veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Säästäjä, uskalla luottaa – uskalla sijoittaa

Susanna ja Seija Miekk-oja-Järvinen
Susanna Miekk-oja ja Seija Järvinen

50+ talous 

Susanna Miekk-oja ja Seija Järvinen ovat pankkitaustaisia säästämisen ja sijoittamisen asiantuntijoita, jotka keskittyvät keski-iän ja sen jälkeiseen taloudelliseen hyvinvointiin. Seuraa Twitterissä @SMiekkoja

”Onko teillä niitä sadan prosentin rahastoja” kysyi rouvashenkilö Turun sijoitusmessuilla 1999. Jouduin vastaamaan sijoitusneuvojana, että ei ole, eikä tule, rouva lähti jatkamaan etsintää. Huuman aikana yleisesti puhuttiin, että talousteoriat ovat muuttuneet, että teknologiaosakkeiden arvo nousee jatkuvasti. Ja sitten kolisi!

Siitä on kaksikymmentä vuotta ja monella on vieläkin pelko, että sama osakesyöksy toistuu, puhumattakaan aiemmista rekyyleistä vuonna 1987 ja vuoden 2008 finanssikriisistä. 

Pelkoa nyttemmin puoltaa poikkeuksellisen pitkään jatkuneen osakemarkkinoiden nousun katkeamisen mahdollisuus. Helsingin pörssin osakkeet ovat tuottaneet 20 vuodessa keskimäärin yli 6 %.

Pysyvä matala korkotaso – Euroopassa negatiivinen ja USA:ssa positiivinen – uhkaa globaalisti eläkkeiden tasoa, koska eläkesijoittajat eivät saa korkosijoituksilleen riittävästi tuottoa. Asuntojen hintakehitys on Suomessa ollut positiivista, mutta epäyhtenäistä. Kaupunkikeskittymien ulkopuolella asuvilla voi edessä olla jopa kiinteistön purku kustannuksineen kysynnän hiipuessa. 

Vuosien varrella yleisin kysymys, joka minulle on esitetty, on, onko nyt oikea aika siirtää varoja talletuksista töihin. Oikean sijoitushetken varmuutta ei kukaan voi luvata, sillä markkina on aina ollut ja tulee olemaan arvaamaton. Mutta markkina on aina palautunut lähtötasoaan korkeammalle tasolle. Pörssiguruja on riittänyt, jotka povaavat kroonisesti markkinoille laskua, tekisi mieli saattaa heidät vastuuseen ulostuloistaan. Positiiviset markkina-arviot ovat monesti jääneet vähemmälle huomiolle. 

Rahasto- ja osakesijoittaminen ovat ilahduttavasti kasvussa. Silti noin puolet yli viisikymppisten rahoitusvarallisuudesta on tilillä arvoa ja kasvua menettämässä. Yritetään yhdessä palauttaa luottamus pelon hälventämiseksi, joten lienee hyvä palata perusasioihin: 

I) Elämme ihan oikeasti pitkään 

Suomalaiset suunnittelevat tulevaa lyhyellä, jopa vain puolen vuoden aikajänteellä. Kuitenkin elämme pidempään ja terveempänä kuin aiemmat sukupolvet, joten edes 5–6 vuoden sijoitushorisontti on aikajänne, jonka suunnittelua yli viisikymppisetkin rauhassa voivat osalle varoistaan tehdä. Jaa rahat kahteen, toinen osa on tilillä lähelläsi, toinen osa hakee tuottoa.

Kauaskantoisessa sijoitusneuvonnassa suositaan koko elämänkaaren tulojen ja kulujen huomioivaa sijoittamista, jolloin viisikymppisten suunnittelun perustaksi otetaan yli 15 vuotta. Rahalla ei ole itseisarvoa, mutta on välinearvoa, jonka avulla voimme mahdollistaa hyvän elämän. Mitä vähemmän varoja on, sen tärkeämpää on pidemmän ajan suunnittelu. 

II) ANTAA OSAKEMARKKINOIDEN HEILUA – OTETAAN AIKA AVUKSI

Miksi ihmeessä seurata osakemarkkinoiden heiluntaa eri uhkien ja twiittien seurauksena? Ei sillä ole merkitystä, se on hälyä. Kun seuraa markkinoiden kehitystä vuodesta 1945 niin näkee, että alussakin mainittujen pörssinotkahdusten jälkeen pörssit ovat elpyneet, pisimmillään elpyminen on ottanut 6 vuotta, mutta nousuvauhti on ollut sen jälkeen huima.

Edellä kuvattu pidempi 5–6 vuoden aikajänne, puhumattakaan 15 vuoden sijoitushorisontista osalle varoista, kantaa yli pahimman, jos sellainen sattuu kohdalle.

III) KUUNTELE NEUVOJA, JOTKA LÄHTEVÄT SINUSTA

Sijoittamisen verkostomarkkinointi on kuuma teema – hyvä, että sijoittamisestakin puhutaan. Mutta markkinoijilla ei ole lisenssiä antaa sijoitusneuvoja, siksi he lähtevät esimerkkien kautta omasta tilanteestaan. Eihän näin voi olla.

Sinun elämäntilanteesi ja tavoitteesi ovat sinun. Neuvojen tulee lähteä niistä. Sijoitusneuvojalla on työvälineet ja kurinalaisuus.

Valitse palveluntarjoaja, joka antaa virallisen lupauksen asettaa asiakkaansa edun etusijalle. Lisäksi palveluntarjoajan tulee iäkkäämpien asiakkaiden kohdalla ottaa tiettyjä asioita huomioon – on muun muassa varmistuttava siitä, että asiakas varmasti ymmärtää hänelle tehdyt sijoitusehdotukset. On hyvä pitää tästä huoli sekä omasta että vaikkapa iäkkäämpien vanhempiensa puolesta. 

Ystävistäni suuri osa on yli seitsemänkymppisiä, harvoin olen yhtä älyllisesti vireää porukkaa tavannut. Kun heitä seuraa, tuntuu suorastaan huvittavalta, että Finanssiala suhtautuu varovasti heille neuvojen antamiseen riskillisistä sijoituksista, joita ovat mielestäni kaikki sijoitukset.

Iän vuoksi tunnolliset pankkitaustaiset neuvojat eivät hevin ota yhteyttä, joten ohjeistankin ottamaan myös omasta aloitteestaan neuvojiin yhteyttä. Neuvojilta vaaditaan osaamista, itsensä kehittämistä – elämää nähneet seniorit toivovat tasoistaan sparrausta. Jotta tasokasta neuvontaa saa, niin aiemmasta poiketen, neuvonnasta on oltava myös valmis maksamaan. 

IV) EI KAIKKEA TARVITSE OSATA

”Sijoitan sitten, kun opettelen” on myös lause, jonka kuulen usein. Väitän, että ei tarvitse osata sijoitusmarkkinoiden hienouksia, tärkeintä on uskallus katsoa itseensä, löytää mitä tarvitsee ja tahtoo. Yhdistelmärahastossa ja varainhoitoratkaisuissa on avaimet käteen periaate. Niitä on mainittu kalliiksi, mutta nekin ovat yllättäneet positiivisesti tuotollaan. 

Yhdistelmäratkaisujen arvonvaihtelua on lievittänyt se, että osa varoista on ollut koko ajan pitkissä koroissa. Monen vuoden ajan on pitkien korkojen tuotto-odotukset olleet huonoja, mutta ne ovat tuotoillaan yllättäneet iloisesti, koska ovat sijoittajien turvasatama. Kun osakemarkkinoilla rytisee, pääomat yleensä suunnataan pitkiin korkosijoituksiin, joiden arvot näin nousevat.

V) YMMÄRRÄ ASEMASI SIJOITUSTEN OMISTAJANA  

Usein epäluottamus on myös epävarmuutta, tiedon puutetta. Kannustan rohkeasti kysymään sijoitusneuvojalta, jos jokin asia on itselle epäselvä. Alla koottuna pintaraapaisu yhteen luottamusnäkökulmaan yleisimmistä suomalaisille ajankohtaisista sijoituskohteista.

Sijoitusmuoto Omistamisen muoto Sijoittajan asema
Pankkitalletus Pankille annettu laina Sijoittaja velkojan asemassa, maksukyvyttömyystilanteessa talletussuoja
EU/ETA-alueella noin 100 000 e. 
Joukkolaina

Valtiolle/kunnalle/
pankille/yritykselle annettu laina

Sijoittaja on velkoja, liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyystilanteessa useimmiten samassa asemassa kuin muutkin velkojat.Piensijoittaja sijoittaa joukkolainoihin useimmiten rahaston kautta. (Joukkolainatkin säilytetään arvo-osuustilillä, ks. jälj.)

Sijoitusrahasto Osaomistus Sijoittaja omistaa murto-osuuksia (= rahasto-osuus) rahastoyhtiön hallinnoimasta sijoitussalkusta. Rahastoyhtiön/rahastotiliä ylläpitävän pankin maksukyvyttömyydellä ei suoraa vaikutusta.

Arvo-osuustili
(osake, joukkolaina tms. arvopaperi)

Suora omistus
(= sähköinen arvopaperien säilytystili)

Sijoittaja omistaa arvo-osuustilillään säilytettävät osakkeet ja muut arvopaperit. Omistetun yhtiön maksukyvyttömyystilanteessa osakkeenomistajilla on viimeisenä oikeus maksuun. Tilinhoitajapankin maksukyvyttömyydellä ei vaikutusta.
Osakesäästötili (=arvo-osuustili + pankkitili)

Suora omistus + laina pankille

Ks. edellä arvo-osuustili ja pankkitalletus.

Sijoitusvakuutus
(säästöhenki-vakuutus)

Vakuutus Vakuutusyhtiö omistaa sijoitukset, joiden arvonkehitykseen vakuutussijoituksen tuotto on sidottu. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset pidetään erillään vakuutusyhtiön muista varoista, myös vakuutusyhtiön konkurssissa.

Seuraavaa vuosikymmentä kohden

On alkamassa uusi vuosikymmen, nousuineen ja laskuineen. Uskomme kyvyn löytää tuotteita ja palveluita kestävyysteemoihin, tärkeimpänä ilmastomuutoksen hillitsemiseen, nousevan yhdeksi määrääväksi tekijäksi tuottojen tekemisessä.

Susanna Miekk-oja ja Seija Järvinen 

Kommentit (1)
 
  • Herakleitos 20.12.2019 16:41
     
    1. Vaikka tuossa on samaistettu osakesäästötili ja arvo-osuustili, jutussa ei puhuta tilien eroista muussa kuin sijoitetun pääoman suojaamisen kannalta.

    2. Sijoitusvakuutuksesta olisi silti voinut kertoa sen pääomasuojaustakin oleellisemman tiedon: Sijoitus on vakuutusyhtiön taseessa eikä näy ulospäin esimerkiksi verottajalle, Kelalle, sosiaalitoimelle tai perintätoimelle. Niinpä esim. opiskelija voi rauhassa sijoittaa "vakuutuskuoreen" pelkäämättä Kelan takaisinperintää ja mielenvikaista tulkintaa siitä mikä on tuloa(kaikki mahdollinen) ja mikä on vähennyskelpoista menoa(ei mikään). Opiskelija voi myös rauhassa nostella rahaa kuoresta ulos - kunhan ei koske tuotto-osuuteen eli vakuutusyhtiötä kannattaa muistututtaa asian tärkeydestä ja pyytää merkitsemään kotiutus termillä "korvaus". Vakuutuskorvaukset ovat verottomia, vaikka tässä onkin kyse jostain muusta.

    Sijoitusvakuutusten verotukseen on tulossa kiristys eikä Sannan vasemmistohallitus ei tietenkään voi pitää näppejään erossa tilimuodon lopuistakin eduista. Tiedossa on siis PS-tilien kohtalo.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kolme ynnä yksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit