veronmaksajat.fi

RAHAT

Metsätilan myyntiin apua – laskuri arvioi veroseuraamukset

Metsätilan myyntiin apua – laskuri arvioi veroseuraamukset
4.4.2023

Metsätilan myyntiin on tarjolla apuvälineitä metsänomistajalle. Ne ovat kätevästi saatavilla verkossa. Kaupan verotuskin voi lopulta osoittautua kevyemmäksi kuin usein etukäteen kuvitellaan.

Metsänomistajalla voi olla hyviä syitä panna metsätilansa myyntiin.

Hyvä syy on esimerkiksi rahan tarve.

Myyntiä kannattaa miettiä hyvissä ajoin myös, jos metsätilalla tarvittaisiin sukupolvenvaihdos, mutta perheestä ei löydy halukasta jatkajaa (jos löytyy, kauppa voi toki olla hyvä tapa myös tehdä sukupolvenvaihdos perheen sisällä, ks. Taloustaito 1/2023).

Joskus myyminen on paras vaihtoehto metsän tulevaisuutta ajatellen: jos omistajalla ei ole mahdollisuutta tai kiinnostusta huolehtia metsän hoidosta, metsä on parempi myydä kuin jättää räystymään.

Metsänomistajan myyntiaikeet saattavat kuitenkin jäädä suunnitteluasteelle. Jos metsäkaupoista ei ole kokemusta, myynti voi tuntua työläältä ja hankalalta. Miten selvittää metsätilan arvo, mistä ostajia tavoittaisi, kuka kaupan voisi käytännössä hoitaa?

Verotuskin arveluttaa. Haukkaako verotus ison osan kauppahinnasta?

Ostajia metsille on kyllä viime vuosina löytynyt. Metsästä on tullut suosittu sijoituskohde.

”Metsätilakauppojen määrä on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut jyrkästi. Vapailla markkinoilla tehtiin vuonna 2021 noin 5 200 kauppaa yli kahden hehtaarin suuruisista puhtaista metsätiloista”, kertoo metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta.

Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan kauppamäärä oli suurin ainakin sitten vuoden 1990. Viime vuonnakin kauppoja tehtiin yli 4 500, kun kymmenkunta vuotta sitten vuotuiset kauppamäärät pyörivät enintään 3 500 kaupan tienoilla. 

Myyjän avuksi uusi verolaskuri

Suomessa metsänomistus on sirpaleista. Metsätilojen keskikoko on noin 30 hehtaaria. Valtiovallan tavoitteena on keskikoon kasvattaminen, jotta metsätalous kehittyisi ja olisi yrittäjämäistä, jolloin voitaisiin saada myös lisättyä metsien kasvua. Siksi valtion intressissä on edistää suunnitelmallisia sukupolvenvaihdoksia ja metsätilojen kauppoja.

Esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen verkkosivuille on rakennettu metsänomistajalle tietopaketteja ja apuvälineitä, jotka helpottavat metsätilakaupan suunnittelua ja toteuttamista.

Metsäammattilaisten kokemuksen mukaan epätietoisuus veroseuraamuksista hidastaa metsätilojen omistajanvaihdoksia. Uusin metsänomistajan apuväline onkin verolaskuri metsätilakaupan luovutusvoiton ja -tappion laskentaan. Laskuri palvelee sekä yksityisiä henkilöitä että kuolinpesiä.

Laskuri on tehty Metsäkeskuksen, Tapio Oy:n ja Maanmittauslaitoksen yhteishankkeena maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Laskuri ohjaa täyttämään myytävästä kohteesta oikeat ja riittävät tiedot lopputuloksen laskemista varten.

Esimerkiksi kaikki myytävän kohteen hankintamenoon ja verotettavaan luovutusvoittoon vaikuttavat tekijät tulevat mukaan laskelmaan, kunhan täyttää sähköisen lomakkeen huolella.

”Jos metsätila on saatu vaiheittain, tiedot voidaan syöttää ja laskelmat tehdä saantokohtaisesti. Laskurilla voi vertailla, onko luovutusvoiton laskemisessa edullisempaa käyttää ns. hankintameno-olettamaa vai metsätilan todellista hankintamenoa”, kertoo laatu- ja koulutusasiantuntija Ari Nieminen Tapio Oy:stä.

”Laskurin avulla voi arvioida, millaisia veroseuraamuksia kaupasta on tulossa, vaikka lopulliseen veroon vaikuttavat myös myyjän muut pääomatulot.”

Antti Pajula lisää, että myyjän on hyvä päästä etukäteen ainakin suurin piirtein haarukoimaan, miten iso osa metsätilan myyntitulosta kannattaa panna sivuun veron maksamista varten.

Tosin verotus saattaa yllättää jopa myönteisesti. ”Jos metsätila on omistettu yli 10 vuotta, verotettavan luovutusvoiton laskennassa voi käyttää todellisen hankintamenon asemesta 40 prosentin hankintameno-olettamaa. Silloin veroa menee 18–20 prosenttia myyntihinnasta, ellei myyjällä ole metsävähennystä tuloutettavana”, Antti Pajula sanoo.

Myyjän aiemmin käyttämä metsävähennys tuloutetaan ja lisätään luovutusvoittoon, jos myytävä metsätila on ollut oikeutettu metsävähennykseen. Laskurissa on kohta tällekin.

Jos kaupasta tulee tappiota, käytetty metsävähennys pienentää tappiota. Myyjä voi vähentää luovutustappion pääomatulojensa verotuksessa tappion syntyvuonna tai viiden seuraavan vuoden aikana. 

Yhteismetsä voi olla vaihtoehto  

Mikä neuvoksi, jos metsätilalle ei ole jatkajaa, mutta oman metsän myyminen vapailla markkinoilla vieraille omistajille ei tunnu hyvältä? Tietynlainen välimuoto voisi olla metsätilan liittäminen yhteismetsään. Sekin estää metsäomaisuuden pirstoutumista. Ennen kaikkea se turvaa metsien säilymisen aktiivisessa hoidossa.

”Yhteismetsäosuudet ovat helppo tapa omistaa metsää, ja omistaja saa yhteismetsästä edelleen tuottoa”, Ari Nieminen sanoo.

Myös kuolinpesän metsät voidaan liittää yhteismetsään. ”Jo ennen liittymistä kannattaa päättää, kumpi lähtee yhteismetsään osakkaaksi, kuolinpesä vai kuolinpesän osakkaat.”

Yhteismetsiä on nykyään vajaa 600, mutta vain osa niistä on valmis ottamaan uusia osakkaita. ”Laajenemishaluisia on eniten 2000-luvulla perustetuissa yhteismetsissä”, Antti Pajula kertoo.

Verkossa yhteismetsat.fi-sivustolla on yhteystietoja eri puolilla Suomea sijaitseviin yhteismetsiin, jotka ovat kiinnostuneita laajenemaan. Kaikki laajenemishaluisetkaan yhteismetsät eivät ota kaikenlaisia metsäalueita eivätkä mistä tahansa. Metsänomistajan kannattaa aloittaa tunnustelut jostain oman metsänsä seutuvilla sijaitsevasta yhteismetsästä. 

Tietoa ja palveluita metsätilan myyjälle:

Metsäkeskus

Maanmittauslaitos

Sähköiseen kiinteistövaihdannan palvelu (maksullinen), jossa voi tehdä kiinteistöjen luovutukseen liittyviä sopimuksia ja hakemuksia

Laskurit

Yhteismetsät 

Kuuntele Taloustaito Podcast: Näin pääset alkuun metsäsi hoidossa ‒ metsänhoitaja Kalle Vanhatalon neuvot  

Ulla Simola

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti