KARON PÖRSSI BlackRock teki alkuvuodesta tiliä asiakkailleen aavistamalla Yhdysvaltain kuluttajien käyttäytymisen markkinoita paremmin.
Vuoden alussa monilla sijoittajilla oli positiivinen näkemys yhdysvaltalaisten kuluttajien kulutuskäyttäytymisen suhteen, koska öljyn hinta oli laskenut ja työllisyysdata parantunut. BlackRockin Scientific Active Equity -tiimissä oli kuitenkin tutkittu esimerkiksi autoihin, asumiseen ja ylellisyystuotteisiin liittyvien nettihakujen aktiviteettia.
"Tulokset osoittivat, että kuluttajat olivat varovaisempia verrattuna edeltäneen kahdentoista kuukauden tuloksiin", BlackRockin Scientific Active Equity -tiimin Euroopan sijoitusstrategian johtaja Richard Mathieson kertoo.
"Sen seurauksena siirryimme useissa salkuissamme alipainoon Yhdysvaltain kuluttajiin liittyvissä yhtiöissä. Liike osoittautui menestyksekkääksi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana, kun Yhdysvaltain vähittäismyynti oli odotettua vähäisempää – mikä johti siihen, että monet vähentämistämme osakkeista alisuoriutuivat markkinoilla", Mathieson kertaa sähköpostihaastattelussa.
Datasta rahaa
Sijoittajat ovat kautta aikain pyrkineet hankkimaan tietoa ennen kuin se on ollut muiden saatavilla. Kun pörssikauppaa ei enää käydä purjehdusseuran säännöillä vaan markkinaosapuolten tasapuolista kohtelua seurataan erittäin tarkkaan, yhtiöiltä ei enää heru rahanarvoisia tietoja. Samoin tutkimuslaitosten ja toimialajärjestöjen keräämät datat julkaistaan internetissä ennalta ilmoitetulla kellonlyömällä.
Ennen kuin sijoittaja pystyy jäsentämään tiedotteen lukuja, sanoja ja numeroita skannaava sijoitusrobotti on jo tulkinnut ne ja pannut tuulemaan markkinoilla. Ihmissijoittajan mahdollisuudet ratsastaa yksiselitteisellä julkisella tiedolla ovat vähäiset.
Informaatioetumatkaan nojaaminen tuntui jo hävinneen sijoitustoiminnasta ja muuttuneen vain algoritmien virittelyksi, vaikka toki analyytikot pyrkivät ennustamaan yksittäisen yhtiön tulosta suhteessa markkinaodotuksiin erilaisten tietolähteiden ja oman perstuntumansa perusteella.
Aivan parin viime vuoden aikana informaatioetumatka on tehnyt paluun uudessa muodossa, kun it-alan seminaaripärinäskäsite big data on tullut myös sijoittamiseen. BlackRockin Scientific Active Equity -tiimi on yksi sijoitustiedon eturintamaan big data -menetelmien avulla pyrkivistä yksiköistä.
"Analysoimme valtavat määrät julkista, ihmisten ympäri maailmaa tuottamaa julkista dataa, jotta identifioisimme olennaisimmat tekijät, jotka vaikuttavat kunkin sijoituskohteemme kehitykseen, ja jotta kykenisimme arvioimaan, kuinka nuo tekijät mahdollisesti muuttuvat", Richard Mathieson kertoo.
Analysoinnin kohteet ovat monialaisia, samoin datan möyhennyksen käyttötarkoitukset: dataa louhimalla voi päätellä esimerkiksi jonkin osakkeen fundamentteihin vaikuttavia tekijöitä, markkinasentimenttiä ja makrotaloutta.
"Keräämme dataa monista lähteistä kuten nettihauista, sosiaalisesta mediasta ja artikkeleista. Data analysoidaan omalla järjestelmällämme ja tiedot auttavat sijoitusstrategiatyössä kauttaaltaan", Mathieson kuvaa.
Nordea vaitonainen
Tuskin kenelläkään on arviota siitä, kuinka paljon big dataa käytetään sijoitustoiminnan apuna. Luultavasti huomattavasti yleisempää on se, että pankit käyttävät datankäsittelymenetelmiä oman asiakaskuntansa ryhmittelyyn. Myös kaupan alalla asiakasdataa käytetään yleisesti.
Oletettavasti sijoittamiseen sovellettavia big data -menetelmiä kehitetään kiivaasti ja alalle on syntynyt osaamisen kauppiaita.
Kysyin myös Nordeasta, kuinka pohjoismainen suurpankki käyttää big dataa sijoitustoiminnassaan. Viestintäyksikön kautta saamani vastaus on kovin välttelevä.
"Käytämme big dataa monella eri tavalla ennustamaan rahoitusmarkkinoiden kehitystä esimerkiksi rahastojemme salkunhoidossa. Sitä hyödyntämällä saamme arvioita muun muassa tuotto-odotuksista, eri omaisuuslajien riskin ja korrelaatioiden kehityksestä sekä tuottoajureista."
Selvähän se!
Viikon trio: Nordean valinnat koko maailmasta
Nordea Maailma -osakerahaston kolme suurinta sijoitusta ovat yllätyksettömästi yhdysvaltalaisia suuryhtiöitä: Apple ja kaksi pankkia. Kuten osuusprosentit osoittavat, salkku on hyvin hajautettu ja siten yksittäisten osakevalintojen merkitys pienenpuoleinen.
Yhtään suomalaisyhtiötä ei ole mahtunut Nordea Maailman salkkuun. Ruotsalaisista salkkuun kuuluvat SEB (0,5 %), Alfa Laval (0,3 %), Assa Abloy (0,2 %), TeliaSonera (0,2 %) ja SKF (0,1 %). Tuoreimmat Nordean julkistamat tiedot tosin ovat sijoitusmaailmassa ikivanhoja, syyskuun lopulta.
| Osake | Paino |
| Apple | 3,2 % |
| Wells Fargo & Co | 3,0 % |
| JPMorgan Chase & Co | 2,9 % |
Lähde: Nordea. Tilanne: 30.9.2015
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
