Arvid Liljelund (1844–1899) on yksi 1800-luvun lopun kultakauden klassikkotaiteilijoistamme.
Taiteilija on tunnettu erityisesti länsisuomalaisen rannikkokulttuurin kansanpukuisten ihmisten ja talonpoikaistupien interiöörien kuvaajana. Tämän lisäksi hän maalasi paljon saaristolaiselämää, muotokuvia sekä kolme alttaritaulua, muun muassa Imatrankosken kirkkoon.
Liljelund aloitti opintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa vuonna 1863 ja jatkoi opiskelua vielä Helsingissä seuraavana vuonna. Liljelund pääsi kulttuurimesenaatti Fredrik Cygnaeuksen suojatiksi, ja hän lähti jatko-opiskelemaan Düsseldorfin kuuluisaan taideakatemiaan kolmeksi vuodeksi.
Vuonna 1870 Liljelund debytoi ja aloitti teostensa esittämisen näyttelyissä. Hän osallistui Suomen taiteilijain näyttelyihin vuosina 1892, 1894, 1896, 1897, 1898 ja postuumisti vuonna 1924.
Taiteilijanurallaan hän toimi myös opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1869–1876 ja johtajana Viipurien Taiteenystävien piirustuskoulussa vuosina 1891–1899. Hänen tuotantonsa jäi melko pieneksi varhaisen kuoleman ja opetustöiden vuoksi.
Teoksen hyvä provenienssi näkyy hinnassa
Sijoitusmielessä Liljelundin 1870- ja 1880-lukujen tuotantokaudet ovat mielenkiintoisimmat. Teosten hinnoissa on kuitenkin suurta hajontaa, ja siksi kannattaa tarkistaa huolella, että maksaa hankinnastaan kohtuullisen markkinahinnan.
Liljelundin teosten hinnat ovat alentuneet jonkin verran, mutta kun on kyse klassikkotaiteilijasta, taiteilijan parhaat teokset hyvällä proveniensilla ovat aina kalliita.
Vuosi 1880 on kenties arvostetuin Liljelundin tuotannossa. Hän maalasi tuolloin Vaasan lähellä Korsnäsissä paikallisia kansanpukuisia ihmisiä ja kuvasi tarkasti heidän vaatteitaan ja kotien sisustusta.
Taiteilija oli sisäistänyt düsseldorfilaisen koulukunnan tyylin kuvata autenttisia yksityiskohtia tarinankerronnan keinoilla. Esimerkiksi Liljelundin maalaus Kellonvaihto (1880) huutokaupattiin Bukowskisilla 22 400 eurolla vuonna 2017. Lähtöhinta oli 10 000–12 000 euroa.
Monet Liljelundin hienot teokset vaihtoivat omistajaa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa, ja näitä parhaita teoksia tulee ani harvoin markkinoille. Esimerkiksi vuonna 2004 Liljelundin maalaus Kahden kesken (1882) huutokaupattiin 94 000 eurolla. Lähtöhinta oli tuolloin 55 000 euroa.
Viime vuosina Liljelundin tyttöaiheisia maalauksia on saanut edullisesti. Huutokaupoissa ei ole saavutettu lähtöhintoja, ja vasarahinnat ovat saattaneet jäädä alle odotusten noin 800–1 800 euron tuntumaan.
Teosten provenienssi on kuitenkin näkynyt hinnoissa. Esimerkiksi Liljelundin Lukkarin Aina nousi 3 000–4 000 euron lähtöhinnasta 5 500 euroon ja Ahkeruutta huutokaupattiin 15 000 eurolla, kun lähtöhinta oli 8 000–10 000 euroa. Molemmat teokset on mainittu Marianne Koskimies-Envallin kirjassa Vaurastuva kansakunta kuvina 1869–1899: Arvid Liljelund, hänen laatukuvamaalauksensa, niiden todellisuuspohja ja vastaanotto.
Suurin osa Liljelundin arvomaalauksista on tällä hetkellä lähtöhinnoiltaan noin 10 000 euroa. Joidenkin teosten vasarahinnat ovat jääneet alle lähtöhinnan, joidenkin vasarahinta on ylittänyt jopa 20 000 euroa.
Liljelund on palkittu taiteilija
Arvid Liljelund palkittiin teoksistaan useasti. Hän sai muun muassa Pietarin taideakatemian arvonimen Ensiluokan taiteilija 1878, Pariisin maailmannäyttelyssä pronssimitalin 1878, toisen palkinnon muotokuvakilpailussa 1878 sekä toisen palkinnon dukaattikilpailussa vuosina 1872 ja 1878.
Liljelund maalasi muotokuvia monista arvostetuista kulttuurihahmoista, kuten J.L. Runebergista ja Elias Lönnrotista. Taiteilija yleensä signeerasi maalauksensa.
Arvid Liljelundin nimiin tehtyihin väärennöksiin en ole itse törmännyt. Liljelund on klassikkotaiteilija, joten hänen maalauksensa kannattaa ostaa tunnetusta taideliikkeestä tai tarkistuttaa arvokkaampi maalaus konservaattorilla ennen ostoa.
Pauliina Laitinen
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija
