USA:n dollarin jyrkkä alamäki on koetellut sijoittajia. Onko taalasta enää turvasatamaksi? Vieläkö luisu jatkuu? USA:n talouteen erikoistunut seniorianalyytikko Antti Ilvonen Danske Bankista vastaa.
Eurolla saa nyt enemmän dollareita kuin vuodenvaihteessa, sillä dollarin arvo euroissa on laskenut noin 12 prosenttia. Tammikuun alussa yhdellä eurolla sai noin 1,04 dollaria. Elokuun lopulla eurolla sai 1,16 dollaria. Onko näin iso lasku poikkeuksellinen?
”Kyllä se on epätavallisen iso, jos jätetään koronakriisi ja muut vastaavat talouden romahdukset huomiotta. Viime vuosina on totuttu siihen, että dollari on vähitellen vahvistunut euroa vastaan.”
Onko dollari nyt heikentynyt myös muita valuuttoja vastaan?
”Se on heikentynyt useimpia tärkeitä valuuttoja vastaan. Suhteessa siihen, miten paljon eri valuutoilla käydään kauppaa, dollari on heikentynyt euroa vastaan ehkä hiukan keskimääräistä enemmän. Kysymys on kuitenkin pääosin dollarin heikkoudesta eikä euron vahvuudesta.”
Mitkä ovat merkittävimpiä syitä dollarin arvon laskuun?
”Viime vuosina USA:n talous on ollut vahva valopilkku muuten epävarmassa ympäristössä, ja rahoitusmarkkinoilla amerikkalaiset omaisuusluokat ovat tuottaneet todella hyvin. Siksi suurten sijoittajien, kuten suomalaisten eläkeyhtiöiden, sijoitussalkut ovat painottuneet vahvasti Yhdysvaltoihin. Ulkomailta on siis jatkuvasti virrannut Yhdysvaltoihin rahaa.
Koska dollari on pikkuhiljaa vahvistunut, monet sijoittajat eivät ole suojautuneet valuuttakurssiriskiltä, vaan ovat halunneet päästä hyötymään hyvien sijoitustuottojen lisäksi valuutan vahvistumisesta.
Kun sitten alkuvuodesta presidentti Trump alkoi toteuttaa jopa odotettua rajumpia uhkauksiaan tulleista, markkinoilla kysyttiin, onko USA:n valtakausi maailmantaloudessa tulossa päätökseensä. Pohdittiin, johtavatko Trumpin toimet siihen, että talousmahti hyytyy jopa taantumaan.
Silloin monet sijoittajat alkoivat ainakin osittain vetäytyä USA:sta.
Toistaiseksi USA:n talous kuitenkin puksuttaa mukavasti. Ilmaan on silti jäänyt tietty epäluottamus ja huoli siitä, onko viime vuosien vahvan kehityksen aika ohi.”
Kesän mittaan tullisopimuksia on saatu tehtyä, mutta epävarmuus ei ole hävinnyt?
”Ei ole hävinnyt. Huoli Trumpin mahdollisista uusista yllätyksistä painaa, eikä sijoittajien luottamus USA:n talouden vahvaan vetokykyyn ole palautunut.
Paljon riippuu siitä, mikä Trumpin toimien pidemmän aikavälin vaikutus talouteen lopulta on. Sitä me emme vielä tiedä.”
Kuka tullit lopulta maksaa?
”Amerikkalainen kuluttaja hyvin pitkälti maksaa tullit, jotka Yhdysvallat tuonnilleen asettaa.
Tullien vuoksi hinnat USA:ssa todennäköisesti nousevat, ja inflaatio saattaa kiihtyä nopeammaksi kuin Euroopassa ja muualla maailmassa. Jos näin käy, se heikentää dollaria jatkossa lisää.”
Miten dollarin kurssin heikentyminen vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin?
”Tilanne on ollut etenkin vientiyrityksille haastava. Jos yrityksellä on vientiä USA:han eikä valuuttakurssia ole suojattu, viennin arvo on laskenut heikon dollarin vuoksi.
Yhdessä tullien kanssa dollarin heikentymisellä on iso vaikutus. Toisaalta suomalaisten yritysten kilpailukykyyn USA:ssa vaikuttaa tässä tilanteessa moni tekijä.
Ensinnäkin osa yrityksistä on suojannut myyntiään valuuttakurssiriskiltä ainakin osittain, mikä lieventää dollarin laskun vaikutusta. Toiseksi EU:lle asetetut tullit ovat maailmanlaajuisesti vertaillen matalammasta päästä. Kokonaisuudessaan näiden muutosten vaikutukset meidän vientimme kilpailukykyyn eivät välttämättä ole aivan niin suuret kuin äkkiseltään voisi ajatella.”
Entä sijoittajaan? Esimerkiksi rahastosäästäjä on saanut seurailla USA-rahastonsa tahmeaa menoa, vaikka amerikkalaiset osakekurssit ovat nousseet vauhdikkaasti.
”Näin on. Yhdysvaltojen pääosakeindeksi (S&P 500) dollareissa ja Euroopan vastaava indeksi (Stoxx 600 Europe) euroissa ovat kehittyneet jokseenkin yhteneväisesti tänä vuonna. Jos kuitenkin olet sijoittanut amerikkalaiseen indeksiin, 12 prosenttia on tullut takkiin dollarin heikentymisen vuoksi.
Toki on hyvä muistaa, että USA:han sijoittanut on hyötynyt valuuttakurssista pitkään tätä ennen.
Viime vuosina dollari on myös ollut turvasatama, kun markkinoilla on esimerkiksi pelätty talouden hiipumista ja osakkeiden arvot ovat laskeneet. Sellaisissa tilanteissa vahva taala on tarjonnut sijoittajalle hajautushyötyä, mikä on tasannut oman salkun liikkeitä.
Jos sijoittajan aikajänne on vähintään muutamia vuosia, ajan mittaan valuuttaliikkeiden vaikutukset salkussa yleensä tasoittuvat.
Lyhyemmällä aikajänteellä toimiville puolestaan dollarin halpeneminen on muistutus siitä, että riskejä kannattaa hajauttaa eikä päästää salkun USA:n painoa turhan suureksi.”
Miten dollarin kurssin uskotaan kehittyvän?
”Nyt (22.8.) yhdellä eurolla saa 1,16 dollaria. Danske Bank ennustaa, että heikentyminen jatkuu ja 12 kuukauden kuluttua yhdellä eurolla saisi 1,23 dollaria.”
Artikkeli on ilmestynyt Taloustaito-lehdessä 17.9. Syyskuun lopussa (30.9.2025) yhdellä eurolla sai 1,17 dollaria.
Ulla Simola
SIJOITTAJAN GLOBAALI PELIKENTTÄ MURROKSESSA | Sijoittajan maailma muuttuu, kun politiikka tunkee talouden tontille. Perinteiset konstit ja pitävät hermot ovat uudessakin ympäristössä hyvä selkänoja pitkäjänteiselle sijoittajalle. Lue juttu digilehdestä, Taloustaito 8/2025 s. 30–34.
