veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Myllyttääkö naapurikuntasi tuulivoimapuisto huimia verotuloja?

Janne Kalluinen
Janne Kalluinen

Verolaskelmat hallussa

Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä  @jannekalluinen

Kunta-aiheiset veroteemat ovat nousseet viime aikoina keskusteluun ja ehkäpä puhutuin aihe siltä osin on ollut kunnallisveron progressio. Olen sivunnut aihetta jo aiemmin täällä, joten jätettäköön se aihe nyt vähemmälle huomiolle.

Kuntavaalien alla Ylen toimittajat kävivät noin 15 minuutin mittaisen keskustelun valittujen kuntavaaliehdokkaiden kanssa kussakin Manner-Suomen kunnassa. Jaksoissa käsiteltiin kunkin kunnan kannalta oleellisia ja ajankohtaisia keskustelunaiheita. Kyseinen Ylen tuottama kokonaisuus kantaa nimeä Kuntarundi.

Kuntarundi on mainio läpileikkaus Suomen kuntakentästä ja hyvä tietopaketti kunta-asioista innostuneille. Jokaisen 294 osan (Utsjoella kaksi osaa eri kielillä) läpikäymiseen ei välttämättä monenkaan vapaa-aika riittäisi, mutta ehkäpä pohdintaa voi tehdä vähemmälläkin kuuntelulla.

Vajaan kolmensadan osan otsikoista noin kahdessakymmenessä on nimittäin tavalla tai toisella mainittu tuulivoima. Ja tietysti asia voi olla ajankohtainen, vaikka maininta ei olisi otsikkoon asti päätynytkään. Näin on esimerkiksi Lestijärven kunnan kohdalla.

Tuulivoimasta kiinteistöveroa

Kuntien suorat verotulot muodostuvat ansiotuloihin kohdistuvasta kunnallisverosta, yhteisöveron kuntien jako-osuudesta sekä kiinteistöveroista. Vuonna 2021 Kuntaliiton verotuottoennusteen (12.5.2021) mukaan näiden summa kunnille olisi noin 25 miljardia euroa. Kiinteistöveroa tästä on noin 2 miljardia.

Verohallinnon tilastotietokannan ennakkotiedon mukaan tuuli- ja aurinkovoimaloista pannaan maksuun kiinteistöveroa noin 17,1 miljoonan euron verran vuonna 2021. Se ei ole Suomen kunta- tai julkisen talouden koko mittakaavassa järisyttävä summa.

Viidessä kunnassa – Kalajoella, Iissä, Simossa, Raahessa sekä Porissa maksuunpantua veroa on yli miljoonan euron verran. Yksittäiselle kunnalle summa voi siis olla järisyttäväkin. Valtaosassa Suomen kunnista ei nautita kiinteistöverotuloja tuulivoimaloista.

Tilastokeskuksen mukaan sähkön kokonaiskulutus vuonna 2019 oli noin 86 TWh ja tuotanto 66 TWh (loput nettotuontia). Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 6 TWh.

Tuulivoimalla on mahdollisuuksia kasvaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan enempäänkin, sillä ”Suomella on tuulivoimapotentiaalia ainakin 30 TWh vuotuiseen tuulivoimatuotantoon vuonna 2030, mikäli tuulivoimarakentaminen pääsee etenemään Suomessa esteettä”.

(Sivuhuomiona, ydinvoimalla tuotettiin sähköä vuonna 2019 noin 23 TWh:n verran ja Olkiluoto 3 kykenee käynnistyttyään 13 TWh:n vuotuiseen sähköntuotantoon.

Päästöttömän sähkön tuotanto tuleekin kasvamaan Suomessa jo kuluvana vuosikymmenellä, kuten myös sähkön kysyntä. Se on tietysti jo itsessään kiinnostavaa, mutta aihetta on mukava pohtia pidemmälle erityisesti kuntatalouden ja verotuottojen näkökulmasta.

Tuulivoimasta kunnan rahasampo?

Muhkeita kiinteistöverotuloja ydinvoimalasta saava Eurajoki on pitkään soveltanut Satakunnan alhaisinta kunnallista tuloveroprosenttia (18,00 %), eikä koko Manner-Suomessakaan ole matalampaa veroprosenttia muualla kuin Kauniaisissa (17,00 %).

