Kesäkuun alussa voimaan tuleva uusi vesiliikennelaki tuo huviveneiden päälliköille lisää vastuita. Jatkossa päällikölle voidaan lätkäistä 70 euron liikennevirhemaksu, jos esimerkiksi veneestä uupuu paperinen merikartta.
Suomessa on noin 1,2 miljoonaa huvivenettä, joista on rekisteröity yli 200 000 venettä. Jos aluksen pituus jää alle 24 metrin, Suomessa ei vaadita huviveneen kuljettajalta veneajokorttia. Liioin katsastus ei ole huviveneille pakollinen, joskin veneseurojen veneet yleensä katsastetaan.
Kesäkuun alussa voimaan tuleva uusi vesiliikennelaki tuo kuitenkin uusia velvollisuuksia huviveneiden päälliköille. Jos on epäselvää, kuka päällikkö on, lainsäädännössä päälliköksi katsotaan vesikulkuneuvon rekisteriin merkitty omistaja tai haltija.
Päällikön vastuulla on huolehtia, että…
- Vene on aiottuun matkaan ja olosuhteisiin nähden rakenteeltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen. Esimerkiksi soutuveneellä ei kannata lähteä noin vain ylittämään ulappaa.
- Matkustajia ja miehistön jäseniä on ohjeistettu riittävällä tavalla turvallisesta veneessä toimimisesta.
”Päällikkö on velvoitettu ohjaamaan ja ohjeistamaan veneessä olijoita siitä, mitä turvallinen toiminta on. Missä ovat pelastusliivit ja varusteet sekä miten veneessä pitää toimia. Esimerkiksi purjeveneessä päällikön pitää kertoa, että päät pidetään alhaalla vendassa tai jiipissä, kun puomi tulee puolelta toiselle”, erityisasiantuntija Kimmo Patrakka Traficomista sanoo.
- Veneessä on käytettävissä asianmukaisia merikarttoja ja merenkulkujulkaisuja, jos aiottu matka edellyttää reittisuunnittelua esimerkiksi matkan pituuden takia.
- Veneessä olevilla henkilöillä on kelluntavälineet puettuina sään, aallokon, veneen kunnon tai muiden olosuhteiden niin edellyttäessä.
- Veneessä on tarvittavat asiakirjat: pätevyyskirjat, rekisteröintitodistus ja koetunnustodistus.
Sähköinen merikortti ei riitä!
Uudessa vesiliikennelaissa on otettu kantaa merikarttoihin. Laissa lukee, että merikarttojen on oltava asianmukaiset, jos matka edellyttää reittisuunnittelua.
Kimmo Patrakan mukaan reittisuunnittelua ei tarvita, jos esimerkiksi kuljetaan vanhaa tuttua reittiä vaikkapa satamasta mökkirantaan. Sen sijaan pidemmillä matkoilla reittisuunnittelu merikarttojen avulla on jatkossa pakollinen.
Mikä sitten on asianmukainen merikartta, jota laissa edellytetään?
”Laissa edellytetään Merikarttaviranomaisen julkaisemia karttoja, joiden pitää olla päivitetyt. Karttaplotteri ja vastaavat sähköiset merikartat eivät riitä, koska ne eivät ole Merikarttaviranomaisen julkaisemia ajantasaisia merikortteja. Veneessä pitää olla lähtökohtaisesti paperikartta”, Patrakka sanoo.
Patrakka vinkkaa, että merikarttoja voi myös itse päivittää paperisiin merikarttoihin viranomaisen antamien tietojen pohjalta. Tällöin ei ole välttämätöntä ostaa joka vuosi uutta merikarttasarjaa.
Huviveneiden pakolliset varusteet
Päällikön on huolehdittava, että veneessä on seuraavat varusteet ja että ne ovat kunnossa sekä helposti saatavilla:
- Hyväksytty ja henkilön kokoa vastaava pelastusliivi, kelluntapukine tai pelastuspuku jokaiselle veneessä olijalle.
- Tyhjennyspumppu tai muu väline veden poistamiseen.
- Airot, mela tai ankkuri köysineen.
- Vuoden välein tarkastettu käsisammutin, jos veneessä on liekillä toimiva polttolaite, sisä- tai sisäperämoottori tai yli 25 kilowatin perämoottori.
Liikennevirhemaksua ei voida määrätä pysäyttämättä
Uuden vesiliikennelain myötä päällikölle voidaan lätkäistä liikennevirhemaksu. Se kuitenkin edellyttää veneen pysäyttämistä.
70 euron liikennevirhemaksu voidaan määrätä maksettavaksi esimerkiksi näistä:
- Varustepuutteet
- Rekisteripuutteet
- Ylinopeus
- Kulkuvalot
Uudessa vesiliikennelaissa on myös kevennetty vuokravenesäätelyä muun muassa niin, että vuokraveneiltä ei vaadita enää automaattisesti CE-merkintää. Tämän uskotaan edistävän jakamistaloutta, kun myös vanhempia veneitä voi antaa aiempaa helpommin vuokralle.
Lisätietoja uudesta vesiliikennelaista: https://www.traficom.fi/fi/vesiliikennelaki2020
Outi Airaksinen
