Onko sähköauto vielä liian kallis? Riittävätkö sen ominaisuudet perheellisen ihmisen tarpeisiin, myös talvella? Siinä kaksi kuumaa kysymystä, joita moni uuden auton hankintaa suunnitteleva puntaroi.
Selvitimme, saako 30 000 euron budjetilla autolla aktiivisesti liikkuvan perheen tarpeisiin soveltuvan täyssähköauton.
Sähköautojen tarjonta painottuu voimakkaasti yli 40 000 euron hintaisiin autoihin. Hyvin varusteltuina keskikokoisten autojen hinnat kipuavat helposti 50 000 euroon ja sen yli. Valitettavasti sähköautot karkaavat hintansa takia vielä useimpien autonostajien tavoittamattomiin.
Muutamia vaihtoehtoja sentään löytyy jo 30 000 euron hintaluokassa. Ei liene yllätys, että tarjonta muodostuu pääasiassa pienistä henkilöautoista.
Alle 30 000 euron hintaisia sähköautoja:
- Volkswagen e-up!, 20 990 €
- Renault Zoe, 27 290 €
- Opel Corsa-e Comfort 27 390 €
- Nissan Leaf Visia, 29 293 €
- Opel Mokka-e Comfort, 29 390 €
- Mazda MX-30, 29 990 €.
Hinnat ovat tammikuussa automaahantuojien ilmoittamia hintoja sähköauton hankintatuella. 2 000 euron hankintatuen avulla listan autoista neljä on keplotellut itsensä kakkosella alkavaan lukemaan, mikä voi olla psykologisesti tärkeää. Huokealta kuulostava hinta herättää mielenkiintoa.
Volkswagen e-up! -automallia on Suomessa saatavana ainoastaan valmiiksi varusteltuina malleina. Uusia tehdastilauksia ei enää ole mahdollista tehdä.
Pikkuautoja perheelle?
Koska otos muodostuu pääasiassa pienikokoisista autoista, herää kysymys tiloista. Löytyykö tästä joukosta perhekäyttöön sopivaa autoa?
Ainakin Volkswagen e-up! on selkeästi pikkuauto. Kyllä Up:lla neljä henkeä voi matkaa tehdä, mutta mukavuudesta tinkien ja ilman neljän hengen matkatavaroita. Renault Zoe on hieman tilavampi kuin Up. On siinä ja siinä, voisiko sen luokitella perheautoksi. Luonteeltaan se on enemmän pikkuauto.
Pienokaisia ajaneena voin kommentoida, että ajokokemukset yllättivät positiivisesti. Ulkoisesti lähes mopoautoa muistuttavat pikkuautot eivät maantiellä tuntuneet ollenkaan heiveröisiltä tai epämukavilta. Ajossa oli ihan oikean henkilöauton tuntuma eikä melutaso häirinnyt liikaa sallituilla kotimaisilla 80–100 km/h maantienopeuksilla. Mutta nyt ollaan joka tapauksessa hakemassa perheautoa, siihen eivät Up tai Zoe aivan yllä.
Mazda MX-30 näyttää ulkoisesti autolta, joka voisi sopia perhekäyttöön. Valitettavasti takaistuimelle istuminen saa uusiin aatoksiin. Takaistuintila ei selvästikään ole tarkoitettu aikuisen ihmisen matkustettavaksi, ei ainakaan pidempiin taipaleisiin. Mazdan tavaratila sen sijaan on tässä joukossa hyvä. Ahtaiden takaistuintilojen takia Mazda putoaa joka tapauksessa pois perheautokategoriasta.
Tilakriteereillä jatkoon menevät Opelit ja Nissan
Perheautoluokkaan voidaan tästä ryhmästä hyväksyä Nissan Leaf ja Opelit Corsa sekä Mokka. Leaf on aivan selkeästi perheauto, mutta myös Corsassa ja Mokkassa on aineksia.
Viisihenkisen perheen hiihtoreissu varusteineen voidaan unohtaa, mutta neljällä hengellä se voisi jo onnistuakin. Silloin tarvitaan reissun ajaksi suksiboksi katolle ja matkatavaroista on tingittävä kaikki ”ei aivan välttämätön” pois.
Opel Corsan voisi helposti mieltää pikkuautojen joukkoon, mutta tarkempi tutustuminen muuttaa käsitystä. Kaksi keskimittaista aikuista mahtuu Corsan takaistuimelle ihan mukavasti.
Mokka vaikuttaa äkkiä katsottuna tilavammalta kuin Corsa, mutta auton muotokieli hämää. Takaistuimen tilat eivät ole juuri Corsan vastaavia suuremmat, ei myöskään tavaratila takana. Tilat oikeastaan paljastavat sen, että nämä kaksi autoa perustuvat samalle suunnittelulle. Akusto ja voimalinja ovat identtiset. Katumaasturimaisena Mokka tarjoaa korkeussuunnassa hieman enemmän tilaa.
