Mikroyhdistykset voivat valita nykyisin kahdenkertaisen kirjanpidon sijaan kevennetyn tilinpitomallin. Hallinnollinen taakka voi sen ansiosta helpottua, mutta tilinpitomallin sopivuus kannattaa aina arvioida yhdistyksen toiminnan ja sidosryhmien tarpeiden mukaan.
Aikaisemmin myös kaikkein pienimmät yhdistykset olivat kirjanpitolain mukaan velvollisia pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa. Se on ollut monille vapaaehtoisvoimin toimiville pienyhdistyksille raskas vaatimus.
Tilanne muuttui vuonna 2023, kun yhdistyslakiin lisättiin mikroyhdistysten tilinpitoa koskevat säännökset ja niitä täydentävä valtioneuvoston asetus tuli voimaan. Ne toivat mukanaan kevennettyjä menettelyjä, joita on voitu soveltaa 1. heinäkuuta 2023 alkavista tilikausista lähtien. Tavoitteena oli helpottaa pienten yhdistysten hallinnollista taakkaa ja tarjota vaihtoehtoja perinteiselle kirjanpitomallille.
MIKÄ MIKROYHDISTYS? Mikroyhdistykseksi katsotaan yhdistys, joka ei harjoita kirjanpitolain mukaista liiketoimintaa ja jonka tilikauden aikana saamat avustukset ja muut tulot – mukaan lukien jäsenmaksut – ovat enintään 30 000 euroa sekä viimeksi päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella. Raja-arvon katsotaan alittuvan myös, jos yhdistyksen rekisteröinnistä on alle kaksi vuotta eikä ole ilmeistä, että tulojen määrä ylittää 30 000 euroa tilikaudella.
Mikroyhdistyksellä on nykyisin kolme tapaa hoitaa tilinpitoaan. Seuraavassa on kuvattu niiden keskeisiä sisältöjä tiivistetysti:
- Perinteinen kahdenkertainen kirjanpito ja tilinpäätös tarjoaa edelleen kattavimman kuvan yhdistyksen taloudesta ja täyttää sidosryhmien vaatimukset. Sen haasteena on kuitenkin osaamisvaatimus, minkä vuoksi kirjanpito joudutaan usein ulkoistamaan.
- Uudempi, vuosilaskelmaan perustuva tilinpitomalli nojaa yhdenkertaiseen kirjanpitoon. Tilikauden päätteeksi laaditaan vuosilaskelma, jossa esitellään taseen sijaan yhdistyksen varat ja velat liiteluetteloina. Vuosilaskelma noudattaa tuloslaskelmakaavaa, joka löytyy valtioneuvoston asetuksesta.
Osaamisvaatimukset ovat kevyemmät kuin perinteisessä kirjanpidossa, mutta käytännön työmäärä ei välttämättä vähene. Toiminnantarkastajan tehtävä ei juuri muutu, mutta hän saa tilinpäätöksen sijaan vuosilaskelman tarkastettavakseen. - Uusi jäsenavoin tilinpito on näistä kolmesta menettelystä kevyin. Se voi tuoda konkreettista helpotusta mikroyhdistykselle, koska kirjanpitoa pääkirjoineen ja tileineen ei vaadita lainkaan. Jäsenillä on kuitenkin oikeus pyytää yhdistyksen tiliote ja siihen liittyvät tositteet nähtäväkseen, yleensä kerran kuukaudessa.
Tilikauden päätyttyä laaditaan vuosikoonti, joka sisältää muun muassa vastuuvelvollisten nimet, tilien alku- ja loppusaldojen tiedot, tilivuoden ottojen ja panosten yhteismäärät sekä omaisuus-, saatava-, velka- ja vastuuluettelot. Malli sopii erityisesti pienille, talkoovoimin toimiville yhdistyksille, joissa rahaliikenne on vähäistä ja se kulkee yhden tilin kautta.
Kevennettyjen tilinpidon menettelyjen käyttäminen on mikroyhdistyksille vapaaehtoista. Siihen ei ole usein edes tarvetta, jos kirjanpidon ja tilinpäätöksen rutiinit ovat vakiintuneita ja hyviksi koettuja. Toisaalta kevennetyt mallit tarjoavat monille pienille, talkoovoimin toimiville yhdistyksille realistisen mahdollisuuden hoitaa taloutensa lainmukaisesti ilman kohtuuttomiksi koettuja vaatimuksia.
Tilinpitomallia valittaessa on aina arvioitava yhdistyksen toiminnan luonne ja sidosryhmien odotukset. Jos yhdistyksellä on rahankeräyslupa, poistoja vaativia omaisuuseriä tai merkittäviä avustuksia, ei kevennetyn mallin käyttöönotto usein kannata. Esimerkiksi avustuksen antaja tai toimivaltainen viranomainen voi edellyttää kirjanpitolain mukaista kahdenkertaista kirjanpitoa myös mikroyhdistykseltä.
| Tilinpitomallien yksinkertaistettu vertailutaulukko | |||
| Ominaisuus | Perinteinen kahdenkertainen kirjanpito | Vuosilaskelmaan perustuva tilinpito | Jäsenavoin tilinpito |
| Kirjanpidon muoto | Kahdenkertainen kirjanpito pääkirjoineen ja tileineen | Yhdenkertainen kirjanpito, tilinpäätöksen sijaan vuosilaskelma | Ei perinteistä kirjanpitoa |
| Työmäärä / hallinnollinen taakka | Korkea | Kohtuullinen tai korkea, käytännön työmäärä ei välttämättä vähene | Matala |
| Tarvittava osaaminen | Perustasoa korkeampi, usein ulkoistettava | Perustason taloushallintotaidon pitäisi riittää | Vähäinen, perinteistä kirjanpitoa ei vaadita |
| Jäsenten tiedonsaantioikeus | Rajoitettu, tilinpäätös toimitetaan sidosryhmille | Sama kuin perinteisessä kirjanpidossa | Laaja: jäsenet voivat pyytää tiliotteet ja tositteet nähtäväksi |
| Tilikauden lopun raportointi | Perinteinen tilinpäätös taseineen ja tuloslaskelmineen | Vuosilaskelma, jossa esitetään tuloslaskelma ja mm. varat ja velat yksinkertaisemmin | Vuosikoonti: vastuuvelvolliset, tilien alku- ja loppusaldo, otot/panokset, omaisuus, saatavat, velat, vastuut |
| Sopivuus yhdistyksille | Kaikki yhdistykset, erityisesti suuremmat tai ne, joissa sidosryhmävaatimukset ovat korkeat | Pienet mikroyhdistykset, joilla on perustason osaamista | Pienet, talkoovoimin toimivat mikroyhdistykset, vähän rahaliikennettä |
Päätös mikroyhdistyksen kevennetyn tilinpidon käyttöönotosta voidaan tehdä joko sääntömuutoksella tai yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen kokouksessa tehtävään päätökseen sovelletaan samoja määräenemmistö- ja kokouskutsuvaatimuksia kuin sääntöjen muuttamista koskevassa päätöksenteossa.
”Kevennetty tilinpitomalli voi olla hyödyllinen keino vähentää pienimpien yhdistysten hallinnollista taakkaa, mutta käytännössä vain jäsenavoin tilinpito keventää sitä kahdenkertaiseen kirjanpitoon nähden”, yhdistysoikeuden asiantuntija Ulrika Larpes Asianajotoimisto Ulrika Larpes Consulting Oy:stä arvioi käytännön vaikutuksia.
Tarkemmat säännökset mikroyhdistyksen tilinpidosta on annettu valtioneuvoston asetuksella.
Lisätietoa: Yhdistyslaki (503/1989) 37 a §, momentit 2–7, Valtioneuvoston asetus mikroyhdistysten tilinpidosta (887/2023)
Tekstin oikeudellisen sisällön on tarkistanut yhdistysoikeuden asiantuntija Ulrika Larpes Asianajotoimisto Ulrika Larpes Consulting Oy:stä.
Kaisa Salminen
