KARON PÖRSSI Oma Säästöpankki eli Oma Sp päätyi sittenkin listautumaan pörssiin. Vielä kesällä pankki kutsui toimittajia kuulemaan yrityskauppauutisia, mutta tilaisuus peruttiin, koska kauppa meni puihin viime hetkillä.
Arvailla voi, minkä finanssiyhtiön kanssa fuusioitumista Oma Sp suunnitteli ja miksi suunnitelma peruuntui. Arvailuille on runsaasti valinnanvaraa, sillä maakunnissa vahva mutta pääkaupunkiseudulla olematon kasvuhakuinen pankki, jolla ei ole omaa varainhoitoa, sopisi useiden finanssiyhtiöiden kylkeen. Ei tarvitse olla investointipankkiiri kyetäkseen laatimaan laskelmia, joissa synergiaedut pyörivät kuin omenat ja kirsikat hedelmäpelissä.
Peruuntumisen syyksi taas on helpompi arvailla se, että fuusiokumppaneiden – tai ostajan ja myyjän, mitä sanoja sitten haluaakin käyttää – näkemys kauppakohteiden arvosta ei mennyt yksiin. Pankkimaailmassa viime kädessä kaikki on kaupan, kun hinnasta sovitaan.
Pörssilistautumisen myötä Oma Sp:lle saadaan kohtuullisen uskottava, markkinoilla määräytyvä markkina-arvo. Vaikka nykyiset omistajat annin ja osakemyyntien jälkeenkin omistavat selvän enemmistön pankista, noin kolmenkymmenen prosentin free float on riittävä arvon määräytymisen pohjaksi.
Tuota arvoa voi myöhemmin käyttää pohjana vaikkapa fuusioneuvotteluissa, sillä eiköhän Oma Sp:llä riitä kosijoita vastaisuudessakin.
Maakuntien päivittäispankki
Oma Sp:n juuret ovat pienissä paikallisissa säästöpankeissa. Töysän ja Kuortaneen säästöpankit löivät hynttyyt yhteen vuonna 2009, minkä jälkeen mukaan ovat liittyneet Parkanon Säästöpankki, Kantasäästöpankki, Suodenniemen Säästöpankki ja Etelä-Karjalan Säästöpankki sekä Joroisten Osuuspankki ja Pyhäselän Paikallisosuuspankki.
Nykyisen neljänkymmenen konttorin pisteet Suomen kartalla näyttävät Juha Hirven kehnomman treenipäivän taululta. Vaikka Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö on pankin selvästi suurin omistaja, liiketoiminnan painopiste on lännessä: Etelä-Pohjanmaan osuus pankin lainakannasta on 30 prosenttia, kun toiseksi suurin maakunta Pirkanmaa vastaa 13 prosentista ja Etelä-Karjala 12 prosentista.
Oma Sp on leimallisesti paikallinen ja vieläpä pienehköjen paikkakuntien peruspankki, joka ottaa yleisöltä vastaan talletuksia ja antaa lainoja. Lainoista valtaosa, noin 1,4 miljardia euroa, on annettu henkilöasiakkaille. Yrityksiä on lainoitettu vajaalla miljardilla. Taseen toisella puolella velkoja yleisölle ja julkisyhteisölle on 1,7 miljardin edestä.
Myönnetyistä lainoista saatujen korkotuottojen ja talletuksista maksettujen korkojen erotus eli korkokate on pankkien perusliiketoimintaa. Oma Sp on siinäkin mielessä vanhanaikainen pankki, että korkokate on sen tärkein tulonlähde.
Palkkiotuotoista ehdoton valtaosa tulee kortteihin ja lainoihin liittyvistä palkkioista, siis peruspankkitoimintaan liittyvistä palkkioista. Sijoitustoiminta on Oma Sp:n asiakkailla vielä lapsenkengissä.
Oma Sp välittää Sp-Rahastoyhtiön rahastoja ja Sp-Henkivakuutuksen vakuutustuotteita. Välitettyjen rahastojen ja vakuutusten yhteisarvo on vajaat 300 miljoonaa euroa. Rahastojen myymisestä Oma Sp sai alkuvuoden yhdeksän kuukauden aikana 1,9 miljoonan euron palkkiotuotot.
Optimistisesti ajatellen: kasvunvaraa on.
Henkilöasiakkaille myönnettyjen lainojen osalta Oma Sp:n pitäisi kaiken järjen mukaan olla varsin turvallinen sijoituskohde. Lainoista suuri osa on asuntolainoja, ja vaikka asuntojen hinnat pienemmillä paikkakunnilla ovatkin laskussa, luottotappioita ei käytännössä pitäisi tulla. Yrityspuolelta luottotappioita kuitenkin ropisee Oma Sp:llekin. Alkuvuoden yhdeksän kuukauden aikana luottotappioita toteutui 1,4 miljoonan edestä.
Korkokatteeseen pohjautuva liiketoiminta tekee Oma Sp:stä pankiksi poikkeuksellisen vakaan. Sen tulosta eivät heiluttele merkittävästi omasta taseesta tehtyjen sijoitusten arvonmuutokset eikä sijoitustuotteista saatavat palkkiot. Lainakantakin lienee poikkeuksellisen myrskynkestävä.
Huokeampi vai hintavampi kuin Aktia?
Oma Sp:lle luonnollisin vertailukohta on ruotsinkielisen pienrahan Aktia-säästöpankki. Aktia on Oma Sp:tä suurempi, ja korkokatteen osuus tuotoista on vähäisempi.
Taulukossa on vertailtu muutamaa Oma Sp:n ja Aktian keskeistä tunnuslukua kuluvan vuoden tammi–syyskuun osavuosikatsausten perusteella. Oma Sp:n oma pääoma on korjattu annissa kerättävällä rahalla ja markkina-arvo laskettu annin jälkeisellä osakemäärällä ja listautumishintahaarukan ylärajalla 8,20 eurolla.
| Oma Sp | Aktia | ||
| Korkokate, meur | 35,9 | 65,2 | 55 % |
| Liiketoiminnan tuotot, meur | 57,8 | 162,4 | 36 % |
| Nettotulos, meur | 16,5 | 49,6 | 33 % |
| Oma pääoma, meur | 286 | 584 | 49 % |
| Oman pääoman tuotto | 8,9 % | 11,2 % | |
| Taseen loppusumma | 2 842 | 9 364 | 30 % |
| Markkina-arvo | 243 | 661 | 37 % |
Lähde: Yhtiöiden osavuosikatsaukset.
Viimeinen sarake suhteuttaa Oma Sp:n luvun Aktian vastaavaan lukuun. Se antaa myös pohjan yhtiöiden arvostuksen vertailemiselle.
Oma Sp:n markkina-arvo listautumisen ylärajahinnalla on 37 prosenttia Aktian markkina-arvosta. Nettotulokseen ja taseen loppusumman suhteutettuna Oma Sp on Aktiaa hintavampi, mutta Aktian vuoteen on tullut jonkin verran kertaluonteisia tuloja. Korkokatteita verrattaessa Oma Sp on suorastaan edullinen Aktiaan nähden.
Oma Sp:n listautumishinnoittelu tuntuu sisältävän oletuksen siitä, että pankki pystyy kasvamaan orgaanisesti ainakin Aktiaa vauhdikkaammin ja saamaan samalla monipuolistettua tulonlähteitään. Toisaalta lukujen valossa Oma Sp:llä pitäisi olla hyvät mahdollisuudet ainakin jälkimmäiseen.
Taloudelliseksi tavoitteekseen Oma Sp on asettanut 10–15 prosentin vuotuisen kokonaistuottojen kasvun. Tämä on 3–5 vuoden jakson tavoite. Saman jakson tavoitteeseen kuuluu oman pääoman tuoton nostaminen kymmenen prosentin paremmalle puolelle.
Osinkotuotto jää niukaksi
Pankit ovat perinteisesti vahvoja osingonmaksajia. Viime vuodelta maksetuilla osingoilla ja maanantain päätöskursseilla Helsingin pörssin pankkien osinkokärki näyttää tältä.
| Pankki | Osinko 2017 | Kurssi | Osinkotuotto |
| Nordea | 0,68 | 7,90 | 8,6 % |
| Evli | 0,52 | 7,98 | 6,5 % |
| EQ 2) | 0,50 | 8,10 | 6,2 % |
| Aktia | 0,57 | 9,54 | 6,0 % |
| United Bankers | 0,40 | 7,30 | 5,5% |
| Ålandsbanken | 0,65 | 13,30 | 4,9 % |
| Taaleri | 0,26 | 7,84 | 3,3 % |
| EAB Group 1) | 0,06 | 3,40 | 1,7 % |
1) Pääomanpalautus.
2) Osin pääomanpalautus.
Lähde: Kauppalehti ja yhtiöt. Laskettu 19.11.2018 päätöskursseilla.
Oma Sp jää listan tyveen. Yhtiön vaatimaton osinkopolitiikka on ”vähintään 20 prosenttia nettotuloksesta”. Koska Oma Sp tehnee tänä vuonna vajaan euron osakekohtaisen tuloksen, osingon alaraja on noin 20 sentissä, jolloin osinkotuotto voisi listautumishinnan ylärajalle laskettuna olla vaatimattomat 2,5 prosenttia.
Samalla vaatimaton osinko on kierosti Oma Sp:n eräänlainen kilpailuetu. Siinä missä muut pankit jakavat tuloksensa ulos, Oma Sp kasvaa. Se on selvästi kasvuhakuinen peruspankki, ja kokonsa vuoksi sillä on jossain määrin uskottava kasvupolku.
Hurjaksi heitetty 10–15 prosentin vuotuinen kasvu edellyttänee yritysostoja, jotka puolestaan edellyttänevät uusien osakkeiden painamista. Siten osakekohtaisen tuloksen ja osingon kasvun ei voi olettaa olevan yhtä hyvää kuin pankin tuottojen ja tuloksen kasvun.
Johtajat ostavat
Kävin maanantaina tapaamassa Oma Sp:n johtoa pankin Helsingin-toimipisteessä Pohjoisrannan ullakkotoimistossa, jonka tornihuoneesta toimitusjohtaja Pasi Sydänlammin kelpaa katsella kohti itää (liekö symbolista, että huoneisto kääntää selkänsä Helsingin kantakaupungille?).
Tilaisuudessa johtajisto kertoi aikovansa merkitä osakkeita henkilöstöannissa, jossa niitä on tarjolla normaalitapaan alennettuun hintaan.
Niin tehdessään he ylentävät omistamiensa osakkeiden keskihintaa, sillä Oma Sp on sitouttanut henkilöstöään ja johtajiaan omistajiksi jo aiemmin tämän vuoden helmikuussa ja viime vuoden lokakuussa järjestetyillä osakeanneilla. Nykyiselle osakemäärälle muutettuna viimevuotisen annin merkintähinta oli 4,78 euroa ja tämänvuotisen 5,28 euroa.
Kovasti on pankin arvo noussut muutamassa kuukaudessa! Henkilöstön helmikuisesta merkintähinnasta 8,20 euron listautumishintaan nousua on tullut kannabisosakemaiset 55 prosenttia yhdeksässä kuukaudessa.
Toimitusjohtaja Sydänlammi on pankin suurin henkilöomistaja. Ennen osakeantia hän omistaa 62 750 Oma Sp:n osaketta, joiden arvo 8,20 euron hinnalla on reilut puoli miljoonaa euroa.
Oma Sp on paitsi tarjonnut osakkeitaan työntekijöille myös antanut heille lainaa. Syyskuun lopussa avainhenkilöille ja heidän perheenjäsenilleen on myönnetty lainoja lähes viidellä miljoonalla eurolla. Kun henkilöstö merkitsee osakkeita henkilöstöannissa, samalla kasvanee Oma Sp:n lainakanta.
