veronmaksajat.fi

Veroaste saa laskea, kun talous kasvaa

Teemu Lehtinen

Maksajan asialla

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Seuraa Twitterissä @TeemuTLehtinen

Yhteiskunnallisessa keskustelussa yksi haitallisimmista vääristä käsityksistä on harhaluulo, jonka mukaan julkisen sektorin rahoittaminen ja velkaantumisen hillitseminen edellyttävät veroasteen pitämistä korkealla tasolla.

Usein on pikemminkin päinvastoin: julkinen talous on onnistuttu tasapainottamaan ja yhteiskunnan palvelut rahoittamaan, vaikka veroaste on samalla laskenut.

Ruotsissa julkinen talous on tasapainossa ja velkaa oli vuonna 2023 vain 30,8 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen. Veroaste on samalla hiljalleen laskenut vuosituhannen alun noin 50 prosentista viimevuotiseen 40,7 prosenttiin.

Kontrasti Suomen tilanteeseen on selvä. Suomen julkinen talous on pahasti alijäämäinen ja velkataakka oli viime vuonna paisunut jo 75,8 prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen. Veroaste oli kuitenkin meillä yhä naapuria korkeampi, 41,9 prosenttia.

Ruotsin veroasteella Suomen verotus olisi ollut viime vuonna yli kolme miljardia euroa kevyempää. Silti Ruotsissa rahat riittävät julkisen sektorin rahoittamiseen, päinvastoin kuin meillä.

* * *

Mistä ero johtuu?

Selityksen ymmärtää jokainen pitsanpaistaja.

Mitä suurempi pitsa, sitä kapeamman viipaleen leikkaaminen tuottaa syöjälle samat kalorit.

Jos jaettava pitsa on liian pieni, ei leveäkään pala tunnu riittävän mihinkään. Ja samalla muille jää entistäkin vähemmän.

Kansantuotteen ja verojen kanssa on pohjimmiltaan kyse samasta.

Suomen kansantuote ei ole asukasta kohden laskettuna kasvanut lainkaan 16 vuoteen. Jaettavaa ei siis ole tullut lisää, mutta tarpeet ovat kasvaneet. Epäsuhtaa katetaan parhaillaan mittavalla velanotolla.

Ruotsissa on sen sijaan ollut kasvua ja kehitystä. Siksi sama veroaste riittää naapurimaassa paljon pidemmälle, eikä lisää velkaa tarvita.

* * *

Suomessa ovat parhaillaan käynnissä ankarat taloustalkoot, joissa paisuvaa velkaa koitetaan suitsia uusilla miljardisopeutuksilla.

Tämä onkin tässä akuutissa tilanteessa välttämätöntä. Samalla on syytä muistaa, että todella kestävä julkinen talous on aikaansaatavissa vain, mikäli koko kansantalous saadaan palautettua kunnon kasvun tielle.

Suomen veroastetta alentaa lähivuosina muun muassa liikenteestä kertyvien verojen selvä väheneminen. Näin kuuluukin tapahtua, kun liikenne sähköistyy, mutta sen verotus perustuu pitkälti hiilidioksidipäästöihin.

Tällaista haittaverotetun tuotteen kulutuksen vähenemisestä aiheutuvaa verotuottojen alenemaa ei pidä lähteä yksi yhteen kompensoimaan muuta verotusta kiristämällä. Kaikeksi onneksi se ei myöskään ole tarpeen.

Kokonaisveroaste ei nimittäin ratkaise julkisen talouden tasapainoa. Veroaste voi ja saa myös laskea, kunhan koko talous saadaan kasvamaan ja kukoistamaan.

Olennaisia asioita ovat talouskasvu, investoinnit ja työllisyys. Ja niille veronkiristykset ovat myrkkyä.

Teemu Lehtinen

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan viisi ynnä yksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit