Miltä kuusikymppisestä parikunnasta tuntuu lähteä kiertämään Eurooppaa matkailuautolla? Onko se yhtä kätevää ja hauskaa kuin pienten lasten kanssa neljännesvuosisata aiemmin?
Haluatko palata nuoruusvuosien reippaaseen retkielämään tai haahuiluun ympäri Eurooppaa? Osta matkailuauto!
Se on vaivattomampaa kuin muistella menneitä interrailaamalla – tai ainakin niin luulisi. Tosin matkailuautossa parisuhde joutuu koetukselle, mutta jos se on kunnossa matka voi tuntua romanttiselta paluulta vuosikymmenten takaisiin tunnelmiin. Kun istuu pikkuruisessa liikkuvassa kodissa kaukana kotoa, sateen ropistessa kattoon, tuntee olevansa kahden maailmassa.
Neljännesvuosisadan takaisten muistikuvien mukaan matkailuauto on lapsiperheen käytössä mainio kulkuväline. Kaikki tarvittava kulkee autossa, ei tarvitse kanniskella kasseja majapaikasta toiseen, ruokaa voi laittaa nopeasti millä tahansa pysähdyspaikalla pieniin nälkäisiin suihin, lapsilla on riittävästi leluja ja pelejä mukana ja vessassa käynnitkin hoituvat autossa.
Asuinympäristö on koko ajan tuttu, vaikka maisemat vaihtuvat. Matkailuautolla keskenkasvuisten pienten suomalaisten tutustuminen eurooppalaisen kulttuurin eri muotoihin tapahtuu vaivattomasti. Leirintäalueilla lapset saavat purkaa liikkumisen tarvettaan ja saattavat jopa tutustua muista maista tuleviin lapsiin.
Elämänvaihe, johon matkailuautolla matkaaminen tuntuu sopivan huonosti, on silloin kun lapset ovat teini-ikäisiä. Silloin leirintäalueelta toiselle kulkeminen ja ahtaissa oloissa pyöriminen synnyttää helposti eripuraa. Sen huomaa keskieurooppalaisilla yöpymispaikoilla, nuorisoa niillä ei juurikaan näe. Sen sijaan matkailuauto voi nuorison kanssa toimia hyvin esimerkiksi hiihtokeskustukikohtana laskettelumatkoilla tai sillä voi ajaa muiden harrastusten pariin.
Hienoja paikkoja
Jos kuljettajan taidot riittävät, vanhojen muistikuvien mukaan liikkuvan kodin kanssa pääsee jopa Caenin ja Bayonnen tapaisten normandialaiskaupunkien historiallisiin keskustoihin tai yhdelle näköalaltaan uskomattomimmista leirintäalueista Utah Beachin reunalla.
Jos matkailuauton moottorissa riittää tehoa, sillä voi kiivetä keskellä kesää lumihuippuisille vuorille tai pujotella Norjan vuonojen serpentiiniteillä, mikä ennen aikaan turbottomilla dieseleillä otti koville mutta onnistuu nykyään autolla kuin autolla.
Uudella matkalla 25 vuotta edellisten reissujen jälkeen kävi ilmi, että matkailuautolle on monista kaupungeista entistä vaikeampaa löytää pysäköintipaikkaa. Matkailuauto ei mahdu tavallisiin ruutuihin eikä sillä voi ajaa parkkihalleihin, joten pysäköinnin suitsiminen entistä säädellymmäksi on myrkkyä kookkaalle matkailuajoneuvolle.
Seikkailuhenkiselle matkailuauto tarjoaa mahdollisuuksia päätyä paikkoihin, joihin ei muuten tulisi mentyä tai joihin ei muilla liikennevälineillä voisi jäädä yöksi.
Näin voi käydä pelkästään yöpymispaikkaa etsittäessä, kuten Elsassissa Ranskassa. Ensimmäinen yö vietettiin ADAC:n opaskirjan neuvomassa puistossa ungersheimilaisen ekomuseon edustalla ja paikan laidalta löytyi viehättävä pieni ravintola, jonka terassi oli täynnä paikallisia ruokailijoita ja hotellin vieraita. Pysäköintipaikalla tepasteli haikaroita, jotka pesivät ekokylän talojen katoilla.
Toinen yö kului mukavasti Denis Meyer et filles -viinitilan pihalla Voegtlinshoffenissa.
Matkailuautoilijoille on tarjolla monenluonteisia yöpymispaikkoja: monentasoisia leirintäalueita, tarkoitukseen varusteltuja hiekkakenttiä, pysäköintialueita ja puistoja sekä yksityisten ihmisten pihamaita.
Testimatkalla löysimme todella viehättäviä paikkoja kuten Maribon Tanskassa, Campingpark Südheiden Winsen Allerissa Saksassa lähellä Celleä ja Camping Hüttenbergin Sveitsissä Eschenzissä, missä leirintäalueen rinteiltä on hienot näkymät Bodensee-järvelle.
Vaatii seikkailuhenkeä
Toisaalta seikkailuhenkeä edellyttää se, että koskaan ei tiedä, mihin varautua. Ehtiikö suunnitellulle yöpymispaikalle, jossa on halutut palvelut, vai joutuuko liikenneruuhkien vuoksi jäämään jonnekin, missä ei ole sähköä eikä suihkuja?
Tai vastaako valittu kohde ennakkoinformaation luomia mielikuvia? Mekin ajoimme Saksan Schwarzwaldissa Oberkirchiin vain huomataksemme, että siellä oleva stellplatz für wohnmobile oli superankea hiekkakenttä todella tylsässä ympäristössä.
Saksassa liikenneruuhkat, saksan kielellä staut, voivat heilauttaa matka-aikataulua tuntikausia. Testimatkan pahimmassa staussa Lyypekin pohjoispuolella kahdeksan kilometrin matka vei kaksi tuntia ja paluumatkalla Hockenheimin eteläpuolelta Cellen lähelle Winsen Alleriin ruuhkia osui jopa puolisen tusinaa samalle matkapäivälle.
Kunnianhimoisen aikataulun kanssa tulee helposti ongelmia paitsi liikenneruuhkien myös leirintäalueiden aukioloaikojen vuoksi. Monet camping-alueet menevät aikaisin kiinni, jotkut jopa klo 18, ja varsin tavallista on, että puomi sulkee tien alueelle klo 20 tai 22.
Jotkut paikat ovat myös yllättävän täysiä: Tanskassa saimme viimeisen vapaana olleen paikan noin 900 paikan Feddetistä. Siellä suuri osa paikoista näytti olevan vakioasukkaiden käytössä. Asuntovaunualueen puolella näkyi jopa käyttäjien leikkaamia pensasaitoja, jotka kertoivat vaunun seisseen paikalla vuosien ajan.
Matkailuautoilu sopiikin parhaiten aamuvirkuille ihmisille, sillä osaan yöpymispaikoista ei pääse illalla tai jotkut niistä voivat jopa olla täynnä. Aamupäivällä pitää suoriutua ajoissa liikkeelle, jos ei ole aikeissa jäädä paikoilleen myös seuraavaksi yöksi, sillä esimerkiksi Tanskassa Camping Feddetistä piti lähteä jo klo 11 mennessä ja useimmista muistakin paikoista klo 12.
Sen sijaan niin ikään tanskalaisessa Maribossa riitti, kun maksoi yön klo 12 mennessä ja lähti klo 13. Saksalaisessa WellMobilParkissa sai olla pisimpään, klo 14 asti.
Yksi pelisilmää vaativa asia on löytää matkailuautolle tarpeeksi tasainen paikka yöpymistä varten, ellei mukana ole korokkeita, joilla auton asentoa voi tasata. Testimatkalla hyvää paikkaa ei aina löytynyt. Kerran käänsimme vain vuoteiden nukkumissuunnan, että ei tarvinnut vetää sikeitä pää alaspäin.
Eroa hotellielämään
Matkailuautoiluun kuuluvat monenlaiset ratinat ja ajoittaiset kilinät ja kolinat, joita tulee muun muassa mukana kulkevista ruokailuvälineistä.
Matkailuautojen fasiliteetit vaikuttavat hienoilta, mutta ei pidä erehtyä luulemaan, että auton kanssa voi elää hotellitason elämää.
Koeajetun LMC Breezer V636 -matkailuauton suihkukaappi on sinänsä toimiva ja kohtuukokoinen mutta suihkussa kävijällä ei saa olla ylipainoa, muuten taittuvia suihkuseiniä ei saa liikuteltua. Suihku on myös lähinnä hätävara pikaista peseytymistä varten tai sitten vesitankkia pitää täyttää ja harmaavesisäiliötä tyhjentää vähän väliä. Vessa toimii hyvin, mutta sen kasetin tyhjentämiseksi pitää käydä campingalueiden tyhjennysalueilla varsin tiheään tahtiin.
Hyttysverkot ovat ikkunoissa tarpeen, mutta ne heikentävät ilmanvaihtoa. Kun matkailuauton ilmastointi toimii vain ohjaamossa, matkustamo-osassa tulee helposti hiki, siellä ilmanvaihdon puhallin toimii vain, kun säätää lämpöä päälle.
Matkalla oppii, että matkailuautossa pitää olla monenlaisia varusteita. Olimme ottaneet mukaan purjeveneen peruja olleen adapterin, jolla autossa ollut sähköjohto sopi leirintäalueen sähkötolppiin. Joissain paikoissa olisi silti tarvittu kelalla oleva jatkojohto. Feddetissä Tanskassa saimme sellaisen lainaksi.
Useimmissa yöpymispaikoissa on vesiletku puhtaan veden ottamista varten mutta ei kaikissa, sillä osa matkailuautoilijoista haluaa käyttää nimenomaan oma letkua, koska se on siistimpää. Joissain paikoissa on kaksi hanaa, toisessa on letku kiinni, toinen omaa letkua varten.
WellMobilParkissa Bad Schönbornissa ruotsalaispariskunta lainasi heidän letkuaan niin että saimme vettä tankattua. Samalla selvisi, että vuodesta 1989 lähtien matkailuautoilleella Thomas Granilla on aina mukanaan kolme erilaista liitintä vesiletkuihin, sillä niissäkin on eroja.
Tarvikkeita matkailuautoihin ja -vaunuihin riittää: saksalaisen Holiday Mobilin vuoden 2016 tarvikeluettelossa on 818 sivua.
Sänkykumppanin ylitse kömpien
Matkailuautoissa on monia sisustusratkaisuja, mutta niistä voi löytää tiettyjä peruslinjoja, joista yksi on vuoteiden sijoitus.
Koeajossa olleen LMC:n vuoderatkaisuna oli auton perällä poikittain oleva kaksoisvuode. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vuoteen yläpuolella olevia kaappeja joutuu käyttämään polvillaan vuoteen päällä voimistellen.
Vuoderatkaisu merkitsee myös sitä, että jos peremmällä nukkuva haluaa keskellä yötä käydä vessassa tai vettä juomassa, hän joutuu vuoteesta poistuessaan kömpimään etualalla nukkuvan ylitse. Poikittain olevan sängyn petaaminenkin on työlästä.
Matkailuautojen vuoteissa on nykyään oikein sälepohja, joka periaatteessa mukailee hyvin selkää. Koeajoautossa oli kuitenkin sen verran kovat patjat, että raavas mies kyllä nukkuu niillä mukavasti, mutta vähänkin kurvikkaampi nainen tarvitsee sijauspatjan tai kaksi punkan pehmennykseksi. Tanskalaisessa Jyskissä ne olivat onneksi tarjouksessa, saimme kaksi yhden hinnalla ja vaimo otti molemmat käyttöön.
LMC:n vuoteissa on sen verran hyvin tilaa, että sänkyjen leveydestä voisi hyvin tinkiä yhteensä kymmenen senttiä ja siirtää sen ruokailutilaan. Breezer V636:n sohvalla istuttaessa pöytä on aivan sylissä. Lisäksi selkänoja on aivan pysty ja istuinosa lyhyt, joten siinä on muutenkin epämukavaa istua. Vaikka sohvan kahdelle istuinpaikalle on turvavyöt, siinä ei mielellään matkusta, joten sikälikin V636 on kahden hengen auto.
Testimatkalla istuimmekin paikallaan oltaessa kuljettajan ja etumatkustajan istuimilla, jotka kääntyvät vaakatasossa ympäri pöydän ääreen. Kuljettajalle pöydän saa tällöin mukavalle etäisyydelle, mutta apukuskille se on liian kaukana, ellei pöydän lisäosaa käännä esiin. Lisäosan huono puoli taas on se, että se tukkii kulun auton peräosaan, missä keittiö, vessa ja vuoteet sijaitsevat.
Breezerin tilajärjestelyllä etuistuinten kääntötila on niin ahdas, että niitä joutuu vekslaamaan pituussäädinkelkasta edestakaisin saadakseen ne kääntymään mukavasta ajoasennosta parhaaseen mahdolliseen asentoon pöydän ääreen.
Kaikuja entisajoilta
Käyttökokemusten perusteella matkailuautot tuntuvat kehittyvän hitaasti. Esimerkiksi hanoista on vaikea saada sopivan lämpöistä vettä, se on joko tulikuumaa tai kylmää. Sama ongelma kuin monissa eteläeurooppalaisissa hotelleissa, vaikka Suomessa veden lämmönsäätö on osattu vuosikymmenien ajan.
Teknisesti vielä hämmästyttävämpää on, että vesisäiliöiden surkeat kahvat ovat kuin 1970-luvulta ja koeajoautossa rikki ollut harmaan veden poistojärjestelmän vaijeriviritys vaikuttaa aika heppoiselta ja vikaherkältä.
