Suomen julkinen talous velkaantuu vaarallisesti. Siksi on erinomaisen tärkeää, että velkajarrusta on saavutettu laaja poliittinen yksituumaisuus, josta vain yksi puolue eli vasemmistoliitto on irtisanoutunut.
Hallituspohjasta riippumatta tulevilla vaalikausilla on suitsittava tuntuvasti valtion jatkuvasti paisuvia menoja.
Tärkeää on löytää tehokkaita keinoja esimerkiksi hyvinvointialueiden sote-menojen rajun kasvun hillitsemiseksi samalla, kun kansalaisten tarvitsemien palvelujen riittävästä määrästä ja laadusta huolehditaan. Muitakin valtion menoja on luonnollisesti käytävä jatkuvasti läpi tiheällä kammalla.
Tilanne on haastava, ja työsarkaa riittää kaikille tuleville hallituksille.
Kaikeksi onneksi julkisessa taloudessa on yksi osa-alue, joka on valmiiksi hyvässä kunnossa, eikä kaipaa mitään uutta saneerausta.
* * *
Työeläkkeiden rahoitus on varsin tukevalla pohjalla.
Työnantajan ja työntekijän maksamat työeläkemaksut ovat ensi vuonna yhteensä keskimäärin 24,4 prosenttia suhteessa palkkaan, ja tällä lasketaan pärjättävän mainiosti vuosikymmeniä eteenpäin.
Rahoituksen kestävyydestä kannetaan huolta ylisukupolvisesti, ja rahaa pannaan syrjään tulevaisuudessa häämöttäviä tarpeita varten. Eläkerahastoissa oli viime vuoden lopussa jo 274 miljardia euroa.
Meillä ei siis ole näköpiirissä eläkkeiden rahoitusongelmaa.
Tämän tosiasian luulisi hillitsevän myös esityksiä eläkkeiden heikentämisestä. Jostakin syystä julkisessa keskustelussa nousee kuitenkin tavan takaa esiin puheita eläkkeiden leikkaamisesta tavalla tai toisella.
Maksussa olevien eläkkeiden tasoon ei tietenkään voi eikä tarvitse puuttua lainkaan. Sama koskee eläkkeiden indeksitarkistuksia.
Eläkeikääkään ei ole tarpeen nostaa enää lisää. Jo aiemmin tehtyjen päätösten perusteella alin vanhuuseläkeikä on nousemassa asteittain niin, että esimerkiksi vuonna 1993 syntyneillä se saavuttaa 68 vuoden tason.
* * *
Spekulaatiot eläkkeiden leikkaamisesta ovat kaikkiaan aivan turhia, ja niillä aiheutetaan vain tarpeetonta huolta ja epävarmuutta nykyisille ja tuleville eläkkeensaajille.
Viime aikoina on ollut nähtävissä huolestuttavia merkkejä siitä, että monien nuorten luottamus tuleviin työeläkkeisiin toimeentulon turvaajana on vähäinen.
Osittain tällainen varovaisuus on tietysti ihan järkevää. On sinänsä hyvä, että nuoret säästävät itsekin, eivätkä ainoastaan turvaudu yhteiskunnan lakisääteisiin järjestelmiin.
Työeläkkeen on kuitenkin oltava uskottava osa tulevaisuuden toimeentuloa, jotta kaikkien sukupolvien halu osallistua rahoitukseen säilyy vahvana.
* * *
Yksi Suomen julkisen talouden parhaista innovaatioista on työeläkejärjestelmä. Ainakin se on selvästi fiskaalisesti vastuullisin.
Samaa ei voi valitettavasti sanoa valtion taloudenpidosta, monista hyvinvointialueista nyt puhumattakaan.
Sitäkin huolestuttavampaa on, jos valtion ja muun julkisen sektorin alijäämäisestä taloudesta huolestuneet yrittävät perusteettomasti käydä eläkkeiden kimppuun.
Ei olisi myöskään mitään järkeä leikata eläkkeitä, jotta työeläkemaksuja alennettaisiin ja valtion verotusta vastaavasti kiristettäisiin. Tällaistakin omituista ja hyödytöntä puljausta on aika ajoin väläytelty.
Vastuuton suhmurointi työeläkkeillä on helpointa lopettaa, kun ei edes aloita sitä.
Teemu Lehtinen
Kommentoi