Jos autopalo ei ole koskaan sattunut omalle kohdalle, se saattaa tuntua hyvin kaukaiselta. Tosiasiassa henkilöautojen palot ovat jopa yllättävän yleisiä, vuoden jokaisena päivänä sattuu kolme tai neljä tapausta.
Kun iltapäivälehden lööpissä kerrotaan henkilöauton tulipalosta, sosiaalisessa mediassa alkaa kova mylläkkä. Polttomoottoriautojen kannattajat postaavat ”taas sähköauto” ja perustelevat kuinka vaarallisia ne ovat. Sähköautoilijat tykittävät takaisin samalla mitalla ja kommenttiketju paisuu helposti satoihin.
Täydellisen objektiivista vertailua eri käyttövoimien syttymisriskistä on vaikea tehdä, koska sähköautokanta on varsin uutta. Uusien autojen vertaaminen iäkkäisiin ei tuo täysin oikeanlaista tilastotietoa. Unohdetaan siis vertailu ja keskitytään tosiasioihin.
Tosiasioiden pohjalta voidaan sanoa, että polttomoottoriauto syttyy ajon aikana todennäköisemmin kuin sähköauto. Sähköauton tulipalo taas syttyy useammin paikallaan ollessa, eli tarkemmin sanottuna latauksen aikana. Joskus syy on ulkoisessa laturissa, joskus itse autossa.
Toinen selkeä totuus on se, että sähköauton palo on vaikeampi sammuttaa, joten se voi olla vaarallisempi ympäristölleen. Toisaalta olipa tulipalo syttynyt mistä tai minkälaisesta autosta tahansa, vaara palon leviämisestä viereisiin autoihin on joka tapauksessa suuri mikäli sammutuskalusto ammattilaisineen ei ehdi todella nopeasti paikalle. Kymmenen minuuttia voi olla liian pitkä aika.
Palojen määrä pysyi ennallaan
Pelastusopiston Pronto-tilasto kertoo, että eri liikennevälineet aiheuttivat viime vuonna 2 084 pelastustehtävää. Niistä 1 245 koski henkilöautoja. Jos mukaan lasketaan paketti- ja matkailuautot, luku nousee 1 428:aan.
Määrä on pysynyt pitkään melko tasaisena siten, että liikennevälineet aiheuttavat joka vuosi reilut 2 000 pelastustehtävää, joista henkilöautoja on noin 1 200. Kuuden edellisen vuoden tarkka keskiarvo on 1 204 tapausta henkilöautoista.
Pronto-tilastosta ei selviä palon alkamissyy, eikä eri käyttövoimia voida erotella. Vakuutusyhtiöilläkään ei ole kunnollisia tilastoa syttymissyistä, koska läheskään kaikkia paloja ei tutkita tarkemmin. Korvauspäätöksessä syttymisen tarkka syy ei yleensä ole tarpeellinen tieto.
Pohjola Vakuutuksen ajoneuvovakuuttamisesta vastaava johtaja Atte Erkamo kommentoi, että palon tarkempi syy jää usein selvittämättä. Erkamon mukaan ajoneuvopalo johtuu yleisimmin teknisestä viasta. Vanhemmissa autoissa johtojen eristeiden hankautuminen puhki ja siitä seurannut oikosulku voi aiheuttaa palon. Syttymisen syitä ovat myös polttoaine- ja öljyvuodot.
Autopalon keskimääräinen korvaussumma on Pohjola Vakuutuksessa noin 5 000 euroa. Erkamo tarkentaa että korvauksen vaihteluväli on suuri, sadasta eurosta kymmeniin tuhansiin euroihin. Autopalovahinkoihin tilastoidaan myös rengassarjojen paloja, mikä lisää pienempien korvausten määrää.
Taustatietojen keräys on kallista
Vakuutusyhtiöt ovat tehneet jo pitkään töitä vahinkojen korvauskäsittelyn sujuvoittamiseksi. Vahingon kärsineen asiakkaan asia halutaan käsitellä mahdollisimman nopeasti ja suoraviivaisesti. Tässä on paljon hyvää asiakaspalvelun näkökulmasta. Lisäksi sujuvuus vähentää korvaustapausten käsittelykuluja ja voi sitä kautta vaikuttaa myönteisesti vakuutushintoihin.
Toisaalta paljon tärkeää tietoa vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi jää saamatta. Tämä onkin kokonaisuutena vaikea yhtälö. Olisiko mahdollista löytää kultainen keskitie siten, että taustatietoja saataisiin riittävästi ilman kohtuuttomia tutkintakuluja.
Mietinnän paikka on joka tapauksessa, onko alalla menty jopa liian tehokkaalle linjalle ”korvaus nopeasti asiakkaalle ja case closed”. Helppous voi lisätä vakuutuspetoksia.