Eurajoen suorista verotuloista liki 40 % muodostuu kiinteistöveroista, kun koko maassa vastaava osuus on noin 8 %. Kun kunta saa ydinreaktoreista mukavat kiinteistöverotuotot, voi tuloveroprosenttiakin pitää pienempänä kuin naapurikunnat.

Mediaanituloiset palkansaajapuolisot maksavat Veronmaksajien kuntaverovertailussa 2021 tuloistaan Eurajoella noin 1 900 euroa vähemmän veroja ja veronluonteisia maksuja verrattuna verotukseltaan maakunnan seuraavaksi keveimpiin kuntaverottajiin, Merikarviaan ja Raumaan nähden. Maakunnan kireimmillä tuloveroprosenteilla, Jämijärvellä, ero on jo noin 3 200 euroa.

Tekstin alussa mainitun Lestijärven osalta tilanne muistuttaa hieman Eurajokea. Kuntaan valmistuvan tuulivoimapuiston on arvioitu tuottavan noin 700 asukkaan kuntaan noin 2,5 miljoonan euron verotulot vuodessa.

Vertailun vuoksi ansiotuloista perittävää kunnallisveroa Lestijärvellä on kerätty viime vuodet 1,7-1,8 miljoonan euron verran. Lestijärvi siis tempaa tuulivoimapuistollaan vuotuisen ansiotuloveronsa tuoton verran lisää verotuloja ja rapiat päälle.

Lestijärven väistyvä kunnanjohtaja on spekuloinut, että kunnasta voisi tulla ”toinen Suomen Kauniainen” ja että Lestijärvi voisi laskea nykyistä tuloveroprosenttiaan ainakin 18 prosenttiin (nyk. 21 %). Mikäpä siinä on samalla parantaa hiukan myös palveluja ja tarjota kuntalaisille vaikkapa tuhtia vauvarahaa.

Edella mainitussa kuntaverovertailussa Kauniainen oli Suomen kevein kuntaverottaja: Kauniaisissa mediaanituloisten puolisoiden maksamat tuloverot olivat noin 4 900 euroa (ml. kirkollisverot) kevyemmät kuin Halsualla, joka sattuu olemaan Lestijärven naapurikunta (Halsuallekin on kaikeksi lohduksi myös suunniteltu tuulivoimaloita).

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Tuulivoimalat voivat tuoda kiinteistöveroina pienoisen helpotukseen eritoten pienten kuntien talouteen. Tuulivoimaloista seuraava kiinteistöverojen kasvu ei välttämättä valtakunnan tasolla ratkaise kuntatalouden haasteita, mutta ainakin se voi helpottaa tiettyjen kuntien tilannetta merkittävästikin.

Siksi onkin kiinnostavaa nähdä, kuinka kunnan tuloveroprosentti esimerkiksi Lestijärvellä kehittyy lähivuosina. Jos Suomen kirein kuntaverottaja Halsua ja sen naapurissa on ”toinen Suomen Kauniainen”, reagoisivatko halsualaiset, jos mediaanituloisten puolisoiden tuloveroerot mitataan tuhansissa euroissa kuntarajan eri puolilla?

Vertailun vuoksi, jos bensan verot nousisivat 10 senttiä litralta, vuotuiset polttoainekulut nousisivat keskimääräisellä polttoainekulutuksella ja ajosuoritteella karkeasti ”vain” sadalla eurolla vuodessa. Tällainenkaan veromuutos ei silti menisi läpi olankohautuksella. Tätä vasten luulisi, että kuntaveroillakin olisi jotain merkitystä, etenkin pidemmän päälle?

Niin tai näin, on hyvä asia, kun tuulivoimaloiden kiinteistöverotuottojen avulla voidaan alentaa veroprosentteja tai vähintäänkin välttää ikäviä veronkiristyksiä. Ilmiö koskettanee 2020-luvulla muitakin suomalaisia kuntia kuin Lestijärveä. Tuulivoimaverotuloista pääsevät nauttimaan yhä useammat kunnat etenkin läntisessä Suomessa.

Janne Kalluinen

Kommentit (1)
 
  • Jaakko Harjuvaara 9.6.2021 5:08
     
    Yksi tyhmä kysymys:
    Mutta maksaako 'veronmaksaja' sähkön hinnassa nuo kiinteistöverojen tuotot kunnalle? Eli rahan maksaja on kuitenkin kansalaiset?
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kaksi ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit