Henkivakuutuksen perusteella lähiomaisille maksettavan kuolintapauskorvauksen osittainen verovapaus poistui 1.1.2018.
Kannattaako henkivakuutuksen edunsaajaksi muuttaa nyt kuolinpesä puolison ja/tai lasten sijaan?
Mitään avio-oikeutta rajaavia määräyksiä aviopuolisoiden kesken ei ole.
Verojuristi Georg Rosbäck vastaa:
Asia ei ole aivan yksioikoinen, mutta edunsaajamääräyksen muutoksella voi joskus saada verohyötyä.
Kun vakuutussopimuksessa edunsaajaksi kuolleen puolison vakuutuksessa on määrätty kuolinpesä, vakuutuskorvaus kuuluu siihen puolisoiden avio-oikeuden alaiseen varallisuuteen, joka ositetaan puolison kuoltua. Osituksessa määritetään leskeksi jääneen puolison avio-oikeus, ja leski voi olla oikeutettu tasinkoon.
Kun avioliitto purkautuu toisen puolison kuolemaan, leski on oikeutettu tasinkoon, mikäli hänen avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästönsä oli pienempi kuin ensiksi kuolleella puolisolla.
Tasinko on vastikkeeton saanto. Vastikkeettomia saantoja ovat myös lahjat, mutta tasingosta ei tarvitse maksaa lahjaveroa eikä muutakaan veroa.
Toisin sanoen verovapaaseen tasinkoon voi myös sisältyä sitä rahaa, jonka vakuutusyhtiö on maksanut edunsaajamääräyksen nojalla kuolinpesälle.
Edunsaajamääräyksellä kuolinpesän hyväksi voidaan siten joskus välttää lesken perintöverot, kun kyse on tasingosta.
Lisäksi syytä muistaa puolisolle perintöverotuksessa viran puolesta tehtävä 90 000 euron puolisovähennys.
Jos siis korvaus maksetaan suoraan leskelle, se on perintöveronalaista, mutta siitä menee veroa vasta 109 999 euron jälkeen, mikäli leski ei ole saamassa pesästä muuta omaisuutta perillisenä tai testamentinsaajana.
Siten edunsaajamääräyksellä kuolinpesän hyväksi ei ole merkitystä aivan pikku summissa, koska leski maksaa perintöveroa vasta, jos hänen verotettava perintöosuutensa on vähintään 110 000 euroa.