Voi olla, että aika on kullannut muistot, mutta en muista, että vuosien 1990 ja 1991 matkoilla Hymerissä tai Mobilvettassa olisi kummassakaan ollut yhtään vikaa. LMC:ssä yksi johto retkahti roikkumaan kojetaulun alta polkimien sekaan jo menomatkalla Ruotsin halki ajettaessa. Tavallisella teipillä se ei pysynyt kiinni kojelaudan alaosassa, mutta matkassa mukana ollut ilmastointiteippi osoittautui jälleen kerran lyömättömäksi, sillä johto pysyi poissa tieltä koko matkan.
Johdon retkahtamisen jälkeen seuraavana päivänä kaasupoljin alkoi narista, mutta sitä kesti onneksi vain pari päivää. Saksassa kävi ilmi, että harmaan veden poistoveden kahva ei toimi ja puolimatkassa Ranskassa, kun olimme yhden yön vailla ulkopuolista sähköä, selvisi että jääkaappi ei toimi kaasulla niin kuin sen pitäisi.
Elsassilaisen viinitilan pihalla samaan aikaan matkailuautollaan ollut saksalaismies kertoi, että hänenkään vanhan alkovimallisen Dethleffs Esprit Globetrotterinsa jääkaappi ei toimi kaasulla, siksi hänellä oli autossaan käynnistysakun lisäksi erillinen vapaa-ajan akku niin kuin veneissä.
Loppumatkasta LMC:ssä ei ilmennyt uusia teknisiä huolia. Ainoastaan kylpyhuoneen ovi alkoi lonksua ikävästi.
Hyvää ja huonoa palvelua
”Jos sinulla ei ole aiemmin ollut harrastusta, nyt sinulla on”, sveitsiläinen Kurt Lüdi kertoi myyjän todenneen, kun hän osti matkailuauton.
”Sen verran näiden autojen kanssa on opettelemista ja touhuamista”, hän jatkoi.
Sveitsiläismies ja hänen vaimonsa kertoivat tutkineensa ahkerasti uuden Hymerinsä ohjekirjaa. Kun meillä ei LMC-koeajoautossa sellaista ollut, neuvoja piti kesken matkan käydä Cellessä kyselemässä saksalaisesta Holiday Mobil -nimisestä matkailuautoliikkeestä.
Hyvin avulias huollon vastaanottaja piti meille vartin mittaisen käyttäjäkoulutuksen ja selvitti, missä harmaan veden tyhjennysjärjestelmän vika oli. Vian korjaaminen ei kuitenkaan siltä seisomalta onnistunut.
Holiday Mobilin lisäksi tutustuimme harmaan veden tyhjennysongelman vuoksi Hannoverin lähellä Isernhagenissa kahteen muuhunkin saksalaiseen matkailuautojen myynti- ja huoltopisteeseen.
Niistäkin toisessa saimme erinomaista palvelua ja kaiken lisäksi veloituksetta. Sen sijaan LMC:tä edustavassa pisteessä, Hujerissa, vastaanotto oli todella ynseä eikä ongelmamme sen väkeä kiinnostanut.
Vaikka olimme liikkeellä LMC:llä, ainoa hyvä neuvo, jonka sieltä saimme, oli mennä saman kadun varrella olevaan Dethleffsin merkkikorjaamoon, jossa huippuavulias mekaanikko arvasi heti, millaisen vastaanoton olimme LMC:n pisteessä saaneet. Emme ilmeisesti olleet ensimmäiset asiakkaat, jotka oli ohjattu sieltä naapuriin. Tämän Eubo Caravan Tirge -liikkeen mekaanikko ryömi saman tien automme alle ja suihkutti tiivisteisiin niin paljon liukastetta, että harmaan veden sai tyhjennettyä liikkeen pihalle.
Haalarit ja työkaluja
Paluumatkalla Bad Schönbornissa mobiiliparkkiin yhteen matkailuautoon rengasta vaihtamaan tullut ystävällinen ADAC:n tiepalvelumies Bodo Brenzinger hoiti saman tyhjennyshomman eikä hänkään ottanut maksua palvelustaan.
Matkailuautoon on hyvä varata mekaanikon haalarit mukaan siltä varalta, että joutuu menemään auton alle. Työkaluillekin voi löytyä käyttöä, itse jätin viime hetkellä putkipihdit kotiin, kun ajattelin että niitä tuskin tarvitaan ja juuri ne olisivat sopineet harmaan veden poistojärjestelmän sylinterin liikuttelemiseen.
Missä matkailuautoilija yöpyy?