Suomalaisista noin 10 prosentilla on vapaaehtoinen, kuoleman varalta otettu henkivakuutus. Henkivakuutus turvaa perheen taloutta, jos huoltaja kuolee. Yhteiskunnan turvaverkot eivät riitä kattamaan kuoleman aiheuttamaa taloudellista menetystä. Laajassa tutkimuksessa selvitettiin, miten suuri aukko perheen talouteen syntyy liian pienestä tai puuttuvasta vakuutusturvasta.
Henkivakuutuksesta on apua, jos perheestä kuolee huoltaja. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tutki, millainen taloudellinen menetys kuolemantapauksesta voi perheelle seurata ja miten suomalaiset ovat siihen varautuneet henkivakuutuksin. Tutkimuksen rahoitti Finanssiala ry.
Tutkimuksessa laskettiin, miten perheen elintaso heikkenee, jos perheestä menehtyy huoltaja. Huoltajan ansiotulot jäävät pois. Toisaalta myös perheen kokonaiskulutus pienenee, ja jos vainajalla oli varallisuutta, siitä tulee perheen käyttöön myös se osa, jonka vainaja olisi eläessään käyttänyt itse.
Perheen elintason säilyttäminen vaatii lisäturvaa
Yhteiskunta tukee huoltajan menettänyttä perhettä esimerkiksi perhe-eläkkein. Yhteiskunnan turvaverkot eivät kuitenkaan riitä kattamaan taloudellisia menetyksiä kokonaan. Jos perheen elintaso halutaan pitää ennallaan, tarvitaan lisäksi henkivakuutusturvaa. Jos perheen vakuutusturva ei riitä tähän, syntyy henkivakuutusvaje.
Etlan tutkimuksen mukaan keskimääräinen henkivakuutuksen korvaussumma on nyt noin 73 000 euroa. Etla laski, että tuo summa olisi keskimäärin myös riittävä perheen elintason ylläpitämiseen huoltajan kuollessa – jos siis kaikilla olisi vakuutus.
”Ongelmana on se, että yli 90 prosentilla suomalaisista ei ole henkivakuutusta lainkaan”, sanoo tutkimuspäällikkö Olli Ropponen Etlasta.
Tutkimuksessa otettiin huomioon vain riskihenkivakuutukset, ei säästö- tai sijoitusvakuutuksia, joihin sisältyy sijoitusten turvaamiseksi otettu henkivakuutus.
Isommat tulot, isompi vakuutustarve
Keskimääräinen korvaussumma ei riitä kaikissa perheissä. Mitä isommat tulot huoltajalla, sitä suuremman pudotuksen niiden loppuminen aiheuttaa perheen elintasoon. Tutkimuksen mukaan suurempituloisilla onkin muita suurempia henkivakuutuksia – silti tässä ryhmässä myös vakuutusvaje on keskimääräistä suurempi.
Vajetta on tavallista enemmän myös nuorilla ja miehillä.
Henkivakuutusturva vaihtelee muutenkin huomattavan paljon eri väestöryhmissä. Vakuutuksia on eniten 30–60-vuotiailla, avioliitossa olevilla sekä henkilöillä, joilla on lapsia. Monilla vakuutuksen ottaneilla on myös keskimääräistä isommat tulot ja korkeampi koulutus. Sukupuolten välillä eroja ei juuri ole.
Finanssialan varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari kannustaa suomalaisia miettimään taloutensa turvaa. ”Lakisääteinen sosiaaliturva on hyvä, mutta yksityistä turvaa tarvitaan sen täydennykseksi”, Kivisaari sanoo.
Hän haluaa herätellä etenkin lapsiperheitä. ”Lapsiperheillähän on myös suurimmat asuntolainat.”
Ulla Simola
Tutustu Etlan raporttiin: Henkivakuutusvaje Suomessa – Suuruusluokan arviointia yksilöaineistoilla (pdf)