Yhdysvallat ja Kiina pystyttävät kilpaa kaupan esteitä, mikä luo talouteen vaarallista epävarmuutta. Mikä pahinta, kauppapoliittiset jännitteet ovat yhä lisääntymässä. Näin arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Suomi on viime vuosina päässyt korjaamaan maailmantalouden kasvun hedelmiä, mikä on näkynyt vientimme ja koko taloutemme suotuisana kehityksenä. Maailmantalouden kasvu näyttäisi jatkuvan ensi vuonna.
”Nousu on kuitenkin jatkunut varsin pitkään, ja kasvun hidastumisesta näkyy jo merkkejä. On mahdollista, että kauppasodan vuoksi kasvu hyytyy äkkinäisemmin kuin tavallisesti”, Pasi Kuoppamäki sanoo. Hyytyminen vaikuttaisi nopeasti myös suomalaisten talouteen.
Pasi Kuoppamäki vietti viime kesän Washingtonissa. Hän oli apurahatutkijana Wilson Center -tutkimuslaitoksessa tutkimassa protektionismin nousua. Protektionismi on kotimaisen tuotannon suojelemista esimerkiksi tuontitullein.
Kauppasota, jonka tulevia käänteitä nyt jännitetään, on seurausta protektionismin noususta ja globalisaation sekä vapaakaupan joutumisesta huonoon huutoon erityisesti Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin kaudella.
”Protektionismi kuuluu kyllä populististen puolueiden välineistöön myös Euroopassa, mutta presidentti Trump on osannut ratsastaa sillä paremmin kuin eurooppalaiset”, Pasi Kuoppamäki sanoo.
Kaupasta geopolitiikkaa
Yhdysvallat on asettamassa kaupan rajoituksia monelle maalle, mutta erityisesti sitä hiertää Kiina. Kiinta ei ole avannut talouttaan, ja USA:ssa on ärsyynnytty Kiinan tavasta rikkoa tekijänoikeuksia kopioimalla tuotteita ja teknologiaa.
”Protektionismi on Yhdysvalloissa lisääntynyt myös siksi, että Kiinan vaikutusvallan leviäminen Eurooppaan ja Afrikkaan nähdään uhkana Amerikan valta-asemalle. Kauppapolitiikasta on tullut geopolitiikan jatke.”
Toisaalta Yhdysvalloissa ”kaikki politiikka” on perinteisesti myös sisäpolitiikkaa. Trumpin joukoissa globalisaatiota pidetään uhkana. Pasi Kuoppamäki kuitenkin hämmästyi siitä, että jopa republikaanien enemmistö pitää tulleja hyvänä asiana USA:lle.
Yhdysvalloissa on todennäköisesti meneillään pisin yhtäjaksoinen nousukausi toisen maailmansodan jälkeen. Maan kotimarkkinat ovat massiiviset. Onko USA:n talous niin suuri ja itseriittoinen, että se voisi kuvitella pärjäävänsä vielä nykyistä paremmin tullimuurien sisällä? Pasi Kuoppamäen mielestä ei. ”Tuotantoketjut ovat niin globaaleja, että tulleilla on väkisinkin kielteisiä vaikutuksia amerikkalaisiin yrityksiin.”
Osattomuus ruokkii
Pasi Kuoppamäki sanoo, että tullit alkavat jo näkyä amerikkalaisten kuluttajien arjessa. Monet tuotteet ovat kallistuneet.
Ekonomistit puhuvat yleensä vapaan kaupan puolesta. Globalisaatio ja vapaa kauppa on tehostanut taloutta, lisännyt hyödykkeiden tarjontaa ja laskenut hintoja. Se on auttanut kehittyviä talouksia kasvuun. Kuluttaja on hyötynyt.
Kiristyvässä kilpailussa kuitenkin myös kaatuu yrityksiä, jolloin ihmisiä jää työttömäksi.
Pasi Kuoppamäki sanoo, että protektionismia ruokkiva populismi kasvaa ihmisten osattomuuden tunteesta. ”Yhdysvallat on yhä innovatiivinen talous maailman huipulla ja siellä syntyy edelleen menestystarinoita, mutta amerikkalainen unelma on käynyt vaikeammaksi toteuttaa. Sosiaalinen liikkuvuus on vähentynyt ja ihmisten mahdollisuudet ponnistaa yhteiskunnassa ylöspäin ovat heikentyneet.”
”Demokratioissa tulisi kantaa huolta siitä, että vapaakaupasta kärsivät pidettäisiin mukana työelämässä esim. koulutuksen avulla.”
Pahenemaan päin
Kauppasota syö talouden kasvulta eväitä kaikkialla, myös Suomessa. Miten kauppasodan solmu sitten voitaisiin avata?
”Pitää palata neuvottelupöytiin”, Pasi Kuoppamäki sanoo. ”Maailman kauppajärjestön WTO:n rooli on heikentynyt, mutta EU voisi olla sovitteleva toimija.”
Pasi Kuoppamäki ei usko nopeisiin ratkaisuihin. ”Ja joka tapauksessa tilanne pahenee vielä ennen kuin se paranee.”
Ulla Simola
