veronmaksajat.fi

VAPAALLA

Yksi esine, monta hintaa – kansainvälinen huutokauppa kirittää laatudesignin arvoa

Yksi esine, monta hintaa – kansainvälinen huutokauppa kirittää laatudesignin arvoa
16.4.2024

Samalle esineelle voi muodostua monta hintaa riippuen siitä, missä sen myy, missä kunnossa esine on ja löytyykö sille sopiva ostaja. Sosiaalisen median myyntipalstoilla esineen hinta nousee harvoin todella korkeaksi toisin kuin erityisesti kansainvälisissä huutokaupoissa. 

Sama esine, josta netin markkinapaikalla tarjotaan 160 euroa, saattaa nousta ulkomailla hinnaltaan moninkertaiseksi. Tarkastelen tässä artikkelissa todella korkeisiin hintoihin nousseita designesineitä, joita on myyty kansainvälisillä markkinoilla.

Annmaris on Tampereella toimiva kansainvälinen huutokauppatalo, joka on vuodesta 2021 lähtien tehnyt yhteistyötä Euroopan suurimman designhuutokauppatalon Piasan kanssa. Annmarisin kiinnostavimmista ja erityisesti kansainvälisille markkinoille suunnatuista esineistä kuratoitu huutokappa pidetään Piasassa Ranskassa kaksi kertaa vuodessa.

Annmaris_perheyritys_Ilkka_Annmari_ja_Jukka_Takala_650.jpg

Annmaris-huutokauppatalo on perheyritys, jonka ovat perustaneet Annamari  ja Jukka Takala. Nykyään toimintaa pyörittävät Ilkka Takala (yläkuvassa vasemmalla) ja hänen puolisonsa Annareetta Rautiainen. Kuvassa (alla) Annareetta Rautiainen istuu Märta Blomstedtin Aulanko-tuolissa. Aulanko-tuolipari myytiin Piasa X Annmaris -huutokaupassa Pariisissa 65 000 eurolla.

Annareetta_Rautiainen_Taloustaito.jpg

Annmarisin yhteistyö Piasan kanssa vaikuttaa esineiden hintoihin myös kotimaassa: mikäli esineen hinta on noussut Ranskassa korkeaksi, indikoi se hintojen nousua myös kotimaassa. Ja päinvastoin.

Näin esineet matkaavat maailmalle

Miten esineet sitten päätyvät Annmarisin ja Piasan huutokauppaan? Annmarisin Ilkka Takalan ja Jukka Takalan mukaan reittejä voi olla useampi.

Yksi ovat julkisuudessakin näkyneet purkukohteet tai julkiset tai puolijulkiset tilat, jotka otetaan uuteen käyttöön. Esimerkki tällaisesta on joitakin vuosia sitten kunnostettu MTK-opisto Espoossa (kuva alla).

MTK_opisto_Kuva_Annmaris.jpg

MTK:n käyttämän kiinteistön käyttötarkoitus muuttui, eikä sen sisätiloissa voitu enää säilyttää arvovalaisimia, jotka myytiin sitten huutokaupassa. Tällaisen kohteen sisustus on yleensä suunniteltu kyseiseen paikkaan, ja niihin sisältyy usein uniikkeja valaisimia tai pienten sarjojen valaisimia.

Paavo_Tynell_viikinkivene_MTK_kouluskeskuksesta_myytiin_72 000eurolla (1)_Kuva_Annmaris.jpg

Paavo Tynellin Viikinkivene-valaisin MTK-opistolta myytiin 72 000 eurolla. 

Mielenkiintoisimpia esineitä tulee Takaloiden mukaan kuitenkin usein yksityishenkilöiltä jo kauan sitten puretuista kohteista. Esimerkiksi vanhoista pankeista, tehtaista tai laitoksista, joita kunnostettiin 1960–70-luvuilla ajanmukaisiksi ja joista hävitettiin tai myytiin henkilökunnalle vanhempi sisustus.

Oma tapauksensa ovat vanhat, liikkeistä yksityiskoteihin hankitut sarjatuotetut esineet. Nekin kiinnostavat kansainvälisesti, vaikka niitä liikkuu markkinoilla enemmän.

Toisiaan tulee vastaan yllätyksiä. Ilkka Takala kertoo asiakkaansa luota löytämästään Tynellin valaisimen kuvusta. Kupu oli laitettu sadevesirännin alle, jossa se toimi siivilänä. Onneksi muutkin osat löytyivät.

Tyypillinen Piasaan päätyvän hienon esineen tarina saattaa olla myös tällainen: esine on myyty jossain huutokaupassa, josta sen on ostanut joku välikäsi, jonka jälkeen esine tarjotaan uudestaan huutokaupattavaksi Annmarisin kautta Piasaan. Tällöin saman esineen hintaero voi olla todella suuri ensimmäisen ja viimeisen huutokaupan välillä. 

Esimerkkinä Takalat mainitsevat erään tunnetun suomalaisen suunnittelijan jugendlampetin, jonka hinnaksi oli ensimmäisessä huutokaupassa arvioitu 300 euroa. Huutotilanteessa lampetin hinta kohosi 3 000 euroon. Esine päätyi Annmarisille, ja se myytiin lopulta 51 000 eurolla.

Jos omaa kirjoituspöytää koristaa esine tai katossa roikkuu valaisin, jonka haluaa myydä, on asiakkaalla Takalan mukaan muutamia vaihtoehtoja.

Sopimus esineen myynnistä ja myyntipaikasta tehdään aina tapauskohtaisesti. Esineen omistaja voi solmia komissiosopimuksen, jolloin hän saa huutokaupassa osan esineen vasarahinnasta. Esineen voi myydä myös suoraan huutokauppatalolle, jos omistaja haluaa rahat heti ja seuraavaan huutokauppaan on aikaa.

Kansainväliselle ostajalle kelpaa vain paras

Suomalaisissa huutokaupoissa esine myydään yleensä sellaisena kuin se on, kunnostamatta. Kansainväliset asiakkaat arvostavat esineen hyvää kuntoa ja toimivaa logistiikkaa. Suurin osa ostajista tulee Yhdysvalloista. Volyymi on suuri, ja mukana on paljon todella varakkaita ostajia.

Kansainvälisillä markkinoillakin on kahdenlaisia ostajia: on keräilijöitä, jotka arvostavat alkuperäiskuntoista esinettä, mutta enemmän on sisustajia, jotka haluavat esineen suoraan käyttöön.

Jukka Takalan mukaan skandinaavinen tyyli miellyttää asiakkaita, eivätkä ostajat välttämättä ole niin kiinnostuneita suunnittelijoista.

Poikkeuksia toki on. Muun muassa Alvar Aalto ja Paavo Tynell ovat kansainvälisesti erittäin arvostettuja. Näistä Tynell on Yhdysvalloissa tunnettu, sillä hän työskenteli vuonna 1948 avatun Finland Housen valaisinsuunnittelijana ja toteutti lukuisia yksityisiä toimeksiantoja.

Takalan mukaan paljon hienoa designia on vielä löytämättä. Esimerkiksi Tynell varioi paljon omaa tuotantoaan. 

Tällä hetkellä erityisesti valaisimet kiinnostavat kansainvälisessä Piasan huutokaupassa.

Paavo_Tynell_jalkavalaisimet_myytiin_viimeisimmässä_PIASA_Annmaris_huutokaupassa_71 500 eurolla_kuva_Annmaris.jpg

Paavo Tynellin jalkavalaisimet myytiin Piasa Annmaris -huutokaupassa 71 500 eurolla. 

Paavo Tynell_kattovalaisin_myytiin_viimeisimmässä_PIASA_Annmaris_huutokaupassa_65 000 eurolla_Kuva_Annmaris.jpg

Paavo Tynellin kattovalaisin myytiin Piasa Annmaris -huutokaupassa 65 000 eurolla.

Paavo_Tynell_Snowflake_valaisin_myytiin_viimeisimmässä_PIASA_Annmaris_huutokaupassa_364 000 eurolla Kuva_Annmaris.jpg

Paavo Tynellin Lumihiutale-valaisin myytiin Piasa Annmaris -huutokaupassa 364 000 eurolla. 

Myös huonekalut, Aallon lisäksi Märta Blomstedtin Aulanko-tuolit, viehättävät asiakkaita. Näistä jälkimmäisessä vetoaa Takalan mukaan isompi koko, sillä moni vanha vintage-esine on heille liian pieni. 

Nojatuoli.jpg

Märta Blomstedt & Matti Lampén – ARTEK / Arvo Laine Ky, FINLAND – nojatuoli Hotelli Aulanko 1939. Tuoli myytiin vuonna 2020 kansainvälisessä Annmaris Auctions -huutokaupassa 40 000 eurolla.

Birger Kaipiainen ARABIA, FINLAND – keramiikkavati myyty kansainvälisessa Annmaris Auctions huutokaupassa hintaan 34 500,00 euroa_Kuva_Annmaris.jpg

Designin puolella vetoaa Birger Kaipiaisen tuotanto. Kaipiaisen Arabialle suunnittelema keramiikkavati myytiin kansainvälisessä Annmaris Auctions -huutokaupassa 34 500 eurolla.

Esineiden valitseminen Annmarisilla ja luettelon kokoaminen Piasaa varten on pitkäjänteistä työtä. Esineet valitaan huolella ja joskus jopa odotellaan, jotta esimerkiksi pöytälampuista, jotka siellä tyypillisesti ostetaan pareittain, tulee toinen pari vastaan.

Se, kunnostetaanko esinettä vai ei tai mihin pisteeseen, on tapauskohtaista ja riippuu esineestä. Kun kyse on esineparista, ne kunnostetaan yhdenmukaisiksi, jotta esimerkiksi sähköjohdot ovat samanlaiset ja samanväriset. Itse luettelosta ei esineiden kaikkia tietoja löydy, mutta kiinnostunut ostaja voi tilata niin kutsutun conditions- eli kuntoraportin, jossa on lisäkuvia kohteesta ja josta käy ilmi esineen historia ja sen korjaukset.

Aivan kaikkea ei voida myydä kansainvälisille ostajille, sillä osaa yli sata vuotta vanhaa esineistöä koskee maastavientikielto. Tällaiset esineet kytkeytyvät Suomen historiaan, tai ne ovat uniikkeja esineitä tai niitä on tehty rajoitettu määrä. Jotkut ovat kansallisesti merkittäviä prototyyppejä.

Annmaris tekee yhteistyötä Museoviraston kanssa. Esimerkiksi Eliel Saarisen suunnittelemia esineitä ei viedä Piasaan, sillä silloin ostajakunta jouduttaisiin rajaamaan kotimaisiin huutajiin.

Lue lisää maastavientiluvista Museoviraston verkkosivuilta. Maastavientiluvat - Museovirasto

Lopullista huutohintaa mahdoton ennustaa

Esineiden hinnat voivat saman esinetyypin sisälläkin vaihdella paljon. Välillä tietyllä esineellä on enemmän kysyntää ja seuraavalla kerralla kenties vähemmän. Hinnat voivat nousta huutokaupassa jopa paljonkin odotettua korkeammiksi. Tällöin kyseessä saattaa olla kaksi korkean profiilin ostajaa, jotka kilpailevat esineestä keskenään.

Toki yleensä korkeiden hintojen takana ovat joillain tapaa uniikkiesineet tai pienten sarjojen esineet, joita ei ole paljon. Esineiden tausta- eli provenienssitiedot – vaikkapa se, onko esine jonkun suunnittelijan kotoa – voivat nostaa esineiden hintaa.

Näitä erityisen korkeita hintoja ei pidä kuitenkaan liikaa tuijottaa ja ajatella hintojen nousun toistuvan joka kerta. Kun jonkin esineen hinta nousee korkeaksi, monet muutkin alkavat kaivaa komeroitaan ja tuoda samaa esinettä huutokaupattavaksi. Kun markkinoille tupsahtaa iso määrä samoja esineitä, niiden hinnat laskevat

Huutokauppatilanteita ei voi myöskään toistaa. On mahdollista, ettei seuraavalla kerralla synny kilpailua kahden huutajan välille eikä hinta näin lähde nousemaan.

Kolme Paavo Tynellin Lumihiutale-valaisinta huutokaupattiin 1,1 miljoonalla eurolla_Kuva_Annmaris.jpg

Jotkut suurikokoiset julkisiin tiloihin tarkoitetut esineet saattavat rajata ostajajoukkoa, mutta toisaalta oikean ostajakandidaatin löytyessä hinta voi kohota korkealle. Kolme Paavo Tynellin suurikokoista Lumihiutale-valaisinta huudettiin vuonna 2018 ennätyshintaan, kun yksi ostaja ne kaikki ja maksoi niistä yhteensä 1,1 miljoonaa euroa.

Se, millaisia esineitä Annmarisin ja Piasan kansainväliseen huutokauppaan valikoituu, on monen tekijän summa. Ilkka Takala sanoo, ettei hinta ei ole ensisijainen asia, vaan pikemminkin se, onko esine uusi ja ennennäkemätön. Tällaisella esineellä on myös aina ennalta-arvaamaton nousupotentiaali.

Katja Weiland-Särmälä

Filosofian tohtori, taidehistorioitsija ja esinetutkija

Kuvat: Annmaris

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti