 % | 44,4 % |
| 2800 | 30,6 % | 34,6 % | 30,4 % | 32,6 % | 35,9 % | 38,6 % | 41,9 % | 45,0 % |
| 3000 | 32,4 % | 37,0 % | 31,9 % | 33,4 % | 36,8 % | 38,9 % | 42,1 % | 45,3 % |
| 3200 | 32,4 % | 38,7 % | 33,1 % | 34,1 % | 37,2 % | 39,0 % | 42,1 % | 45,6 % |
| 3400 | 32,4 % | 39,7 % | 34,3 % | 34,9 % | 37,4 % | 39,1 % | 42,2 % | 45,8 % |
| 3600 | 32,4 % | 40,7 % | 35,4 % | 36,1 % | 37,6 % | 39,2 % | 42,2 % | 46,1 % |
| 3800 | 32,4 % | 41,7 % | 36,8 % | 36,4 % | 37,8 % | 39,3 % | 42,3 % | 46,4 % |
| 4000 | 32,4 % | 43,9 % | 40,0 % | 37,1 % | 38,3 % | 39,6 % | 42,5 % | 46,8 % |
| 4500 | 35,4 % | 43,6 % | 39,8 % | 36,6 % | 38,0 % | 39,2 % | 42,5 % | 47,2 % |
| 5000 | 30,7 % | 40,7 % | 41,0 % | 37,2 % | 38,2 % | 39,4 % | 43,6 % | 47,9 % |
| 5500 | 30,7 % | 40,7 % | 43,2 % | 38,6 % | 39,2 % | 41,1 % | 44,9 % | 48,8 % |
Laskelmat 68 vuotta täyttäneelle henkilölle (pdf):
Esim. 2) Kajan, 69 v, eläke vuonna 2024 on 2 500 euroa kuukaudessa. Jos hän ei tekisi töitä, hän maksaisi eläkkeestään veroja ja veronluonteisia maksuja 6 515 e/v.
Kaja työskentelee pienimuotoisesti ja omaksi ilokseen, eikä työ ole hänelle taloudellinen välttämättömyys. Hän saa bruttona palkkaa 5 000 euroa vuodessa ja näin ollen Kajan käteen jäävät tulot kasvavat palkkatienesteistä 4 039 euroa = [5 000 e – (7 476 e – 6 515 e)].
Toisin sanoen, Kajan maksamat verot ja maksut kasvavat 961 eurolla (= 5 000 e – 4 039 e), joka vastaa 19,2 prosenttia 5 000 euron bruttopalkasta. Palkka ei ole enää työeläkevakuutusmaksun alaista Kajan iän vuoksi, mikä kasvattaa käteen jäävää tuloa. Palkka ei näin ollen kartuta työeläkettä.
Taulukot 68 vuotta täyttäneen veroista ja käteen jäävistä tuloista (pdf)
Laskentaoletukset:
Henkilö 65–67-vuotias tai 68 vuotta täyttänyt. Keskimääräiset kunnallis- (7,46 %) ja kirkollisveroprosentit (1,38 %), veroperusteet v. 2024. Vain viran puolesta myönnettävät vähennykset, sosiaalivakuutusmaksujen ikäsidonnaiset määräytymisperusteet sekä 65 vuotta täyttäneiden korotettu työtulovähennys huomioitu. Laskelmissa henkilöillä ei ole muita tuloja kuin ilmoitetut palkka- ja eläketulot. Eläke vuodessa = 12 * kk-eläke.
Palkasta käteen jäävät summat vastaavat sitä euromäärää, jolla eläkkeensaajan käteen jäävä tulo kasvaa verrattuna lähtötilanteeseen*. Täten, bruttopalkasta veroihin ja veronluonteisiin maksuihin menevä prosenttiosuus = verojen nousu lähtötilanteesta/bruttopalkka.
*lähtötilanne = tulo pelkkää eläkettä
Janne Kalluinen
Juttua päivitetty 19.1.2024: lisätty lisätieto koskien työn jatkumista eläkkeellä yksityisen sektorin työnantajalla.
"Kannattaako työ eläkkeellä, paljonko palkasta jää eläkeläiselle käteen 2024?
JANNE KALLUINEN 08.01.2024
VEROLASKELMAT HALLUSSA
Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä @jannekalluinen
Moni vanhuuseläkeikää lähestyvä saattaa pohtia, pitäisikö työskentelyä jatkaa eläköitymisen jälkeen. Vanhuuseläkkeellä voi työskennellä vapaasti ja työntekoon ihan kannustetaankin. Jotta vanhuuseläkkeen saa maksuun, aiempi työsuhde pitää kuitenkin päättää.
Työtä voi jatkaa saman tai uuden työnantajan kanssa uuden sopimuksen solmimisen jälkeen"
‐------------'
Sotealalla työtä voi jatkaa eri sopimuksella vanhoin ehdoin vaikka seuraavana päivänä kun vanha sopimus loppunut MUTTA EI JOS TYÖSKENTELET YKSITYISELLÄ. Tällöin sopimuksen tulee muuttua oleellisesti esim "tarvittaessa töihin kutsuttavaksi" tai palkan on pienennyttävä tai työtehtävien muututtava olennaisesti.
Tämä tuli yllärinä joten kirjoituksen informaatio ei ole oikea.
Lisäksi ongelmia syntyy eläkkeen haussa, kun olet työskennellyt sekä julkisella että yksityisellä, jolloin osaa eläkettä saat odottaa jopa 2-3 kuukautta mistä joillekin aiheutuu taloudellisia ongelmia. Etenkin jos eläkkeen maksajana tulee olemaan KEVA.
"Kannattaako työ eläkkeellä, paljonko palkasta jää eläkeläiselle käteen 2024?
JANNE KALLUINEN 08.01.2024
VEROLASKELMAT HALLUSSA
Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä @jannekalluinen
Moni vanhuuseläkeikää lähestyvä saattaa pohtia, pitäisikö työskentelyä jatkaa eläköitymisen jälkeen. Vanhuuseläkkeellä voi työskennellä vapaasti ja työntekoon ihan kannustetaankin. Jotta vanhuuseläkkeen saa maksuun, aiempi työsuhde pitää kuitenkin päättää.
Työtä voi jatkaa saman tai uuden työnantajan kanssa uuden sopimuksen solmimisen jälkeen"
‐------------'
Sotealalla työtä voi jatkaa eri sopimuksella vanhoin ehdoin vaikka seuraavana päivänä kun vanha sopimus loppunut MUTTA EI JOS TYÖSKENTELET YKSITYISELLÄ. Tällöin sopimuksen tulee muuttua oleellisesti esim "tarvittaessa töihin kutsuttavaksi" tai palkan on pienennyttävä tai työtehtävien muututtava olennaisesti.
Tämä tuli yllärinä joten kirjoituksen informaatio ei ole oikea.
Lisäksi ongelmia syntyy eläkkeen haussa, kun olet työskennellyt sekä julkisella että yksityisellä, jolloin osaa eläkettä saat odottaa jopa 2-3 kuukautta mistä joillekin aiheutuu taloudellisia ongelmia. Etenkin jos eläkkeen maksajana tulee olemaan KEVA.
Kiitos palautteesta, huomiossasi on kyse hyödyllisestä lisätiedosta.
Tekstiin on lisätty tarkentava lisätieto liittyen työn jatkamiseen saman yksityisen sektorin työnantajan palveluksessa sisältäen "oleellisen muutoksen" edellytyksen.
Jos Kaja on 69-vuotias, ei kai hän maksa enää eläkkeestään kuin "vain" veroja, ei työeläke- eikä työttömyysvakuutusmaksuja. Omien havaintojeni mukaan meidän eläkeläisten veroprosentti sisältää kuitenkin jo nuo sovemaksut. Noin kymmenen vuotta sitten jäin eläkkeelle 65,5 -vuotiaana. Maksoin jo silloin pelkkää veroa 25 %:n luokkaa noin 3000 euron palkastani. Lisäksi tuli nuo sovemaksut eli meni yli 30 % palkasta. Tällä hetkellä menee taulukon mukaan 3000 euron palkasta veroa 14,5 %. Eli veroa on huojennettu kymmenessä vuodessa noin 10 %-yksikköä. Eilen SDP:n presidenttiehdokas otti asian esille vaalitentissä tietäen hyvin tämän verohuojennuksen palkansaajille ja varsinkin hyvätuloisille. Sinne ne puuttuvat miljardit ovat kadonneet.
https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000009973834.html?fbclid=IwAR3gYb7rRHWLxJHh4QO9LF5F-e0Tjhpt2aIgQsXw86FgrJ_AyiKBrqyKBeI
Kommentoi