KARON PÖRSSI Brasilia on ollut pörssisurkimus. Vapusta 2008 nykyhetkeen Brasilian pörssin Bovespa-indeksi on menettänyt pisteistään kolmanneksen. Euro- tai taalamääräiselle sijoittajalle lasku on ollut vielä paljon karumpi Brasilian realin heikentymisen vuoksi, sillä samassa ajassa realin arvo suhteessa euroon on laskenut reilun kolmanneksen. Erityisen voimakasta realin heikkeneminen on ollut parin viime vuoden aikana.
Brasilian pörssisurkeus ei ole mikään ihme, kun lukee maata koskevia uutisia. Korruptioskandaalit ovat ravistelleet pörssilistattua ja pörssissä painavaa valtion öljy-yhtiötä Petrobrasia ja lopulta koko poliittista järjestelmää ja yrityskenttää. Viime kuussa parlamentti pani työväenpuoluetta edustavan presidentin Dilma Rousseffin näin aluksi puoleksi vuodeksi pois virastaan lahjusskandaalin selvittelyn alta. Rousseffin sijalle presidentiksi nousi hänen varapresidenttinään toiminut Michel Temer, joka luuttusi ensi töikseen hallituksen uusiksi.
Kiinan vauhdin hyytyminen on iskenyt Brasiliaan, jolle Kiina on ollut merkittävä vientimarkkina. Brasilialaisyritykset ovat kärsineet, ja osakekurssien laskusta huolimatta Bovespa-indeksin p/e-luku on kolmentoista paikkeilla eli ei mitenkään erityisen halpa kehittyvälle markkinalle, joka velloo kriiseissä ja jonka kehityskin on varsin epävarmaa.
Maailman valuuttarahasto IMF ennustaa, että Brasilian bruttokansantuote laskee tänä vuonna 3,8 prosenttia, siis yhtä paljon kuin viime vuonna.
Valkenevaa vai sysimustaa?
Kun Danske Invest oli lennättänyt yhteistyökumppaninsa Claritas-varainhoitoyhtiön sijoitusjohtajan, sãopaulolaisen Helder Rodrigues da Cunha Soaresin Suomeen tapaamaan suomalaisia instituutiosijoittajia, käytin tilaisuutta hyväkseni kysyäkseni, miksi ikimaailmassa kenenkään kannattaisi sijoittaa rahojaan Brasiliaan.
"Voiko mikään mennä enää huonommin?" Soares naurahtaa.
Naurahduksen takana on itseironian tai jopa itsesäälin lisäksi perusteluja. Soares luottaa uuden hallituksen tärkeimpiin ministereihin ja samalla vaihdettuihin keskuspankin johtajiin ja Petrobrasin johtoon. Yritysten tulosmarginaalit ovat matalalla, joten jos talouden alamäki kääntyy, tulokset voivat nousta hyvällä vivulla ja p/e-luvut laskea rytinällä.
Hänen mukaansa talousasiantuntijat ovat jos eivät aivan optimistisia niin eivät ainakaan enää niin peloissaan kuin aiemmin Brasilian suhteen.
Luottamuksen kasvu – tai ehkä paremminkin epäluottamuksen pieneneminen – näkyy myös IMF:n ennusteissa. Ensi vuonna Brasilian bkt:n uskotaan pysyvän tämän vuoden tasolla. Huomionarvoista on myös se, että kuluvan vuoden toisella neljänneksellä Brasilian bruttokansantuote pieneni vain 0,3 prosenttia, kun analyytikkokonsensus oli odottanut 0,8 prosentin laskua.
"Enää ei voi mennä huonommin" on sijoittajan kannalta houkutteleva argumentti, sillä jos sijoituksensa onnistuu tekemään pohjalla, tuottoprosentit tapaavat olla suuria: kovimmat nousut koetaan yleensä hetimiten pohjakosketuksen jälkeen.
"Enää ei voi mennä huonommin" -argumentin käyttäjän kannattaa kuitenkin muistaa myös salkunhoitajalegenda Peter Lynchin sijoitusviisaus: Joskus tosiaan pimeintä on aina ennen aamunkoittoa, mutta toisinaan pimeintä on aina ennen pikimustaa.
Vallanvaihto ja kurssilasku
Vallan vaihtuminen Brasiliassa ei saanut osakekursseja riemuralliin. Päin vastoin osakekurssit ovat laskeneet.
"Buy on rumours, sell on facts", Helder Soares kuittaa kurssireaktion. ("Osta, kun kuulet huhuja, myy, kun asiat tapahtuvat.")
Bovespa-indeksi kohosi tammikuun lopun pohjilta maaliskuun loppuun realmääräisenä yli neljäkymmentä prosenttia. Tämän selityksen mukaan osakkeet siis hinnoittelivat sisään asioiden kääntymistä parempaan jo ennen niiden tapahtumista.
Vuoden alku eli kurssinousun lähtöpiste oli toki synkkä laajemminkin, kun Kiina- ja öljyhuolet painoivat markkinoita. Brasilia on korkean beetan markkina eli reagoi vivulla maailman tapahtumiin.
Kaksi väärää myyttiä
Tuskin olen ainut, joka on tavannut ajatella Brasiliaa Kiinan varastona, johon Kiinan talouden nikottelut iskevät.
Helder Soares sanoo, että Kiinan merkitystä Brasilialle liioitellaan. Enää se ei ole niin merkittävä kuin aiemmin – osin tosin siksi, että maan tärkeimmän Kiinan-vientituotteen rautamalmin hinta on romahtanut. Maataloushyödykkeitä kuten lihaa, soijaa ja sokeria viedään kaikkialle maailmaan.
Sokerista Soaresilla onkin sivuhuomio: muutaman hyvän sadon jälkeen tästä vuodesta on tulossa maailmalla kehnompi sokerivuosi, mikä nostanee maailmanmarkkinahintaa. Huono juttu karkkitiskillä, hyvä juttu Brasilian talouden kannalta.
Toinen Brasilian osakemarkkinoihin liittyvä uskomukseni on ollut se, että viime vuosien kurssilaskua on selittänyt kansainvälisten sijoittajien pako maan osakemarkkinoilta.
Ei pidä paikkaansa, Soares sanoo. Ulkomaisten sijoittajien osuus on pysynyt kutakuinkin samana.
Kuka sitten myy?
Soaresin mukaan myyntipuuhissa on ollut Brasilian eläkerahasto, joka on siirtänyt sijoituksiaan osakkeista korkopapereihin. Inflaatio huitelee lähes kymmenessä prosentissa, Brasilian valtion kymmenvuotisen korkopaperin tuotto on vajaat 13 prosenttia. Näissä oloissa real-määräisen sijoittaja osakkeille asettama tuottovaatimus on melkoinen. Tätä vasten Soares ei usko, että eläkerahan suunta kääntyisi takaisin pörssiin.
"Seuraa makrotalouslukuja"
Olen omistanut brasilialaisia osakkeita toistakymmentä vuotta, ja vuosien varrella Brasilia-spesialisteja tavatessani olen tavannut kysyä, mitä Brasilia-sijoittajan kannattaa seurata.
Osta ja unohda -sijoittajana olen tietenkin unohtanut seurata, mutta muutaman vastauksen silti muistan. Ainakin silloisen presidentin kansansuosio ja Kiinan talouskehitys ovat olleet asiantuntijoiden vinkkaamien tarkkailukohteiden listalla.
Tärkeimmät tarkkailukohteet kertovat tietenkin aina senhetkisestä tilanteesta. Kunakin aikana sijoittajien huomio on kiinnittynyt johonkin seikkaan, jossa tapahtuvat muutokset aiheuttavat markkinareaktioita, koska kaikki seuraavat sitä. Siksi sitä on relevanttia seurata.
Tämänhetkinen seurannan kohde on Brasilian makrotalous, sillä Brasilian sijoitustarinan keskeinen kysymys kuuluu: "onko pohjat nähty?" Helder Soares neuvoo seuraamaan esimerkiksi bruttokansantuotteen ja vähittäismyynnin kehitystä.
Brasilian nousu on nyt kiinni brasilialaisista ja kotimarkkinoiden vedosta ennemmin kuin maailmantaloudesta.
Viikon trio: Kolme poimintaa Brasiliasta
Principal-finanssiryhmään kuuluva Claritas on osakepoimintatalo eli se etenee analyysissaan alhaalta ylös. Tällaisten yhtiöiden johtajien ja salkunhoitajien silmiin puhkeaa innostunut katse, kun heiltä kysyy osakevinkkejä.
Sijoitusjohtaja Helder Soares nostaa esiin vesiyhtiöt, yksityisen koulutusfirman ja finanssikonsernin.
1. Vesiyhtiöt
Brasiliaan ollaan suunnittelemassa lakia, joka antaisi vesiyhtiöille oikeuden tienata pääomalleen sovittua, nykyistä korkeampaa tuottoa. Muutos tekisi näistä infrastruktuuriyhtiöistä ikään kuin joukkolainoja, mutta sitä ennen tarjolla olisi oletettavasti arvonnousuhyppäys, sillä yhtiöt on tällä hetkellä hinnoiteltu matalamman pääomantuoton mukaan
2. Kroton
Brasilian suurin yksityinen koulutusyhtiö toimii monilla koulutuksen segmenteillä. Pari vuotta sitten se osti pahimman kilpailijansa Anhanguera Educacionalin ja kohosi yhdeksi maailman suurimmista alan firmoista.
3. Itaú Unibanco
Monialainen finanssiryhmittymä on viimevuotisen Forbesin listauksen mukaan eteläisen pallonpuoliskon suurin ja maailman kolmanneksitoista suurin pankki. Helder Soares pitää yhtiötä hyvin johdettuna.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
