Jatkuuko pankkien osinkovirta?

Kotimaiset pankit ovat tahkonneet osakkeenomistajilleen jo vuosia erinomaisia tuottoja. Joutuvatko pankit sopeutumaan seuraavaksi kasvaviin luottotappioihin?

Pankit ovat karsineet viime vuosina kovalla kädellä konttoriverkostojaan ja tehostaneet toimintaansa. Osakkeenomistajiaan ne ovat kuitenkin hellineet hyvillä osingoilla. Digitalisoituminen tuottaa yhä tulosta, vaikka alhainen korkotaso ja nopeasti sukeltaneet osakemarkkinat ovatkin leikanneet pankkien perimiä palkkioita.

Alexandria Rahastoyhtiön päästrategi Tero Wesanko muistuttaa, että pankkien viime vuosien hyvästä tuloskehityksestä ja korkeista vakavaraisuustasoista huolimatta niiden liiketoiminta on herkkää finanssimarkkinoiden liikehdinnälle ja reagoi myös ympäröivän talouden ongelmiin.

”Pankkien liiketoimintanäkymät ovat alttiita eri asiakasryhmien näkymille, ja se voi näkyä muun muassa luottotappioiden kasvuna”, Wesanko sanoo.

Tulevien tuottojen kannalta olennaista on toimialan sääntely ja se, annetaanko pankkien ottaa riskejä parempia tuottoja saadakseen.

”Pääomavaateiden kasvu ja riskipainojen laskentatavan muuttuminen voivat leikata pankkien osinko-odotuksia selvästi. Ruotsissa paikallisen valvojan syyskuiset kommentit riskipainojen nostosta ovat jo kääntäneet ruotsalaispankkien osinko-odotukset laskuun”, Sijoittaja.fin toimitusjohtaja Hannu Huuskonen arvioi. 

Yritysjärjestelyt antavat odottaa

Pohjoismaihin on povattu suuria pankkifuusioita aina finanssikriisistä lähtien. Tero Wesanko arvioi, että aika alkaa olla vihdoin kypsä järjestelyille.

”Monet osatekijät pankkien yhdistymisille ovat nyt hyvin kohdillaan. Niitä ovat muun muassa kroonisen matala korkotaso, kohonneet markkina-arvot, heikko talouskasvu ja korkeat kiinteät kulut yhdistettynä alati laajentuvaan sääntelyyn.”

Siirtoja odotetaan etenkin Sammolta, joka omistaa jo nyt reilun siivun sekä Nordeasta että tanskalaisesta Topdanmarkista. ”Sammon johdolla on näyttöä aiemmistakin menestyksekkäistä ja omistaja-arvoa lisänneistä yritysjärjestelyistä. Esimerkiksi Sampo Pankin myynti vuonna 2006 Danske Bankille oli Suomen taloushistorian suurin käteisellä tehty yrityskauppa”, Wesanko sanoo.

Hannu Huuskonen arvioi Topdanmarkin ostamisen törmäävän kuitenkin hintaan. ”Nalle tuskin sortuu ostamaan kovalla hinnalla, vaikka synergiat olisivat selvät. Näillä arvostustasoilla ja Sammon liiketoimintojen ennätyskorkeilla arvostuskertoimilla arvioisin Sammolle olevan loogisempaa pikemminkin myydä If tai Mandatum Life”, Huuskonen arvioi. 

Yli kuuden prosentin osingot

Sekä Wesanko että Huuskonen poimivat pohjoismaisista finanssiyhtiöistä suosikeikseen Nordean ja Aktian. ”Luottokannan hyvä hajautus, toimintojen tehostamispotentiaali, maltillinen riskinotto sekä vakaa tuloskehitys pitävät Nordean edelleen yhtenä suosikeistamme”, Huuskonen sanoo.

Wesangon mielestä Nordean osakkeen arvostus on jopa käsittämättömän alhainen. ”Osake ansaitsisi tulla hinnoitelluksi selvästi yli toimialan keskiverron – jo yksin Nordean vahvan markkina-aseman ja vakuuttavan tuloskehityksen takia. Konsensusennusteiden valossa Nordea tarjoaa yli kuuden prosentin osinkotuottoa ensi keväänä, mikä on nykyisessä nollakorkomaailmassa erittäin houkutteleva taso”, Wesanko sanoo.

Aktia tekee niin ikään tasaista tulosta, ja myös siltä odotetaan yli kuuden prosentin osinkotuottoa.

”Osake on noussut kolmessa vuodessa noin sata prosenttia, mutta se on tapahtunut perustelluista syistä. Yhtiö on trimmannut kustannusrakennettaan ja tähtää nyt kasvuun”, Wesanko kuvaa.

Kolmanneksi Wesanko poimisi tanskalaisen huokeasti hinnoitellun Danske Bankin, kun taas Huuskonen innostuu ruotsalaisesta SEB:stä.

”SEB on vähiten riippuvainen korkokatteesta, ja sillä vahva varainhoito sekä investointi- ja yrityspankkitoiminnan kehitys. Lisäksi yhtiön osingot voivat yllättää positiivisesti”, Huuskonen kuvaa.

Riskit aisoissa Pohjoismaissa?

Pohjoismaissa pankit ovat tähän asti läpäisseet EU:n stressitestit. Vaikka kriteerit jatkossa tiukentuvat, eurooppalaisittain pohjoismaiset pankit lienevät erinomaisessa kunnossa. Huuskonen ei usko, että edes heikko työllisyystilanne johtaa luottotappioiden nopeaan kasvuun. ”Korkojen nousu ja asuntojen hintojen kääntyminen laskuun kasvattaisivat kotitalouksien maksuongelmia, mutta korkojen nousu näkyisi joka tapauksessa ensin parempina korkokatteina.”

Sijoittajan kannalta ongelmallista on Huuskosen mielestä kuitenkin se, että finanssialan yhtiöihin ei voi soveltaa samoja tunnuslukuja kuin muihin pörssiyhtiöihin – ja vaikka pankkien taseiden läpivalaisua on lisätty, niiden analysointi on edelleen vaikeaa jopa ammattilaisille. Luottotappioiden ohella riskejä lisäävät finanssiyhtiöiden käyttämät johdannaiset, joiden valvonta on Euroopassa vielä vähäistä.

”Euroopassa pankkisektorilta on myös tipahdellut edelleen yllättäviä alaskirjauksia ja tulosvaroituksia, kuten Deutsche Bankilta joitakin viikkoja sitten. Pelkään, ettei vielä nykyiselläkään taseiden läpivalaisulla ole saatu näitä riskejä estettyä. Toivottavasti olen väärässä”, Huuskonen sanoo. 

Viiden vuoden salkkuun?

”Aika on kypsä toimialajärjestelyille”

Päästrategi Tero Wesanko, Alexandria Rahastoyhtiö

• Nordea
• Aktia
• Danske Bank

”Lisääntyvä sääntely voi leikata tuottoja”

Toimitusjohtaja Hannu Huuskonen, Sijoittaja.fi

• Aktia
• Nordea
• SEB

Pitkä ja lyhyt tuotto

Kuviossa ylhäällä on osakkeita, joiden kurssikehitys on edellisen puolen vuoden aikana ylittänyt yleisen kurssikehityksen. Vaaka-akselilla kurssikehitystä tarkastellaan viiden viime vuoden ajalta: vasemmalle jäävät ovat olleet heikkoja sijoituksia, kun taas oikealla olevien yhtiöiden kurssit ovat nousseet viiden vuoden aikana keskimääräistä enemmän.

Tällä kertaa tarkastelussa on pohjoismaisia pankkeja ja finanssiyhtiöitä. Kuviosta näkee, että esimerkiksi Sammon kurssi on puolen vuoden aikana laskenut 7 %, mutta viidessä vuodessa noussut 112 %.

Keskipiste on Helsingin pörssin OMX Helsinki Cap -hintaindeksi. Se on yleisindeksin painorajoitettu versio, jossa yhden osakkeen maksimipaino on 10 prosenttia indeksin kokonaismarkkina-arvosta. Osinkoja ei ole huomioitu. 

Kuvio perustuu yhtiöiden päätöskursseihin 21.10.2015. 

Halpa vai kallis?

P/e (osakekurssi/osakekohtainen nettotulos) kertoo, kuinka moninkertainen osakkeen nykyinen markkinahinta on verrattuna yrityksen osakekohtaiseen tulokseen. Luku ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja se vaihtelee myös toimialoittain voimakkaasti.

Nämä p/e-luvut (2015 ennuste) on laskettu käyttämällä 21.10. päätöskurssia. Ålandsbankenille

ei ollut p/e-lukua Factsetin/FIMin keräämässä konsensusennusteessa.

 Lähde: Factset, Bloomberg ja FIM Pankki