Rikkaat vaan rikastuu, kun köyhät on ruokajonossa
On viiden euron lottovoitto syntyy Suomessa
Yksinhuoltaja metros menos töistä kotiin
Kun lapsi tekee ulosottokirjeestä lennokin
Näin riimittelee Mikael Gabriel, ja kertosäkeessä lauluun yhtyy viestille lisävoimaa tuomaan edesmennyt Vesa-Matti Loiri.
Samaan taustakuoroon liittyi myös Tilastokeskus, kun se maaliskuun puolivälissä julkaisi uusimman katsauksensa kotitalouksien varallisuuteen. Otsikon toinen päälause alleviivasi, että ”varallisuuserot kasvoivat vuonna 2023”. Ulosottokirjeen taittelu lennokiksi ei sentään mahtunut tilastoviranomaisen retoriikkaan.
Varallisuustilanteen todellinen pihvi on kuitenkin se, että keskimäärin varallisuus maassamme on itse asiassa laskenut. Se on pudonnut vuosien 2019 ja 2023 välillä järkyttävän paljon: reaalisesti mediaani on sukeltanut 21 prosenttia. Lasku mainittiin otsikon ensimmäisessä lauseessa yleisellä tasolla, mutta happamia olivat Tilastokeskuksen tiedotuksen marjat medialle.
Helsingin Sanomien pääkirjoitus harmitteli, että ” varallisuus Suomessa kasautuu, mutta sille ei tehdä mitään” ja Etelä-Suomen Sanomat otsikoi samanhenkisesti, että ”Rikkaat ovat entistä rikkaampia verrattuna muihin”.
Kun klikkiotsikkojen aikakaudella uutisten äärellekin pitää houkutella heruttamalla, kannattaa pelata mikaelgabrielmaisesti niin sanotusti varman päälle. Rikkaiden rikastuminen on varmempi täky kuin kaikkien keskimääräinen köyhtyminen.
Tilastokeskus taustoitti pintapuolisesti varallisuuden katoamisen syitä, joista ylivoimaisesti tärkein on asuntovarallisuuden mediaanin lasku. Oma koti on todellakin kullan kallis, sillä semmoisen omistaminen sattuu monella sinne kaikkein kipeimpään kohtaan eli omaan lompakkoon.
Vuoden 2019 jälkeen asuntojen mediaaniarvo on laskenut, mutta asuntoveloissa suunta on ollut ainoastaan ylöspäin.
Oma pääasiallinen asunto on yhä suomalaisten merkittävin, ja monelle ainoa, varallisuuserä. Oman asunnon osuus kotitalouksien reaali- ja rahoitusvaroista oli toissavuonna noin 45 %. Tilastokeskuksen yliaktuaari Tara Junes totesikin julkistuksen yhteydessä seuraavasti:
”Asunnon omistaminen on hyvin keskeinen tekijä varallisuuden tasossa ja sen jakautumisessa. Asunnon omistavilla nettovarallisuuden mediaani oli lähes 200 000 euroa, kun vuokralla asuvilla se oli alle 3 000 euroa”
Kun kaikki munat ovat yhdessä korissa ja korin lainanhoitokulujen korot yhdessä inflaation kanssa nousevat, suomalaisten varallisuus lähtee syöksykierteeseen. Varallisuuden epätasaisen kasautumisen taustoittaminen sen sijaan jäi tilastonikkareilta hieman piippuun.
Onneksi päivystävät ekonomistit Niku Määttänen ja Heikki Pursiainen avasivat hieman ”rikkaiden rikastumista”, ja sitä onko varallisuuden eriarvoisuus Suomessa täysin riistäytynyt käsistä.
Suomi harmaantuu pikavauhtia, ja samalla omaisuus kasautuu varttuneemmalle kansanosalle. Ikä on siten keskeinen varallisuuden tasoa selittävä tekijä.
Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin varakkaimpia olivatkin vähintään 55-vuotiaat, ja heistä kaikkein varakkaimpia ovat yli 65-vuotiaat lapsettomat parit. Heillä on oman kodin lisäksi muutakin varallisuutta, erityisesti osakkeita ja muuta finanssiomaisuutta.
Vähävaraisimpia ovat taas yksinasujat, erityisesti alle 35-vuotiaat yhden hengen taloudet. Monella nettovarallisuus on opinto- ym. lainojen vuoksi pakkasen puolella.
Oman varallisuuden kertymisen kannalta saattaakin olla parasta asua vuokralla ja sijoittaa mahdollisimman pienillä kuluilla indeksiin. Ainakin, jos asuu alueella, jossa asuntojen hinnat joustavat ainoastaan alaspäin. Esimerkiksi saksalaisista alle puolet asuu omistusasunnossa, mutta heillä on varallisuutta keskimäärin suomalaisia enemmän.
Vuokralla-asuminen on mahdollisuus miljoonalle suomalaiselle kasvattaa finanssiomaisuuttaan – muillekin kuin seniorikansalaisille.
Kim Väisänen
Kommentoi