Kiinteistöveron tuotto kasvoi tänä vuonna hitaimmin lähes 30 vuoteen. Samalla kiinteistöjen verotusarvot laskivat ensimmäistä kertaa Verohallinnon vuonna 2014 alkavassa tilastoaikasarjassa.
Verohallinto määräsi vuodelle 2026 kiinteistöveroa yhteensä reilut 2,4 miljardia euroa. Summa kasvoi viime vuodesta vain 14 miljoonaa euroa eli 0,6 prosenttia. Tätä hitaampaa kasvu oli viimeksi vuonna 1997, todetaan tiedotteessa.
Vielä vuosina 2023 ja 2024 kiinteistöveron määrä kasvoi yli seitsemän prosenttia vuodessa.
Verohallinnon mukaan kasvua hidastivat kiinteistöjen verotusarvojen lasku ja kuntien maltilliset kiinteistöveroprosenttien korotukset.
Rakennusten ikääntyminen painoi verotusarvoja
Kiinteistöveron perusteena olevat rakennusten verotusarvot laskivat edellisvuodesta 0,8 prosenttia. Yhteensä kiinteistöjen verotusarvot olivat 275,1 miljardia euroa, mikä oli lähes 1,5 miljardia euroa eli 0,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Maapohjien verotusarvot puolestaan nousivat 0,9 prosenttia. Niiden yhteismäärä oli 49,9, miljardia euroa.
Verohallinnon ylitarkastajan Jenna Lempiäisen mukaan laskun taustalla ovat vähäinen uudisrakentaminen ja rakennuskannan ikääntyminen.
Rakennusten jälleenhankinta-arvoihin tehtiin vain 0,2 prosentin indeksikorotus. Se ja vähäinen uudisrakentaminen eivät riittäneet kattamaan rakennusten ikääntymisestä johtuvien ikäalennusten vaikutusta.
Tuuli- ja aurinkovoimalat kasvattivat kuntien verotuloja
Maakunnista kiinteistöveron määrä kasvoi suhteellisesti eniten Keski-Pohjanmaalla, 4,7 prosenttia. Kasvu johtui lähes yksinomaan Lestijärvestä, jossa erityisesti tuuli- ja aurinkovoimalat kasvattivat verokertymää.
Koko maassa tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistövero kasvoi 8,5 prosenttia, yhteensä 60,2 miljoonaan euroon. Kasvu oli hitainta kuuteen vuoteen.
Kiinteistöverosta yli kolmannes, 36 prosenttia, kertyi Uudellamaalla sijaitsevista kiinteistöistä.
Minna Petäinen