Tarkastelujoukon tilavin on Nissan Leaf. Takaistuimella on ihan hyvät tilat kolmelle. Takatavaratila on jopa yllättävän iso lähinnä sen syvyyden takia. Akusto tai voimalinja eivät syö tilaa perästä. Auto on siis etuvetoinen ja akusto on sijoitettu auton pohjaan keskelle.
Autojen toimintamatkat
Entäpä sitten liikkuminen? Onko näistä autoista harrastavan ja paljon autoilevan perheen tarpeisiin?
Sähköautojen talviolosuhteiden käytännön toimintamatka on automerkistä riippumatta 50–70% autonvalmistajien ilmoittamasta virallisesta WLTP-lukemasta.
Ääripäät menevät karkeasti siten, että pikkupakkasella taloudellisesti ajaen toteutuu haarukan optimistisempi pää, 70 % WLTP-arvosta. Kovalla pakkasella reipasvauhtinen moottoritieajo edustaa toista äärilaitaa, WLTP-lukema putoaa puoleen.
Käytän tässä vertailussa optimistisempaa talvikelin toimintamatka-arviota, eli listaan autojen toimintamatkat laskukaavalla ”WLTP 70 %”. Tässä järjestys parhaimmasta huonoimpaan.
Laskennallinen toimintamatka talvikelissä pikkupakkasella:
- Renault Zoe, 277 km
- Opel Corsa e, 246 km
- Opel Mokka e, 225 km
- Nissan Leaf, 200 km
- Volkswagen e-up!, 182 km
- Mazda MX-30, 140 km.
Yksikään autoista ei täytä lanseeraamaani ”Markuksen mittaa”, eli Helsingistä ei ole mahdollista ajaa Jyväskylään ilman matkalla tapahtuvaa latausta. Valitettavasti siis kaikki alle 30 000 euron sähköautot ovat Taloustaito-lehden epävirallisen kriteerin mukaan kaupunkiautoja.
Suurin osa listatuista autoista on varmasti tarkoitettukin kaupunkiautoiksi, ja sen tehtävän ne täyttävät hyvin.
Joukon matkamestari on ehkä hieman yllättäen Renault Zoe. Helsinki-Jyväskylä matka onnistuisi ainakin teoriassa silloin, jos lähtöpaikka ja määränpää ovat kaupunkien rajoilla, eikä matkalla tarvittaisi kaupungissa sukkulointia.
Kädet pystyyn – tehtävä on toivoton
Lopputuloksena ei auta muu kuin todeta, että täyssähköistä perheautoa ei vielä ole mahdollista hankkia 30 000 euron budjetilla, jos vaatimuksena ovat kohtuulliset tilat yhdistettynä hyvään toimintamatkaan. Ei auta muu kuin antaa ajan kulua ja odottaa.
Otoksen joukosta sentään Opelit ja Nissan Leaf pääsevät melko lähelle vaatimuksiamme. Tilat ja ominaisuudet riittäisivät nelihenkisen perheen perustarpeisiin, mutta toimintamatka ei tyydytä pidempiä matkoja ajavaa perhettä. Kohtuullisen maakuntamatkan pitää sujua ilman ylimääräistä latauspysähdystä.
Onneksi sentään uusien polttomoottoriautojen ja myös hybridien joukosta löytyy asetettuun budjettiin sopivia perheautoja, myös kaikilta tässä jutussa mainituilta automerkeiltä. Uudesta perheautosta haaveilevan kannattaakin suunnata huomionsa niihin.
MARKUKSEN MITTA! Autolla on voitava ajaa Helsingistä Jyväskylään (300 km) ilman pysähdystä, myös talvella. Jos tämä ei onnistu, auto on pelkkä kaupunkiauto, eikä sitä ole tarkoitettu pidempiä matkoja autoilevalle ihmiselle.
Mikä WLTP-mittaus?
Autojen päästöjen ja energiankulutuksen mittaamisessa käytetään maailmanlaajuisesti yhtenäistä WLTP-protokollaa. Täyssähköautojen osalta mittaus koskee energiankulutusta, koska päästöjä ei ajon aikana synny. WLTP-testin mittauslämpötila on 23 ̊C, joten testin energiankulutus (ja toimintamatka) eivät vastaa todellisuutta pohjoismaisissa talviolosuhteissa. Autojen välisessä vertailussa WLTP-mittauksen tulokset toimivat hyvin testien tarkan yhdenmukaisuuden takia.
Markus Nieminen
