veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Se liikkuu sittenkin! Nimittäin suomalainen tuloluokasta toiseen

Kim Väisänen
Kim Väisänen

Yrittänyttä laitetaan

Kim Väisänen on ainakin startup-sijoittaja, sarjaepäonnistuja, hallitusamatööri, ex-pienyrittäjä ja tietokirjailija – myös Twitterissä @kimvaisanen

 

Ministeri Paatero puhui taannoin veropäivän jälkeen niin sanotusti kiurua. Medialle toimitettavat verojen valmislistausten nimet vähenevät kuin se kuuluisa pyy maailmanlopun edellä. Listalle pääsevistä osa sanoo ’kiitos ei’ ilmaiselle julkisuudelle, ja se kismittää ministeriä. Niin paljon, että termit suuri ja valtaosa vilisivät Hesarin jutussa epäpyhässä seurassa.

Vasemmistolaisen ministerin kuuluukin antaa omalle äänestäjäkunnalleen mielikuva siitä, ettei osa kansalaisista osallistu suureen hyvinvointiyhteiskunnan rakennus- ja ylläpitoprojektiin. Olipa se sitten totta tai ei. Verottajalla on kyllä tiedossaan kaikki lailliset tulot, mukaan lukien pääomatulot. Niistä työstetään akateemista tutkimusta ja tilastoja valtioneuvostonkin käyttöön. Niitä voi jokainen lukea aivan omalla tavallaan.

Vaikkei media enää saakaan verottajalta valmista kaiken kattavaa Exceliä, jossa Suomen kaikki yli 100 000 euroa on listattu nätisti suuruus- ja aakkosjärjestykseen, kuka tahansa voi käydä verotoimistossa tarkistamassa kenen tahansa vero- ja tulotiedot. Jos vuonna 2020 kaiken kaikkiaan 4 500 sanoi ei verotietojensa julkaisulle, voi seuraavalle vuodelle ennustaa viisinumeroista lukua.    

Pääomatuloja, jotka ovat muuten noin 1/10 osa ansiotuloista, tärkeämpää lienee kuitenkin se, onko suomalaisilla ylipäätään mahdollisuus liikkua taloudellisesti tuloluokasta toiseen? Onko köyhemmistä ja heikommista lapsuudenoloista mahdollisuus siis ylipäätään siirtyä veropäivän listauksiin – tai niistä kieltäytymisiin?

Tai toisinpäin käännettynä, putoaako varakas omena sittenkin kauas puusta, jonka kantrimusiikkihenkinen Freud Marx Engels & Jung riimitteli muotoon:  

ei pitkä se pudotus oo varmastikaan 
marmoriportailta katuojan likaan   

Lokakuun alussa Palkansaajien Tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suonniemi julkaisi aihetta käsittelevän tutkimuksensa Määritteleekö lapsuudenkoti paikkasi yhteiskunnassa? Suonniemi tutkii ylisukupolvista sosiaalista liikkuvuutta.

Ainakin itseni tulos yllätti. Yllätti siinä määrin, että kyselin muutaman viikon tietokilpailumaisesti lähipiiriltä, mikä osuus alimman tulokymmenyksen lapsuuskodin lapsista jää samalle, alimmalle tasolle? Tyypillinen vastaus oli 60–80 prosenttia. Usko siitä, että lapsuuskoti määrittää ihmisen taloudellisen tulevaisuuden istuu lujassa.

Oikea vastaus on kuitenkin 18,14 prosenttia. Alimman tulokymmenyksen lapsuuskodin lapsista reilut neljä viidestä siirtyy muihin tuloluokkiin. Ylimpään tulokymmenykseen asti heistä päätyy reilut viisi prosenttia.

Jos aikuisiksi kasvaneiden lasten tulot jakautuisivat täysin tasaisesti, olisi jokaisessa tulokymmenyksessä juuri kymmenen prosenttia alimmalta portaalta lähteneitä. Tähän ei kuitenkaan päästä. Mielenkiintoista on se, että viisi prosenttia ylimmässä tulokymmenyksestä aloittaneista lapsista putoaa alimpaan kymmenykseen. Ehkä Freukkarit olivat sittenkin oikeassa?  

Tutkimuksen mukaan hyvätuloisuus periytyy Suomessa pienituloisuutta vahvemmin. Se on kuitenkin lohdullisempi tieto kuin päinvastainen tulos. Jos pientuloisuus periytyisi hyvätuloisuutta vahvemmin, olisi tie taloudellisilla portailla ylöspäin vaikeaa, jopa mahdotonta. Alimmiltakin portailta on täysin mahdollista päästä verotietojensa julkaisua kieltämään. Kun vain pidetään laadukas terveydenhuolto ja koulutus kaikkien saavutettavissa.

Korkeampi koulutustaso lisää jokaisen lapsen inhimillistä pääomaa ja heijastuu aikuisiän ansiotuloihin.

Koulutus on todellinen tulevaisuusinvestointi.  

Kim Väisänen

Kommentit (2)
 
  • Teekkari 21.11.2020 10:49
     
    Hyvä teksti. Tästä tuli mieleen, että onkohan Suomessa tutkittu ergodisuutta ihmisten liikkumisessa tulokymmenyksestä toiseen elämän aikana. Eli, kuinka moni käväisee elämänsä aikana kussakin tulokymmenyksessä. Taleb kirjoitti aiheesta hyvin Skin in the Game -kirjassaan : https://medium.com/incerto/inequality-and-skin-in-the-game-d8f00bc0cb46
    Ilmoita asiaton viesti
  • Hönö 26.11.2020 13:03
     
    Mielenkiintoista on se, että viisi prosenttia ylimmässä tulokymmenyksestä aloittaneista lapsista putoaa alimpaan kymmenykseen. Ehkä Freukkarit olivat sittenkin oikeassa?

    Se, ettei ole tuloja ei tietenkään tarkoita, ettei pankkitili voisi pullistella liitoksistaan.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yksi ynnä yhdeksän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit