Lainaturvasta maksetun vakuutuskorvauksen verotusta ei usein tarvitse miettiä, mutta tietyissä tilanteissa korvauksesta voi mennä ansiotulovero. Se saattaa tulla yllätyksenä vakuutetulle.
Lainaturvavakuutuksen korvauksella maksetaan pankille takaisin lainaa, jos vakuutuksen ottanut velallinen kuolee tai tulee esimerkiksi työkyvyttömäksi. Lainaturvavakuutus on pantattu pankille lainan vakuudeksi. Useimmiten kysymyksessä on asuntolaina.
Lainaturvavakuutusten valikoima on kirjava. Kunkin vakuutuksen ehdoista riippuu, missä tilanteissa ja miten vakuutuksesta maksetaan korvausta. Sillä on vaikutusta myös korvauksen verotukseen.
KERTAKORVAUS
”Jos lainaturvavakuutuksesta maksetaan vakuutetun kuoleman vuoksi kertakorvaus, joka käytetään lainan lyhentämiseen, korvaus on verovapaa”, tiivistää lakiasiainjohtaja Seppo Sibakov Aktia Henkivakuutus Oy:stä.
Kertakorvaus ei ole vakuutetun perillisille perintöveron alaista eikä sitä lasketa mukaan kuolinpesän varoihin.
Toisaalta korvauksella maksettua lainaa ei saa vähentää vainajan velkana kuolinpesän varoista. Jos korvaus ei kata koko lainaa, loppuosan saa vähentää.
Lainaturva suojaa myös yhteisvelallista: ”Jos asuntolaina on esimerkiksi puolisoiden yhteinen, kertakorvauksella voidaan maksaa myös lesken osuus lainasta, eikä hänelle koidu siitä veroseuraamuksia.”
Kertakorvaus ei aina liity vakuutetun kuolemaan. Myös pysyvän työkyvyttömyyden tai vaikkapa tapaturmasta aiheutuneen pysyvän haitan vuoksi saattaa saada kertakorvauksen. Se on verovapaa, vaikka lainaturvavakuutusta ei olisi pantattu pankille.
PÄIVÄRAHAKORVAUS
Tilanne on toinen, jos vakuutuksesta maksetaan vakuutetulle kuukausi- tai päivärahaa korvauksena ansionmenetyksestä. Tulojen vähenemisen syynä voi olla esimerkiksi tilapäinen työkyvyttömyys, kuten sairausloma, tai työttömyys. Päivärahalla vakuutettu voi lyhentää lainaansa.
”Tässä tilanteessa vakuutettu saa vakuutuskorvausta palkkatulon sijaan, jolloin korvaus verotetaan vakuutetun ansiotulona”, Seppo Sibakov sanoo. ”Bruttokorvauksesta on maksettava verot, vaikka nettokorvaus menisi suoraan pankille lainan lyhentämiseen.”
”Tällaiset korvaukset lisätään vakuutetun verotettaviin tuloihin, ja vakuutusyhtiö toimittaa niistä tiedon tulorekisteriin.”
Käytännössä vakuutusyhtiö hoitaa myös veron pidättämisen korvauksesta.
LAINAN YLITTÄVÄ KORVAUS
Jos lainaturvavakuutuksesta saadaan kertakorvaus ja se menee kokonaan lainan lyhentämiseen, kuvio on selvä: verotusta tai vakuutuksen edunsaajia ei tarvitse miettiä. Joskus korvaus saattaa kuitenkin olla suurempi kuin jäljellä oleva laina, jolloin koko korvaus ei menekään lainapankille.
Jos kysymys on vakuutetun kuolemantapauskorvauksesta, lainasumman ylittävää osaa verotetaan samaan tapaan kuin tavallisen henkivakuutuksen korvausta – verotus riippuu siitä, kenelle korvaus menee.
”Jos vakuutukseen on merkitty edunsaaja tai edunsaajat, lainan maksamisen jälkeen jäljelle jäävä korvaus menee heille. Vakuutetun lähiomaisille korvaus on perintöveron alaista, muille pääomatulona verotettavaa.”
Vakuutetun aviopuoliso saa tehdä vakuutuskorvauksesta 90 000 euron puolisovähennyksen. Perintöveroa ei mene alle 30 000 euron perinnöstä. Aviopuoliso voi siis saada enintään 119 999 euron vakuutuskorvauksen verotta, jos hän ei ole perillisasemassa tai testamentin saajana.
Jos edunsaajina on alaikäisiä lapsia, jokainen heistä saa 60 000 euron alaikäisvähennyksen eli enintään sen verran verotta. Koska perintöveroa ei mene alle 30 000 euron perinnöstä, alaikäiselle verovapaa korvaus voi olla yhteensä 89 999 euroa, jos lapsi ei peri omaisuutta.
Seppo Sibakov sanoo, että vaikka lainaturvavakuutus on pantattu lainan vakuudeksi, yleensä siihen on kirjattu myös edunsaaja. Ei kuitenkaan aina.
”Jos edunsaajamääräystä ei ole, jäljelle jäävä korvaus menee vakuutetun kuolinpesälle. Korvaus lasketaan mukaan kuolinpesän varoihin, merkitään perukirjaan ja jaetaan aikanaan perinnönjaossa perillisille, jotka maksavat perinnöstään perintöveron.”
TAVALLINEN HENKIVAKUUTUS LAINATURVANA
Jos haluaa vakuutuksin parantaa perheensä taloudellista turvaa kuoleman varalta, lainaturvavakuutuksen asemesta tai sen lisäksi voi hankkia tavallisen henkivakuutuksen.
Vaikka henkivakuutusta otettaessa ajatuksena olisi ensisijaisesti perheen selviäminen asuntolainasta jommankumman (tai ainoan) huoltajan kuollessa, tavallista henkivakuutusta harvoin pantataan asuntolainan vakuudeksi. Niinpä edunsaajat, jotka on nimetty vakuutuksen edunsaajamääräyksessä, voivat käyttää vakuutuskorvausta muuhunkin kuin lainan maksamiseen.
Jos henkivakuutus on pantattu pankille lainan vakuudeksi, kuolemantapauskorvauksesta maksetaan ensimmäisenä laina pois. Sen jälkeen jäljelle jäävä osa jaetaan edunsaajille.
Panttaus ajaa siis edunsaajamääräyksen edelle.
Jos henkivakuutusta ei ole pantattu pankille lainan vakuudeksi, kuolemantapauskorvaus jaetaan vakuutukseen kirjatuille edunsaajille. Jos he ovat vakuutetun lähiomaisia, he maksavat korvauksesta perintöveron. Muut kuin lähiomaiset maksavat korvauksesta pääomatuloveron.
Vakuutetun aviopuoliso saa korvauksesta puolisovähennyksen ja jos edunsaajina on alaikäisiä lapsia, jokainen heistä saa korvauksesta alaikäisvähennyksen.
Seppo Sibakov muistuttaa, että jos vakuutusta ei ole pantattu, alaikäisten edunsaajien osuutta vakuutuskorvauksesta ei voi käyttää lainan lyhentämiseen. ”Etenkin silloin vakuutetun on tarkkaan etukäteen mietittävä, mihin tarkoitukseen hän vakuutuksen ottaa ja millainen edunsaajamääräys on siinä toimiva.”
AVOPUOLISON ASEMA
Jos lainaturvavakuutuksen tai tavallisen henkivakuutuksen edunsaajana on vakuutetun avopuoliso, häntä verotetaan korvauksen saajana aviopuolison tapaan, jos avoparilla on tai on ollut yhteisiä lapsia tai jos he ovat olleet aiemmin keskenään naimisissa.
Silloin avopuoliso saa verotuksessaan vakuutuskorvauksesta saman puolisovähennyksen, jonka aviopuoliso saa.
Jos nuo kriteerit eivät täyty, verotus iskee avopuolison saamaan korvaukseen kovalla kädellä. ”Avopuolisoa ei lueta lähiomaiseksi, joten hänelle vakuutuskorvaus on pääomatulona verotettavaa”, Seppo Sibakov sanoo.
Pääomatulovero on 30 prosenttia. Jos pääomatuloja on vuodessa yli 30 000 euroa, vero on ylimenevältä osalta 34 prosenttia.
Ero perintöverotukseen on huomattava. Esimerkki perintöveroasteikon yläpäästä:
Keveimpään I veroluokkaan kuuluvat lähiomaiset (aviopuoliso, lapset, lastenlapset, vanhemmat, isovanhemmat jne.) maksavat miljoonan euron perinnöstä vajaan 15 prosenttia veroa. Jos perintö on suurempi kuin miljoona euroa, ylimenevästä osasta maksetaan 19 prosenttia veroa.
Alle 30 000 euron perintö on kaikille verovapaa.
Ulla Simola
ASUNTOVELALLE LAINATURVAA? ÄLÄ MAKSA TURHASTA | Yhä useampi suojaa asuntolainansa lainaturvavakuutuksella elämän vaikeiden käänteiden varalta. Punnitse tarkasti turvan laajuus, sillä turhasta ei kannata maksaa. Tarkista myös huolella vakuutuksen ehdot, jotta vältyt yllätyksiltä. Lue lisää →
