Aina yhdistykset eivät pysty toteuttamaan hankkeitaan ilman lainarahaa. Jos yhdistys hakee pankista lainaa, sillä on oltava näyttöä hyvästä taloudenpidosta. Takaisinmaksukyky ratkaisee lainan koron. Tyypillinen lainahanke on esimerkiksi urheilupaikan rakentaminen tai varustelu.
Yhdistykset rahoittavat toimintaansa pääosin jäsenmaksuilla, mutta usein myös avustuksilla, toimintatuloilla tai tarvittaessa jopa pankkilainalla. Lainan saaminen pankilta vaatii yhdistykseltä näyttöä hyvästä taloudenpidosta ja tulevasta kassavirrasta. Vakuuksilla yhdistys voi pienentää lainan korkotasoa.
Kun pieni rekisteröity järvensuojeluyhdistys pohjoisella Pirkanmaalla halusi puhdistaa mökkiläisten järven kertaheitolla kemikalisointimenetelmällä, se sai jäseniltä kokoon noin puolet reilun kymppitonnin kustannuksista. Loput piti hakea pankista.
Pankista kuitenkin tarjottiin viiden vuoden lainalle vakuudettoman kulutusluoton tasoista, lähes 7 prosentin korkoa. Puuhamiehen poika kimpaantui asiasta niin, että lupasi lainan omasta pussistaan (samalla korolla). Mökkiläiset pyysivät Taloustaitoa selvittämään, eivätkö yhdistykset kelpaa pankeille asiakkaiksi.
Aina kannattaa neuvotella
Handelsbankenin pankinjohtaja Eero Kononen toteaa, että kyllä yhdistykset kelpaavat.
”Sen kun marssii pankin konttoriin – tässä tapauksessa Tampereelle – yhdistyksen kokouksen lainanottopäätöksen kanssa neuvottelemaan!”
Jos kysymys on rekisteröimättömästä yhdistyksestä, joutuu kuitenkin tekemään paljon paperitöitä suhteessa lainan kokoon. ”Jos ei löydy vakuuksia, takauspaperien tekeminen kaikkien vastuuhenkilöiden kanssa teettää töitä. Siinä mielessä tuo yli kuuden prosentin korkotaso voisi hyvinkin tulla kyseeseen.”
Eero Kononen vinkkaa, että Osuuspankista voisi löytyy enemmän kokemusta asiasta.
Niin löytyykin. OP:llä on Suomessa noin 40 000 yhdistysasiakasta. ”Yhdistykset ovat meille erittäinkin haluttuja asiakkaita, varsinkin lain perusteella perustetut yhdistykset, kuten tiekunnat ja kalastuskunnat, sanoo Vesa Väätäinen. Hän on Helsingin seudun Osuuspankissa yhdistysten ja yhteisöjen asiakkuuksista vastaava johtaja.
”Lakiin perustuvien yhdistysten toiminnassa on jatkuvuutta, koska ne voivat velvoittaa jäseniään maksamaan jäsenmaksun, toisin kuin vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvat yhdistykset.”
Investoinneista kassavirtaa yhdistykselle
Vain harvalla yhdistyksellä on lainaa. OP:n pk-yritysasiakkaista vastaava johtaja Heikki Peltola arvioi, että pankin 41 000 yhdistysasiakkaalla on lainakantaa yhteensä vain kolmen miljoonaa euron edestä. Tyypillisesti lainaa on otettu urheilupaikkojen rakentamiseen tai niiden varusteluun.
Peltola jakaa lainat kahteen kastiin sen mukaan, onko lainan käyttötarkoituksena käyttöomaisuushankinta vai investointi.
”Investoinnissa syntyy yleensä jotain, jolla on vakuusarvoa tai joka tuottaa kassavirtaa. Kassavirran perusteella voi sitten tehdä kannattavuuslaskelman ja varmistaa yhdistyksen takaisinmaksukyvyn”, Peltola kertoo.
Jos jalkapalloseura investoi tekonurmeen, se on käyttöpääomaa. Mutta jos kenttää vuokrataan myös naapuriseuralle, se on investointi, joka tuottaa myös kassavirtaa.
Vastuu lainasta voi olla henkilökohtainen
Nordeassa yhdistykset jaetaan kahteen ryhmään myös sen mukaan, ovatko ne rekisteröityjä vai rekisteröimättömiä.
”Rekisteröimättömien yhdistysten laina-asiat hoidetaan henkilöasiakkaiden puolella, rekisteröidyt yritysasiakkaiden puolella”, neuvoo Nordean pienten ja keskikokoisten yritysten palveluista vastaava Iiro Korander.
”Se tarkoittaa, että vaikka rekisteröimättömän yhdistyksen luotto myönnettäisiin yhdistykselle, sen johtokunnan tai hallituksen jäseniä tulee henkilökohtaiseen takuuvastuuseen luotosta”.
Yrityksiin verrattuna yhdistyksillä on se haaste, että vastuuhenkilöt vaihtuvat niissä jopa vuosittain. ”Pankki tarvitsee aina kokouksen pöytäkirjapäätöksen siitä, kenellä on nimenkirjoitusoikeus”, Korander muistuttaa.
Arvonnousun odotus ei innosta pankkia
Järven puhdistamisen esimerkissä ei ole nähtävissä investoinnista syntyvää kassavirtaa, joka edesauttaisi lainan takaisinmaksua. Mökit ja tontit ovat toki halutumpia kirkasvetisen järven rannalla, joten puhdistusprojektin voisi olettaa nostavan tonttien arvoa.
”Pankki ei halukkaasti lähde mukaan spekulatiiviseen arvonnousuun, toppuuttelee OP:n Peltola. ”Jos investoinnista ei ole nähtävissä rahavirtaa yhdistykselle eikä yhdistyksellä ole asettaa vakuutta, on ymmärrettävää, että silloin lainalle asetetaan ns. korkeariskisen luoton hinta”.
Vakuudettoman luoton korko voi pankistakin otettuna nousta jopa 12 prosenttiin. Esimerkkitapauksessamme pankista tarjottiin 6,75 prosentin luottoa. Vakuus voi pudottaa luoton hinnan jopa puoleen tuosta tasosta.
”Nämä ovat toki tapauskohtaisia neuvottelukysymyksiä”, Peltola korostaa.
Nordean Korander arvioi, että jos yhdistyksellä selvästi on takaisimaksukykyä ja vakuus kunnossa, lainakorko voisi olla jopa kahden ja neljän prosentin välillä. ”Tapauskohtaisesti”, hänkin korostaa.
Pienehköissä lainoissa tapahtumakustannukset ja asiakirjojen luominen lisäävät suhteellisesti työmäärää ja siten kokonaiskorkotasoa. Pankit suosittavatkin lainan ottamista yhdistyksen nimiin ja että lainan takaajiksi otetaan korkeintaan muutama vastuuhenkilö.
Muista nämä asiat:
Yhdistyksen esitettävä lainaa haettaessa:
- Pöytäkirja kokouksesta, jossa päätetty lainan hakemisesta
- Näyttö yhdistyksen hyvästä aiemmasta taloudenpidosta
- Muut rahoituksen lähteet
- Investointisuunnitelma
- Investoinnin tuotto ja takaisinmaksusuunnitelma
- Mahdolliset vakuudet tai takaukset
Pekka Virolainen
