Arvid Broms (1910–1968) on arvostettu suomalainen surrealistimaalari, joka on viime vuosina noussut uudelleen taiteen valokeilaan.
Arvid Broms opiskeli ensin lakia, teologiaa ja taidetta Helsingin yliopistossa sekä taidetta yliopiston Piirustussalissa. Tämän jälkeen Broms opiskeli lisää taidetta Académie de la Grande Chaumièressä ja Académie Colarossissa puolalaissyntyisen arvostetun taidemaalari Moise Kislingin oppilaana Pariisissa. Näiden lisäksi hän oli myös Lontoossa englantilaisen taidemaalarin Harold Speedin yksityisoppilaana.
Broms debytoi vuonna 1937 surrealistisella näyttelyllään Viipurissa. Broms oli tuohon aikaan kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja maalasi näitä aiheita myös teoksiinsa. Pienimuotoinen häly Bromsin näyttelystä nousi vuonna 1939, kun taiteilijan teoksia määrättiin ulosmitattavaksi. Taiteilija tuohtui tästä niin, että tuhosi omia teoksiaan.
Alkuvaiheen surrealismista Broms siirtyi kubismiin, symbolismiin ja siitä realismiin. Broms myös fuusioi eri tyylejään.
Vuonna 1948 taiteilija maalasi omakuvan, joka kuuluu nykyään Ateneumin kokoelmaan. Taiteilija maalasi paljon uskonnollisia aiheita, mutta myös naiskuvauksia, joissa kädet olivat usein tärkeässä roolissa sekä abstraktista geometrista taidetta.
Bromsilla näyttelyjä yllättävän vähän
Broms piti yllättävän vähän näyttelyjä ja myi itse monia teoksia suoraan ostajille ja yksityiskoteihin. Eniten näyttelyjä Broms piti pääkaupunkiseudun ulkopuolella, ja tämä vaikutti melko vahvasti siihen, että muut tuon ajan modernismia edustavat avantgardistit saivat enemmän nimeä taidemaailmassa. Esimerkiksi modernistit Ole Kandelin ja Otto Mäkilä saivat tuolloin paljon huomiota.
Ahkera taidemaalarin elämä oli varsin värikästä ja välillä epävakaata, ja hän joutui myös vankilaan suorittamaan tuomioitaan väärennöksestä ja varkauksista. Broms maalasi triptyykkisen alttaritaulun Minä olen tie vuonna 1950, kun hän oli Vaasan lääninvankilassa.
Broms maalasi muitakin julkisia teoksia muun muassa Helsingin yliopiston Porthaniaan seinämaalauksen Eteenpäin, ylöspäin (1957) ja Seinäjoen Maakuntataloon seinämaalauksen Lakeuden kansan vaellus (1958).
Taidebuumi 1980-luvulla nosti teosten hintoja
Bromsin teokset saivat 1980-luvun taidebuumin aikana taidesijoituskohteen statuksen. Teosten määrä taidemarkkinoilla kasvoi 1980-luvun loppupuolella, ja samalla niiden hinnat nousivat.
Esimerkiksi Kaksi naisfiguuria huutokaupattiin vuonna 1988 Bukowskilla 20 000 markan vasarahinnalla, kun lähtöhinta oli 8 000 markkaa. Tämä julkinen huutokauppamyynti nosti hetkessä muidenkin Bromsien hinnat korkeiksi, vähintään viisinkertaisiksi, osan jopa kymmenkertaiseksi.
Hintahuippu saavutettiin jo parin kuukauden kuluttua vuoden 1989 alkupuolella eli taidebuumin ’kuumimpana’ vuonna, kun Viisauden raja -maalaus vuodelta 1953 nousi 20 000 markan lähtöhinnasta 56 000 markan vasarahintaan.
Kun kaksi vuotta oli kulunut, 1990-luvun alun vaikea lama laski myös Bromsin teosten hinnat taidemarkkinoilla noin 400–2 000 euroon, pääasiassa alle tuhannen euron hintahaarukkaan. Toisaalta Bromsin parhaimpia teoksia ei tullut julkiseen huutokauppaan myyntiin. Silti Bromsin teosten jälleenmyyntimarkkinat alkoivat kehittyä.
Viime vuosina Bromsin teoksia on huutokaupattu säännöllisesti. Hinnat ovat olleet noin 500–2 500 euroa.
Bromsin arvostetut teokset maksavat jopa 20 000–35 000 euroa
Sijoitusmielessä Arvid Bromsin 1950- ja 1960-luvun maalaukset ovat arvostetuinta ja halutuinta tuotantoperiodia. Niiden hinnat ovat hyvien taustatietojen kera noin 20 000–35 000 euroa.
Bromsin parhaimmat teokset ovat vaihtaneet omistajaa pääasiassa yksityisillä markkinoilla. Tällä hetkellä Suomessa on muutamia merkittäviä Bromsin taiteen intohimoisia keräilijöitä, joilla on hintoja nostattava vaikutus.
Taiteilijan viimeisimmät näyttelyt olivat Seinäjoella taidehallissa vuonna 1984 ja Alajärvellä Nelimarkka-museossa vuonna 2008. Sijoitusmielessä taidetta hankkivan kannattaa tarkistaa, että hankittava teos on ollut esillä jossakin taiteilijan uraa käsittelevässä näyttelyssä. Tämä on tärkeää erityisesti myös siksi, että Bromsin tuotannon tasoa pidetään laadullisesti epätasaisena.
Arvid Bromsin teoksia on tänä kesänä esillä Ilmajoella. Yksityisessä näyttelyssä on nähtävillä noin sata teosta.
Pauliina Laitinen
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidesijoittamisen asiantuntija
