Riikka Purra vihelsi pelin poikki maaliskuun 16. päivänä. Hän totesi yksiselitteisesti Helsingin Sanomille, ettei perintöveroa poisteta. Valtionvarainministeri on puhunut, pulinat pois. Perustelukin oli hyvin yksiselitteinen:
”Hallitus on tehnyt jo veropäätöksensä eikä valmistele perintöveron poistamista. Pidän ajatusta hyvin epärealistisena”, kertoi Purra Hesarille. Uutinen päätyi etusivun ykköspaikalle, vaikka noin kuukautta aiemmin asia oli haudattu jo pääministerin toimesta.
Petteri Orpo nimittäin antoi oman niskalaukauksensa perintöveron poistohaaveille jo nelisen viikkoa aikaisemmin samaisen mediatalon haastattelussa lausumalla, ettei hallitus tällä hetkellä valmistele perintö- ja lahjaveron poistoa. Pääministeri käytti taikasanaa ”hallitusohjelma” omassa perustelussaan. Jos miljardin euron kysymyksestä ei ole sovittu hallitusohjelmassa, sitä ei käytännössä katsoen ole olemassa.
”Keskustelua me käymme osin julkisuudenkin kautta, mutta totean vain oman kantani. Tämä ei ole hallitusohjelmassa. Kasvuriihessä tehtiin ne isot veroratkaisut”, lausui Orpo ja muistutti, että perintöveron poiston autuutta vakuuttelevilla tahoilla on osoittamisvastuu siitä, että poistolla saataisiin muitakin positiivisia vaikutuksia kuin pienelle joukolle kohdistuvat veronalennukset:
”Perintö- ja lahjaverossa pitäisi pystyä osoittamaan, että veron poistolla on suuria positiivisia vaikutuksia talouteen, kasvuun ja työllisyyteen. Hallitus pitää tiukasti kiinni siitä, että näiden pitää perustua virka-arvioon.”
Henkilökohtaisesti Orpo kuitenkin uskoo positiivisiin vaikutuksiin, vaikkei niitä ole pystytty virka-arviolla juurikaan osoittamaan. Ihailtavaa laskelmien takaista optimismia.
Tämä kevät oli viimeinen mahdollisuus perheyrityksille, Elinkeinoelämän keskusliittolle, Keskuskauppakamarille ja useille kokoomuksen kansanedustajille hoitaa oikeistohallituksen puitteissa omaa sidosryhmää harmittava perintövero pois päiväjärjestyksestä. Ensi keväänä nimittäin käydään vaalit, ja niiden jälkeen sorvataan uusi hallitusohjelma todennäköisesti ei-oikeistopohjaisesti.
Vaikea uskoa, että vuoden 2027 vaalikeväälle saadaan perintöverosta tai sen muuttamisesta keskustelua nostattavaa, keskeistä vaaliteemaa. Sen verran harvaa vero oikeasti koskettaa. Tilastokeskuksen vuoden 2024 lopun julkaiseman tiedon mukaan vajaa 60 prosenttia perijöistä ei maksanut perintöveroa senttiäkään. Lopuistakin puolella maksurasitus jäi alle kolmeen tuhanteen euroon. Perusperijälle nykymalli tuottaa lisäksi pienemmän verorasituksen kuin luovutusvoittoveroon siirtyminen.
Kun nykyisessä eduskunnassa on kahdeksan yli yhden kansanedustajan ryhmää, perintöveron poisto päässee parin ryhmän vaaliohjelmaan. Niistä on vaikea kivuta hallitusohjelmaan asti, joka on kaikkien kompromissien kantaäiti.
Hyvä kompromissi olisi kuitenkin palata perintöveron ylimmissä marginaaliasteissa Paavo Lipposen hallitusten tasolle. Sen luulisi kelpaavan demareillekin.
Kim Väisänen
Kommentoi