Yhdysvaltojen taloudella pyyhkii hyvin. Amerikkalaiset kuluttajat eivät kuitenkaan ole luottavaisia, koska polttoaineet kallistuvat ja muutkin hinnat nousevat. Myös marraskuun välivaalit tuovat tunnelmaan tiettyä levottomuutta.
Yhdysvalloille ennustetaan yleisesti täksi ja ensi vuodeksi yli kahden prosentin talouskasvua. Se on vauhdikasta verrattuna euroalueeseen, jolla saatetaan hyvässä lykyssä päästä yli prosenttiin. (Suomi on pitkästä aikaa positiivinen poikkeus noin kahden prosentin kasvuarvioineen.)
”Yhdysvalloissa kasvu on vahvaa ja myös laaja-alaista – sekä teollisuus että palvelualat ovat kasvussa”, kertoo S-pankin päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä.
Meno on niin vauhdikasta, että jopa resurssien riittävyys mietityttää. ”Jos kasvu jatkuu ensi vuonna ennusteiden mukaisena, alkaako syntyä hidastavia pullonkauloja?”
Pullonkaulaksi saattaa muodostua esimerkiksi työvoiman saatavuus. Paikoin työvoimasta on pulaa jo nyt. ”Maahanmuuton rajoittaminen näkyy muun muassa hotelli- ja ravintola-aloilla ja rakentamisessa.”
Työvoimapula ajaa palkkoja nousuun ja nopeuttaa inflaatiota.
USA:n talouskasvua vauhdittavat etenkin tekoäly ja tekoälyinvestoinnit. ”Ehkä jopa noin kolmasosa kasvusta liittyy tekoälyyn”, Tanja Wennonen-Kärnä arvioi.
Tekoäly-yhtiöissä pullonkaulaksi voi tulla pula siruista ja puolijohteista, joista sirut valmistetaan. ”Suurin osa kehittyneimmistä siruista tuotetaan Aasiassa, ja sikäläisten tehtaiden tilauskirjat ovat jo pitkäksi aikaa täynnä.”
Yhdysvalloissa on myös puutteita tekoälyn hyödyntämiseen liittyvässä infrassa. Esimerkiksi datakeskuksia on liian vähän. Kansalaisia on noussut vastustamaan datakeskushankkeita, koska he pelkäävät niiden vaikuttavan sähkön hintaan ja riittävyyteen. ”Sähköverkko on paikoitellen melko heikko, koska sähköinfraan ei ole vuosikymmeniin investoitu tarpeeksi.”
Kuluttaja ei luota
Vaikka talous kasvaa, työttömyys on vähäistä ja vähittäismyynti vetää hyvin, amerikkalaiskuluttajien luottamusindeksi näyttää heikkoja lukemia. ”Tietty levottomuus ennen vaaleja, jatkuva hälinä ulkopolitiikassa, Iranin sota, bensan ja dieselin hintojen nousu”, Tanja Wennonen-Kärnä luettelee syitä.
Heikossa kuluttajaluottamuksessa näkyy myös yhteiskunnan kaksijakoisuus. ”Esimerkiksi vähittäismyynnin hurjasta kasvusta noin puolet kertyy väestön rikkaimmalta kymmeneltä prosentilta.”
Polttoaineiden hinnoilla on usein ollut iso vaikutus USA:n kongressivaalien tuloksiin. ”Historiassa senaatin demokraattienemmistö on korreloinut vahvasti bensan hinnan kanssa. Jos polttoaineiden hinnat nyt laskisivat, se parantaisi republikaanien asemaa vaaleissa.”
Vaalit järjestetään 3. marraskuuta.
Ei ehkä isoja muutoksia
Tanja Wennonen-Kärnä ei odota suuria muutoksia talouteen vaalien jälkeen. ”Vaikka demokraatit saisivat enemmistön sekä edustajainhuoneessa että senaatissa, hallinto pysyisi jakautuneena, koska presidentti on eri puolueesta. Kovin suuria muutoksia lainsäädännössä tuskin saadaan läpi.”
”Toisaalta – jos hallinto ei tuota isoja muutoksia toimintaympäristöön, yrityksissä voidaan keskittyä oman liiketoiminnan kehittämiseen ilman, että tarvitsisi huolehtia ulkoisista tekijöistä. Jakautunut hallinto voi sikäli olla ihan hyvä juttu yritystoiminnalle – ja pörssituotoille.”
Fed lunasti paikkansa
Nopeutuneen inflaation vuoksi USA:n keskuspankki Fed nosti syyskuussa ohjauskorkoaan 3,75–4 prosenttiin. Presidentti Trump haluaisi, että korkoja lasketaan, ja hänen on pelätty alistavan Fedin uuden pääjohtajan Kevin Warshin tahtoonsa.
Vaikka pääjohtaja ei toki päätä koroista yksin, Warsh ei myöskään tullut ylikävellyksi. ”Fed osoitti uskottavuutensa itsenäisenä toimijana, joten sikäli oli myönteistä, että korkoa nostettiin”, Tanja Wennonen-Kärnä sanoo. Tosin hänen mielestään nostopäätös ei ollut talouslukujen perusteella itsestäänselvä.
Ennen välivaaleja kansalaisia ei ehkä enää ärsytetä uudella koronnostolla, mutta myöhemmin odotuksissa on useita nostoja.
Myös pitkät USA:n valtionlainojen korot ovat nousseet vauhdilla.
Sama suunta on myös euroalueella sekä lyhyissä että pitkissä koroissa.
Myös täällä erityisesti energian kallistuminen kiihdyttää inflaatiota, jota Euroopan keskuspankki pyrkii suitsimaan korkoja nostamalla.
Lisäksi valtioiden velkaantuminen syvenee, ja samanaikaisesti suuria summia tarvitaan muun muassa tekoälyinvestointeihin ja puolustukseen. ”Rahalle on nyt kysyntää, ja sen hinta nousee”, Tanja Wennonen-Kärnä sanoo.
Ulla Simola
