Henkivakuutus otetaan yleensä turvaamaan läheisten toimeentuloa pahimman varalta. Silti moni unohtaa tarkistaa, kenelle korvaus todella maksetaan, jos oma elämäntilanne muuttuu.
OP-Henkivakuutus muistuttaa, että vanhentunut edunsaajamääräys voi johtaa yllättävään lopputulokseen: korvaus voi päätyä esimerkiksi entiselle puolisolle tai jopa tämän uudelle kumppanille.
Edunsaajamääräys ratkaisee, kuka saa henkivakuutuskorvauksen, jos vakuutuksenottaja kuolee vakuutuksen voimassaoloaikana. Siksi sen pitäisi vastata aina tämänhetkistä elämäntilannetta.
Moni nimeää edunsaajaksi ”omaiset”, mutta kaikki eivät tiedä, mitä sana vakuutuslain näkökulmasta tarkoittaa. Omaisiksi lasketaan vain aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli sekä omat lapset.
"Esimerkiksi avopuoliso ei kuulu tähän ryhmään. Tämä voi aiheuttaa erityisen ikäviä tilanteita, sillä avopuolison asema perinnönjaossa on usein heikko, jos sitä ei ole erikseen turvattu vakuutuksella tai testamentilla", OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Kristiina Michelsson sanoo tiedotteessa.
Ero on hetki, jolloin edunsaajan päivitys vakuutukseen unohtuu helposti
Avioliiton tai parisuhteen päättyminen on usein suuri elämänmuutos, johon liittyy paljon käytännön järjestelyjä. Henkivakuutuksen edunsaajan päivittäminen voi jäädä kaiken keskellä tekemättä – ellei nimenomaisesti halua korvausta maksettavan entiselle puolisolle.
"Henkivakuutusten korvaussummissa puhutaan usein sadoista tuhansista euroista, joilla on tarkoitus turvata läheisten taloutta vaikeassa tilanteessa. Siksi on erityisen tärkeää tarkistaa säännöllisesti ja etenkin suurten elämänmuutosten yhteydessä, vastaavatko henkivakuutuksen edunsaaja ja korvaussumma nykyistä elämäntilannetta", Michelsson sanoo.
Jos edunsaajamääräystä ei päivitetä eron jälkeen, korvaus voi yhä mennä entiselle puolisolle, vaikka tarkoitus olisi ollut turvata lasten tai uuden puolison asema.
Korvaus voi päätyä myös täysin ulkopuoliselle
Joskus ratkaisevaa ei ole vain se, kenelle rahat halutaan jättää, vaan myös se, kenelle niiden ei haluta päätyvän.
Vakuutuksenottaja voi määrätä, ettei edunsaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta vakuutuskorvaukseen tai sillä hankittuun omaisuuteen.
"Ilman tätä rajausta korvaus voi päätyä lopulta henkilölle, jota vakuutuksenottaja ei ole koskaan tavannut – esimerkiksi puolison tai jopa ex-puolison uudelle kumppanille osituksen kautta", Michelsson sanoo.
Näissä tilanteissa edunsaajamääräys kannattaa tarkistaa
- Ero
Kun avioliitto tai parisuhde päättyy, kannattaa heti miettiä, kenelle vakuutuskorvauksen haluaa oman kuoleman sattuessa menevän. Moni nimeää tässä vaiheessa edunsaajaksi lapset tai muut läheiset. - Avoliitto
Avopuoliso ei kuulu automaattisesti edunsaajaksi, vaikka määräyksessä lukisi ”puoliso” tai ”omaiset”. Jos korvauksen haluaa avopuolisolle, tämä pitää nimetä edunsaajaksi erikseen nimellä ja henkilötunnuksella. Muuten korvaus maksetaan yleensä rintaperillisille.
3. Uusperhe
Uusperheissä kannattaa olla erityisen tarkkana. Jos edunsaajaksi merkitään ”lapset”, se tarkoittaa vain vakuutetun omia lapsia. Jos edunsaajaksi haluaa nimetä myös puolison lapset hänen edellisestä suhteestaan, tulee puolison lapset nimetä edunsaajamääräykseen erikseen.
Minna Petäinen