Autovahinkotarkastajilla oli aikanaan vitsi siitä, että autopalon yleisin syy on tekninen vika auton vaihdelaatikossa. Asia ei taida olla kokonaan vitsi eikä edes täysin eilistä päivää, koska myös Pohjola Vakuutuksen Erkamo kertoo, että petosepäilyjä tulee säännöllisesti tutkittavaksi.
”Tyypillisesti tällaisissa tapauksissa pyritään palon avulla peittämään ja häivyttämään tekninen vika, joka olisi kallis korjata. Usein petosyritys selviää tutkinnassa ja se voi johtaa rikostuomioon.”
Seuraava tositapaus huhtikuulta ei liity petosepäilyyn, mutta se lienee melko tyypillinen tilanne, joka voi joskus syntyä teknisen vian takia.
"Tehot hävisivät, sitten posahti" – pian Jenni näki liekkejä
”Olin ajamassa Kemistä Ouluun päin. Kymmenen kilometriä Iin jälkeen auto tuntui yhtäkkiä kummalliselta: tehot hävisivät. Kun painoin kaasua, ei tapahtunut mitään. Ajattelin, että auto hajosi ja ohjasin tien sivuun.
Mielessä kävi, että pitäisikö kokeilla käynnistää, mutta samalla hetkellä moottoritilasta kuului posahdus ja sieltä nousi mustaa savua. Pian näkyi liekkejä. Mustaa savua alkoi tulla ohjaamoon. Nappasin vierestä käsilaukun mukaan ja poistuin autosta.
Soitin hätänumeroon ja seisoskelin auton vierellä. Hätänumerosta sanottiin, että apua on tulossa ja samalla sain ohjeet väistyä kauemmaksi autosta, sillä akku voisi räjähtää. Ohikulkijoita tuli apuun ja yksi nuori pariskunta vei minut myöhemmin kotiin.
Poliisi tuli ohjaamaan liikennettä ja kaksi paloautoa saapui suunnilleen 15 minuutin päästä puhelinsoitosta. Kun poliisi tuli jututtamaan, aloin vasta tajuta kuinka vaarallinen tilanne oli.
Mietin miten olisi käynyt, jos ovet olisivat menneet lukkoon tai joku olisi ajanut päälle, kun poistuin autosta vilkkaalle tielle. Oli aivan sama istuinko vai seisoinko, jalat vispasivat. Pariin yöhön en tainnut nukkua lainkaan.”
Auto hankintahetkellä. Kuva: Huutokaupat.com
Oululainen Jenni Torkell selviytyi ehjin nahoin rajusta autopalosta. Hänen autonsa oli hyväkuntoinen, huollettu ja vähän ajettu BMW 320i vuosimallia 2011. Alla kuvat tuhoutuneesta autosta. Kuvat: Jenni Torkell
Tältä näytti Jenni Torkellin BMW
Kysyimme Torkellilta myös neuvoja, mitä hän voisi antaa muille vastaavaan tilanteeseen joutuville.
”Pelasta itsesi. Autosta ei kannata haalia tavaroita silloin, jos palo on jo syttynyt. Kävele etäämmälle. Minä olin vähän tyhmän rohkeasti liian lähellä, ja savun haju tarttui hiuksiin viikoksi. Se oli aika kamala sähkömuovikäry.”
Huolehdi autostasi
Esimerkkitapauksessa palon syttymissyy oli ilmeisesti vikaantuneessa, korkealla paineella toimivassa polttoaineen ruiskutussuuttimessa. Vika ei ole kovin harvinainen. Tänä vuonna on tullut ilmi vähintään kymmeniä vastaavia tapauksia.
Toinen viime aikoina esiintynyt palon taustasyy on ollut vikaantunut pakokaasujen takaisinkierrätysjärjestelmä.
Säännöllinen, ammattimainen ja riittävän usein tehtävä huolto on ratkaisevan tärkeä autopalojen ennaltaehkäisyssä. Käytä vain hyvämaineista huoltoliikettä, jossa tunnet, että autostasi huolehditaan ja siitä ollaan kiinnostuneita.
Valitettavasti ammattimaisistakaan tarkastuksista ei aina ole apua, jos esimerkiksi huolto on tehty, eikä moottoritilassa ei ole nähtävissä mitään epäilyttävää. Tällaisia ovat esimerkiksi kosteat kohdat, jotka voivat kieliä polttoaine- tai öljyvuodosta.
Vastaavasti oikeita ennakoivia huoltotöitä ei voida tehdä, mikäli vika ei aiheuta minkäänlaisia oireita etukäteen. Juuri näin oli edellä kerrotussa esimerkkitapauksessa.
Vanhenevien autojen kohdalla myös omatoiminen tarkkailu ja seuranta on tärkeää. Jos auton tekniikka tuntuu täysin vieraalta, pyydä siihen apua.
Markus Nieminen
