Korkojen nousu kiusaa velallisia, mutta säästäjälle se voi avata mahdollisuuksia tuottoisiin korkosijoituksiin. Kovimman riskin muotisijoituksiin kannattaa kuitenkin suhtautua varovasti.
Korkosijoittajan näkymät kääntyivät nopeasti tämän vuoden alussa. USA ja Israel iskivät Iraniin helmikuussa ja Iran sulki Persianlahdella Hormuzinsalmen. Maailmalla alkoi kypsyä energiakriisi – tai ainakin hintakriisi. Öljy tai maakaasu eivät ole loppuneet, mutta ne ovat kallistuneet reippaasti.
Kun monet muutkin raaka-aineet ja teollisuuden tuottajahinnat ovat kallistuneet, inflaatio on nopeutunut. Sen vuoksi keskuspankit ovat ryhtyneet nostamaan korkoja.
Vaarana on, että korkojen nousu alkaa hidastaa talouden kasvua. ”Korkosijoittajalle aika on kuitenkin nyt paljon suotuisampi kuin vielä tämän vuoden alussa”, sanoo Ålandsbankenin sijoitusjohtaja Jyri Suonpää.
Joko ollaan huipulla?
Periaatteessa hedelmällisin aika korkosijoitusten tekemiseen on silloin, kun korot ovat lakipisteessään ja lähtevät seuraavaksi laskuun. Tuon hetken ennustaminen on kuitenkin yhtä vaikeaa kuin osakekurssien huipun.
”Esimerkiksi korkean riskin high yield -yrityslainojen keskimääräinen tuotto on nyt suurin piirtein 6,5 prosenttia. Ainakin historiassa tällainen tuottotaso on ollut varsin hyvä aika lähteä korkomarkkinoille.”
Entä jos korot yhä nousevat? ”Kukaan ei tiedä, miten korot jatkossa liikkuvat”, Jyri Suonpää huomauttaa. ”Mutta jos talous ei mene taantumaan vaan jatkaa kasvuaan, jos energiakriisi saadaan hoidettua kohtuullisessa ajassa ja jos inflaatio ei lähde laukkaamaan, tällainen tuotto-odotus on houkutteleva vaihtoehto osakesijoituksille.”
”Yksi high yield -sijoitusten riskeistä on, että talouskasvu heikkenee voimakkaasti, jolloin yritysten konkurssiriski kasvaa. Toisaalta yrityslainoihin sijoitetaan usein rahastojen avulla, ja rahastoissa riskiä keventää sijoitusten hyvä hajautus.”
High yield -yrityslainojen keskimääräinen riski ei ole kovin kaukana osakesijoitusten riskistä, mutta hieman pienempi kuitenkin. Se näkyy vastaavasti pitkän aikavälin tuotto-odotuksessa, joka osakesijoituksille on parempi, keskimäärin 8–9 prosenttia.
Tarjolla yksityistä riskivelkaa
Viime vuosina yksityisille sijoittajille on ollut tarjolla myös ”jännittävämpiä” korkosijoituksia private debt (tai private credit) -rahastoissa. Niitä on mediassa kutsuttu trendirahastoiksikin. Ne vetivät sijoittajia, kun yleinen korkotaso oli nykyistä matalampi.
Tällaisia rahastoja on markkinoitu myös piensijoittajille, joskin yleensä vähintään kymppitonnin tai kymppitonnien minimisijoituksin.
”Private debt -rahasto sijoittaa listaamattomien yritysten listaamattomiin lainoihin. Lainaehdot eivät ole julkisia eikä rahaston sijoitustoiminta läpinäkyvää. Koska lainoilla ole jälkimarkkinoita, niiden likviditeetti (rahaksi muutettavuus) on heikko”, Jyri Suonpää kertoo.
”Private debt -rahaston lainoilla ei ole julkista markkina-arvoa, vaan rahastoyhtiö arvostaa ne itse. Voiko sijoittaja luottaa siihen, että arvostus vastaa lainojen markkina-arvoa – varsinkaan nyt, kun korkomarkkinat ovat liikkuneet tavallista enemmän?”
Tyypillisesti private debt -rahasto sijoittaa pieniin sekä hyvin suuren riskin yrityksiin. ”Vastaavasti myös sijoitusten tuotto-odotus on korkea. Jos high yield -lainojen tuotto-odotus on nyt keskimäärin 6,5 % Euroopassa ja 7,5 % USA:ssa, private debt -sijoituksille tavoitellaan jopa 3–4 prosenttiyksikköä niitä suurempaa tuottoa.”
Jyri Suonpään mielestä taso on kestämätön: ”Jos yrityksen on otettava lainaa yli 10 prosentin korolla, se ei enää ole elinkelpoinen.”
Lunastus ei aina onnistu
Viime kuukausina private debt -rahastoja on joutunut ongelmiin, kun sijoittajia on pyrkinyt ulos rahastoista, mutta he eivät ole saaneet lunastettua osuuksiaan. Monilla rahastoilla ei ole ollut lunastuksiin rahaa, koska epälikvidien yrityslainojen myynti on ollut vaikeaa etenkin yleisen korkotason noustua.
Jos private debt -sijoituksen riskinotto ja kovan tuoton tavoittelu kuitenkin kiinnostavat, Jyri Suonpää antaa muutaman perusneuvon sijoittajalle:
- Luotatko sijoitusta tarjoavaan rahastoyhtiöön? Minkälainen tausta ja historia sillä on? Kun sijoitustoiminta ei ole avointa, luottamuksen merkitys korostuu.
- Ota selvää sijoittamisen kuluista. Ne ovat usein isot.
- Ota huomioon, että sijoitusta voi olla vaikea realisoida. Varaudu pitkään, mieluusti lähes kymmenen vuoden sijoitusaikaan.
Ulla Simola



