Näin yhtiöt katosivat – pörssin kolme vuosikymmentä

KARON PÖRSSI Helsingin pörssin vilkuilluin indeksi on yleisindeksi, mutta seuratuin on OMXH25, entiseltä nimeltään FOX. Pörssin eniten vaihdetuista yhtiöistä kasattu indeksi toimii esimerkiksi monien indeksituotteiden niin kuin Seligsonin etf:n kohteena.

Helsingin pörssin arkistoista löytyvä varhaisin FOX-indeksin koostumus kertoo Helsingin pörssistä tasan kolmekymmentä vuotta sitten. Arkistomappien aarteena olevan A4-arkin sisältämä, kirjoituskoneella dokumentoitu FOX-koostumus oli voimassa ajanjaksolla 1. helmikuuta–31. heinäkuuta 1986. Indeksi laaditaan edeltävän puolivuotiskauden toteutuneiden kauppojen perusteella, joten FOX-indeksin koostumus tarjoaa mainion kurkistusreiän kolmenkymmenen vuoden takaiseen Helsingin pörssiin.

Silloisen FOX-indeksin yhtiöistä yhä samalla nimellä ja pörssilistattuna on tällä hetkellä vain viisi: Nokia, Amer, Huhtamäki, Kone ja Wärtsilä. Tosin vuoden 1986 alkupuolen FOX-indeksi ei koostunut 25 yhtiöstä vaan 25 osakkeesta: Nokialta, Sokerilta ja Amerilta indeksiin kuului kaksi osakesarjaa, joten eri yhtiöitä mukana oli 22. Tällä hetkellä OMXH25-indeksiin kuuluu 25 yhtiötä, ja kahden osakesarjan yhtiöiltä mukana on vain vaihdetumpi sarja.

Kolmekymmentä vuotta sitten pörssin vaihdetuimmat osakkeet olivat:

• Nokia K
• Pohjola A
• HOP
• Sokeri I
• SYP A
• Farmos I
• Kymmene
• Yhtyneet K
• Amer A
• Partek
• KOP
• Rauma-Repola
• Huhtamäki I
• Instrumentarium A
• Sokeri II
• Nokia K
• Wärtsilä
• Tampella
• Schauman
• Sponsor
• Kone V
• Wärtsilä II V
• Kaukas A
• Amer A V
• TOK 

UPM-Kymmene oli sulatto

Mitä on tapahtunut niille 17 yhtiölle, jotka olivat kolme vuosikymmentä sitten Helsingin pörssin valtiaita mutta eivät enää ole pörssissä?

Kaikenlaista, mutta useimmiten yhdistymisiä. Suurin sulatus on tapahtunut metsäteollisuudessa: listan yhtiöistä Kymmene, Yhtyneet, Rauma-Repola, Schauman ja Kaukas ovat kaikki nykyisin osa UPM-Kymmeneä.

Toinen sulatusaalto on tapahtunut pankkialalla: ensin HOP eli Helsingin Osakepankki päätyi värikkäiden vaiheiden jälkeen osaksi SYP:iä eli Suomen Yhdyspankkia. SYP ja KOP eli Kansallis-Osake-Pankki fuusioituivat Meritaksi, joka Nordbanken-fuusion ja Unibank-kaupan jälkeen muuttui Nordeaksi. Samaan ryppääseen kuuluu myös Sponsor, jonka sen pääomistaja KOP-ryhmä veti pois pörssistä 1990-luvun alussa.

Pohjolan osti OP-ryhmä, ja kun pörssilistattu Pohjola Pankki (aiempi OKO Pankki) vedettiin pois pörssistä, Pohjola ei näy enää pörssilistalla millään tavalla.

Pelipalloja ja pilkkomisia

Kahdella osakkeella FOXissa edustettuna ollut Sokeri eli Suomen Sokeri muutti nimensä jo 1980-luvulla Cultoriksi, jonka osti tanskalainen Danisco, jonka puolestaan vuonna 2008 osti saksalainen Nordzucker, joka on yksi Euroopan suurimmista sokeriyhtiöistä.

Melkoinen pelipallo on ollut kemianalan yhtiö Farmos, joka päätyi ensin Orionille, joka liitti Farmoksen kulutustavarapuolen osaksi Noiroa. Cultor puolestaan osti Farmoksen maatalousryhmän. Sittemmin Noiro myytiin CapManille, joka puolestaan myi Farmoksen KiiltoCleanille, joka on osa Kiilto Familyä.

