Kyyn puremat osuvat tavallisimmin raajoihin, mutta pureman voi saada myös päähän tai kaulaan vaikkapa uidessa. Puremakohta on kipeä, alkaa turvota ja siihen tulee mustelmankaltaista väritystä.
Käärmeenpureman ensiapuun tarkoitettuja itsehoitolääkkeitä on Suomessa myynnissä kaksi valmistetta, kohta 50 vuotta markkinoilla ollut Kyypakkaus sekä Ampikyy. Ne sisältävät saman määrän samaa vaikuttavaa ainetta, hydrokortisonia. Se auttaa vähentämään lieviä turvotus- ja tulehdusoireita esimerkiksi ampiaisen pistoksen jälkeen.
Nimestään huolimatta kumpikaan valmiste ei tehoa kyynpuremiin. Vaarana on, että turvautuessaan kyypakkaukseen käärmeenpureman saanut ihminen ei mene ajoissa hoitoon.
"Varsinaiseen allergisen shokin hoitoon Kyypakkauksen tai Ampikyyn sisältämä hydrokortisoni ei riitä", sanoo ylilääkäri Maria Paile-Hyvärinen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.
Miksi niitä sitten myydään harhaanjohtavasti kyyn nimellä?
"Valmiste on saanut myyntiluvan vuonna 1974, jolloin kriteerit myyntiluvan saamiselle olivat erilaiset. Tänä päivänä valmiste ei saisi olemassa olevalla näytöllä myyntilupaa kyynpureman ensiapuun. Toisaalta valmisteen poisvetämisellekään ei ole riittäviä perusteita, sillä poisvetämiseen vaaditaan, että lääkkeestä saatava haitta on suurempi kuin hyöty. Kun haittaa ei juuri ole, niin valmiste voi pysyä markkinoilla vaikka teho olisikin olematon", Paile-Hyvärinen selvittää.
"Suurin kyypakkaukseen liittyvä haitta ihmisillä on se, että muu hoito unohtuu. Kyynpureman jälkeen tulisi aina hakeutua lääkäriin, eikä kyypakkaukseen saa turvautua ainoana keinona."
Pyri hoitoon liikkumatta
Suomessa kyyn puremia on arviolta 50–150 vuodessa, mutta tarkkoja tilastoja ei ole. Osastonlääkäri Aino Pennanen Myrkytystietokeskuksesta kertoo, että vuonna 2019 Myrkytystietokeskukseen tuli 50 kyyn puremaa tai puremaepäilyä koskevaa puhelua ja soitoista 41:ssä potilas oli oireinen puremasta. Kyynpuremista soitetaan myös hätäkeskukseen, tai potilas voi hakeutua päivystykseen ilman soittoa.
Kyyn puremat osuvat tavallisimmin raajoihin, mutta pureman voi myös saada pään tai kaulan alueelle vaikkapa uidessa. Pureman vaarallisuuteen vaikuttaa puremakohdan ja myrkyn määrän lisäksi potilaan ikä, koko, aiempi kunto ja sairaudet sekä liikkuminen pureman jälkeen.
Pennanen ohjeistaa, että kyynpureman jälkeen kannatta pysyä mahdollisimman liikkumattomana ja hakeutua hoitoon. Juoksemaan ei pidä lähteä. Kyyn myrkky aiheuttaa suoraa solutuhoa puremakohdassa ja lisäksi se kulkeutuu verenkierron mukana muualle elimistöön.
"Kannattaa mieluummin hälyttää paikalle apua, vaikka se veisikin enemmän aikaa. Jos purema on raajassa, niin yläraajan voi tukea liikkumattomaksi esimerkiksi kolmioliinalla ja alaraajan lastoittaa, jolloin potilaan kantaminen on helpompaa.
Sormukset, korut, kellot ja kiristävät vaatteet kannattaa ottaa pois ennen kuin purema-alue turpoaa. Muutoin puremakohtaan ei tule koskea – eli sitä ei pidä yrittää imeä, ei leikata pois, ei hieroa, ei laittaa jäätä, sokeria tms., eikä kiristyssidettä. Kiihdyttäviä aineita, kuten energiajuomat, kahvi, kolajuomat tai päihteet, ei kannata nauttia."
Myrkytys voi olla vakava
Vaikka kaikki kyyn puremat eivät sisällä myrkkyä eivätkä näin aiheuta vakavia oireita, vaarallisuutta on alkuvaiheessa vaikeaa tietä. Vakavat oireet voivat kehittyä äkisti, joten kyyn puremaa epäiltäessä on syytä hakeutua lääkärin arvioon.
"Riskiryhmiin kuuluvien, kuten lasten, vanhusten, raskaana olevien ja sairauksia kuten diabetesta ja sepelvaltimotautia sairastavien, on aina hakeuduttava hoitoon. Hoitoon tulee myös hakeutua aina silloin, jos purema on pään ja kaulan alueella. Terve aikuinen voi seurata tilannetta kotona vain silloin, jos puremasta on kulunut useampi tunti eikä turvotusta, mustelmaa tai muita oireita ole kehittynyt", Pennanen neuvoo.
Puremakohta on kipeä, alkaa turvota ja siihen tulee mustelmankaltaista väritystä. Potilaalle voi myös tulla yleisoireita, kuten pahoinvointia, vatsakipua, oksentelua ja ripulointia. Nämä oireet kertovat vakavasta myrkytyksestä. Myös voimakas huimaus ja tajunnantason lasku, rintakipu, hengitysvaikeudet tai esimerkiksi huulien ja nielun turvotus ovat oireita, joiden ilmetessä on soitettava heti yleiseen hätänumeroon 112.
Sairaalassa vakavissa myrkytyksissä potilaalle annettaan sairaalassa suonensisäisesti vasta-ainetta, joka sitoo puremassa erittynyttä myrkkyä itseensä.
Hoidosta huolimatta potilaalle voi kehittyä myöhäisoireita, kuten puremakohdan turvotustaipumusta, ihon värimuutos tai tuntohäiriö, ja joskus nämä voivat jäädä pysyviksi vaivoiksi. Purema johtaa onneksi vain harvoin komplikaatioihin kuten raajan amputaatioon.
KYYKÄÄRME Kyykäärmeen tunnistaa usein sahalaidasta, mutta kyy voi olla myös musta. Käärmettä ei pidä ottaa kiinni tai yrittää tappaa, eikä kuolleeseenkaan käärmeeseen ole turvallista koskea.
Marja Lammi