Merkitsen
Aion osallistua Oma Sp:n osakeantiin. Yleisöannissa osakkeita on jaossa alustavasti 400 000 kappaletta (lähes 3,3 miljoonalla eurolla), joten osakkeita voisi kuvitella liikenevän sadan kappaleen vähimmäismerkintäerää enemmän.
Sijoituspäätökseni perustuu siihen, että uskon Oma Sp:llä olevan edellytykset kasvattaa tuottopohjaansa eli palkkiotuottojaan ja siten tulostaan.
Uusien konttorien avaaminen vaikkapa oman ydintoiminta-alueen ulkopuolelle – jaa-a. Toivon, että laajenemishalussaankin pankki pitää järjen kädessä ja on valmis vetäytymään, jos näyttää epätoivoiselta. Kasvu tuo mukanaan luultavasti myös pettymyksiä. Aivan liian herkästi mieleen tulee 1920-luvulla Helsinkiin korskeasti karauttanut oululainen Atlas-pankki, jonka osakkeilla Paavo Nurmi taisi tehdä sijoittajanuransa pahimmat tappiot.
Jos Oma Sp haluaisi keskittyä nykyiseen tuloksentekoon, sen pitäisi kyetä tienaamaan (keski-)pitkän aikavälin tavoitteekseen ilmoittamansa kymmenen prosentin tuotto omalle pääomalleen. Nousevien korkojenkin pitäisi jeesata asuntolainapankkia. Jos vähäriskinen pankki kykenee siihen, siitä voi hyvin maksaa oman pääoman verran. Oma Sp:n oma pääoma nousee annista saatavien rahojen myötä noin 286 miljoonaan euroon, mikä on reippaat 40 miljoonaa listautumishinnan ylärajaa enemmän. Siinä piilee listautumisanneille tyypillinen 15 prosentin IPO-alennus.
Nordean ja myös Aktian hinnoittelulle osinko antaa melko tukevan pohjan. Koska Oma Sp:n osinkotuotto on selvästi niitä pienempi, osakkeen arvo voi heiluva niitä enemmän, vaikka perustoiminta vakaampaa olisikin.
Minulle kyllä kelpaa, jos yhtiön johto kykenee investoimaan varoja yli kymmenen prosentin tuotolla. Niin kauan kun houkuttelevia investointikohteita löytyy, yhtiö pitäköön rahat ja kehrätköön niille tuottoja sen sijaan että maksaisi niitä omistajille.
Vaan jos osoittautuu, että Oma Sp tuhlailee ja rönsyilee heikosti kannattavilla investoinneilla, liipaisinsormi on taatusti herkkä. Oman varoittavan varjonsa Oma Sp:n listautumisen ylle luo antia järjestävä Danske, joka on kunnostautunut muun muassa Constin ja Rovion listaajana.
Viikon trio: Säätiöt vaurastuvat
Oma Sp:n taustalla ovat paikalliset säästöpankkisäätiöt. Ne myyvät omistuksiaan listautuisen yhteydessä, mutta sitä on vaikea pitää pahana, sillä Oma Sp tarvitsee vapaasti vaihdettavia osakkeita ja toisaalta säätiöt myyvät osakkeistaan vain pienen osan.
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö kertoo tavoitteekseen ”edistää säästämistä, tukea kotiseutua ja vaalia paikallisesti tärkeitä säästöpankkiperinteitä”. Oma Sp:n osakkeiden myynti samoin kuin myöhemmin jaettavat osingot ropisevat alueelliseen hyvinvointiin, esimerkiksi urheiluseuroille ja luonnonsuojeluun.
| Omistaja | Omistus | Arvo |
| Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö | 11 100 000 | 91,0 milj. euroa |
| Parkanon Säästöpankkisäätiö | 3 400 000 | 27,9 milj. euroa |
| Töysän Säästöpankkisäätiö | 3 000 000 | 24,6 milj. euroa |
Lähde: Oma Sp:n kotisivut. Arvo laskettu listautumisannin hintahaarukan ylärajalla.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