Partek taas tarjosi pörssidraama aivan 2000-luvun alussa, jolloin Kone teki siitä ostotarjouksen ja Antti Herlin sanoi heti kauppojen jälkeen, että Koneella ei ole aikomustakaan pilkkoa Partekia. Luonteva jatko tälle olikin, että Kone myi Partek Nordkalkin vuonna 2002, Valmetin metsäkoneet vuonna 2003, vähemmistöosuuden Parocista vuonna 203, Valtran vuonna 2004 ja Sisu Auton samoin vuonna 2004.

Se, mitä Partekista jäi pilkkomisen jälkeen jäljelle, fuusioitui MacGregorin kanssa Cargoteciksi, joka irtautui Koneesta vuonna 2005.

Instrumentarium päätyi ostotarjouksen myötä osaksi yhdysvaltalaisjättiä General Electriciä.

Tampella eli entinen Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus könähti polvilleen 1990-luvun alun lamassa, päätyi omistajansa SKOP:n kanssa Suomen Pankin haltuun ja pilkottiin.

Pörssilistalla ollut TOK ei ole osuuskuntapohjainen Turun Osuuskauppa vaan vuonna 1901 perustettu Talous-Osuuskauppa. TOK:n liiketoiminta siirtyi Tukolle jo 1980-luvun lopulla. Tuko oli myös pörssilistattu yhtiö, jonka Kesko halusi ostaa. EU:n komissio ei hyväksynyt kauppaa, joten Tuko pilkottiin: Kesko sai Anttilat ja Rautian, tukkuliiketoiminta päätyi useille omistajille ja vähittäiskauppa Suomen Sparille. Suomen Spar jäi pörssilistalle, kunnes SOK osti sen vuonna 2005.

Säilyvätkö nyky-yhtiöt?

Tällä hetkellä OMXH25-indeksin muodostavat seuraavat osakkeet:

• Amer Sports A
• Cargotec
• Elisa
• Fortum
• Huhtamäki
• Kemira
• Kesko B
• Kone
• Konecranes
• Metso
• Neste
• Nokia
• Nokian Renkaat
• Nordea
• Orion B
• Outokumpu
• Outotec
• Sampo A
• Stora Enso R
• TeliaSonera
• Tieto
• UPM-Kymmene
• Valmet
• Wärtsilä
• YIT

Mitkä niistä ovat jäljellä vuonna 2045?

Kysymykseen vastaaminen on veikkaamista. Itse luottaisin esimerkiksi Keskon säilymiseen, koska yhtiön omistus ja toiminta sitoutuvat toisiinsa poikkeuksellisesti. Kone on täysin Antti Herlinin (ja hänen jälkeläistensä) tahdon varassa, mutta itsenäisenä säilymisen edellytykset ovat näillä näkymin hyvät.

Valtion strategisiksi laskemat omistukset Fortum ja Neste ovat oma lukunsa. Niiden myyminen ulkomaiselle omistajalle ei ole ainakaan nykyvalossa todennäköistä.

Voisi veikata, että Helsingin pörssissä on kolmen vuosikymmenekin päästä ainakin yksi metsäyhtiö, mutta millaisia fuusioita ja diffuusoita sillä välin ennättääkään tapahtua?

Herkemmin yritysoston kohteeksi saattaisivat päätyä vaikkapa Nokian Renkaat, Metso, Valmet tai Herlinin sisarusten Cargotec. Lunastustarjouksen odottelun varaan sijoitusstrategiaansa ei kuitenkaan kannata rakentaa.

Viikon trio: First Northin vaihdetuimmat

Helsingin pörssin First North -kevytlistan osakevaihto on pääsin laimeaa. Selvästi eniten kauppaa käydään Verkkokauppa.comin ja Robitin osakkeella. Alla olevat vaihtomäärät sisältävät joulukuun 2014 alusta marraskuun 2015 loppuun tehdyt pörssikaupat.

Robit listautui vasta vuoden 2015 puolella, joten sen keskimääräinen päivävaihto on laskettu todellisten kauppapäivien mukaan. Verkkokauppa.com on ollut listattuna koko tarkastelujakson.

Vähiten kauppaa on käyty SAV-rahoituksen osakkeella, koko 12 kuukauden jaksolla hieman yli 19 000 eurolla.

Lähde: Nasdaq Helsinki

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.