Metsäteollisuus, etenkin puutuoteteollisuus, kärsii huonosta suhdanteesta. Se näkyy puutavaran hinnoissa. Nyt pitäisi saada puhtia Euroopan talouteen. Kasvuvire sataisi myös metsänomistajan laariin.
Käykö puukauppa vai ei? Siitä markkinoiden osapuolilla tuntuu olevan aivan erilaiset käsitykset.
Maaliskuun alussa Metsäteollisuus ry ilmoitti, että puukauppa kävi tammi-helmikuussa aavistuksen verran vilkkaammin kuin vastaavana ajankohtana kymmenen viime vuoden aikana keskimäärin. Metsäteollisuuden mukaan tukkia ostettiin hieman tavallista vähemmän, mutta kuitupuuta reilusti enemmän.
Pari päivää Metsäteollisuuden jälkeen MTK tiedotti, että puun kysyntä on erittäin heikkoa ja että helmikuun loppuun mennessä puuta oli ostettu kolmannes viime vuotta vähemmän. MTK:n mukaan leimikoille oli maaliskuun alussa vaikeaa saada minkäänlaisia tarjouksia, teollisuuden varastot pullistelivat ja ”siedettävää kysyntää” oli vain koivutukilla.
Tulkittiinpa puumarkkinoiden tilaa miten tahansa, selvää on, että suhdanne ei nyt helli metsäteollisuutta.
”Kokonaisuutena metsäteollisuuden viennin arvo pysyi kyllä viime vuonna jokseenkin samana kuin vuonna 2013”, kertoo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toimitusjohtaja Ritva Toivonen.
”Sahoilla ja muualla mekaanisessa metsäteollisuudessa hyvin alkaneen vuoden vauhti hiipui loppuvuotta kohti, mutta viennin määrä ja keskimääräinen vientihinta päätyivät muutaman prosentin edellisvuotta paremmiksi. Paperin vienti ja vientihinta laskivat hieman. Sellun keskimääräinen vientihinta nousi ennakkotiedon mukaan 6 %.”
Paperin tuotantohan on supistunut jo pitkään. Sen sijaan sellukauppa käy. Vuoden alussa havusellun hinta on hieman laskenut, mutta viime vuonna se nousikin reilusti. Hinta on edelleen varsin hyvä.
Pitkällä aikavälillä teollisuuden kaavailemat investoinnit voivat parantaa puukaupan näkymiä. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole näköpiirissä sellaista Suomen tai Euroopan taloustilanteen virkoamista, joka nopeasti kääntäisi metsäteollisuuden suunnan.
Jotta puutuoteteollisuus piristyisi, rakennusalan pitäisi elpyä Suomessa ja muualla Euroopassa, mutta sitä saataneen vielä odottaa.
Myös paperin kysynnän lasku näyttää jatkuvan tänä vuonna. Kartongin ja muiden pakkausmateriaalien kulutus sentään on kasvussa.
Talouskasvun tahmeus näkyy puun hinnassa. ”Tukkipuun kantohinnat olivat tämän vuoden alussa hieman laskussa, samoin kuitupuun hinnat. Hintakehitys on kuitenkin ollut varsin tasaista”, Ritva Toivonen kertoo.
Tosin kuitupuun hinnan laskusuunta ei johdu pelkästään suhdanteista: paperintuotannon väheneminen on näkynyt siinä jo pidempään.
Metsänomistajien kannalta myönteistä on, että puun tuonti on vähentynyt jopa puoleen huipustaan. Metsäteollisuuden tuotannon supistuminen on siis kohdistunut enemmän tuontiin kuin kotimaan puunhankintaan.
Lämpimistä talvista jää leimikoita jonoon
Puukauppoja tehdään nykyään vilkkaimmin loppukeväästä ja alkusyksystä. Keskikesä sekä joulun tienoo taas ovat selvästi lomasesonkia.
Kun hintakehitys on hyvin tasaista, kuten viime aikoina on ollut, kauppoja ei yleensä ole ainakaan hinnan puolesta tarpeen tähdätä mihinkään tiettyyn ajankohtaan.
Ritva Toivonen sanoo, että puukauppoja kannattaa ylipäätäänkin miettiä pitkäjänteisesti omien tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. ”Pyritkö metsänomistajana tasaiseen tuottoon ja tulovirtaan vai oletko myymässä siksi, että tarvitset rahaa johonkin tiettyyn tarkoitukseen tai toiseen sijoituskohteeseen? On hyvä miettiä omaa tilannetta kokonaisuutena ja tehdä sen perusteella pitkän aikavälin suunnitelma.”
Kaikkeen ei metsänomistaja pysty omissa suunnitelmissaan varautumaan. Yllätyksiä voi aiheuttaa esimerkiksi sää.
”Lämpiminä talvina on vaikea korjata puuta pehmeiltä ja kosteilta kohteilta. Nyt lämpimiä talvia on ollut kaksi peräkkäin, ja puun ostajilla saattaa olla säiden vuoksi korjaamatta jääneitä leimikoita varastossa jo viime talvelta. Se vähentää kiinnostusta ostaa uusia leimikoita samanlaisilta kasvupaikoilta.”
Kovat myrskyt puolestaan ovat monena vuonna tuoneet äkillisiä tarjontapiikkejä markkinoille. Ritva Toivonen kertoo, että puun ostajat pyrkivät yleensä ostamaan puut myrskyvaurioalueilta. Se voi vaikuttaa paikallisesti markkinoihin siten, että muita leimikoita voi olla vaikea saada kaupaksi samaan aikaan.
”Myrskyihin metsänomistaja voi varautua parhaiten vakuuttamalla metsänsä”, Ritva Toivonen muistuttaa.
Ulla Simola
■ Tuoreita puun hintatietoja Luonnonvarakeskuksesta
