veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Kaitafilmi kuusta tuotti omistajalleen huiman voiton huutokaupassa – kuukivistä tarjottu miljoonia

Kaitafilmi kuusta tuotti omistajalleen huiman voiton huutokaupassa – kuukivistä tarjottu miljoonia
4.9.2019

Yksi maailman parhaista huutokauppaostoksista on ollut kaitafilmi ihmisen laskeutumisesta kuun pinnalle. Filmi tuotti omistajalleen kesän huutokaupassa Yhdysvalloissa miljoonavoitot.

Heinäkuussa tuli kuluneeksi 50 vuotta yhdestä merkittävimmistä tapauksista maailman historiassa 1900-luvun jälkipuoliskolla– nimittäin ensimmäisestä ihmisen laskeutumisesta kuun pinnalle. Astronautti Neil Armstrongin ensimmäiset haparoivat askeleet kuun kamaralla ikuistettiin myös filmille, jonka likipitäen kaikki maailman ihmiset ovat nähneet.

Liikkuvaa kuvaa otettiin monta kelallista, ja osa alkuperäisistä filmeistä huutokaupattiin vuonna 1976. Nykyrahassa noin 1 000 euron hinnalla nämä kelat huusi itselleen Yhdysvaltain avaruushallinnossa Nasassa työskennellyt Gary George. Kuuhun laskeutumisen vuosipäivänä heinäkuussa huutokauppayhtiö Sotheby´s kertoi, että nämä kolme alkuperäisfilmiä ovat tulossa huutokaupattaviksi.

Tämä oli melkoinen sensaatio! Filmeillä mm. kuullaan Armstrongin kuuluisat sanat ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle”. Niinpä filmien hinta nousi huutokaupassa peräti noin 1,6 miljoonaan euroon – 8 000-kertaiseksi siihen nähden, mitä George oli niistä aikoinaan maksanut.

Itse asiassa hän osti Nasan huutokaupasta 1976 yli tuhat filmirullaa, joista myi myöhemmin lähes kaikki muut paitsi nämä kuukuvat.

Kuuperän arvokkaat hippuset

Kuulennoilta tuli paluukuljetuksina maahan muutakin kiinnostavaa. Apollo 17 -lennolta oli tuomisina mm. kuukiviä, joista Yhdysvallat  lahjoitti kaikille osavaltioilleen ja myös 135 ulkomaiden päämiehelle pieniä hippusia. Näitä riisinjyvän kokoisia kuukiviä oli laitettu akryylipallon sisään neljä. Pallo on puolestaan sijoitettu koteloon, jossa on kuussa käytetty lahjoitusmaan lippu. 

Apollo-lennoilla on maahan tuotu tutkittavaksi yhteensä noin 382 kiloa kuukiviä, josta määrästä akryyliin upotetut hituset muodostavat vain hyvin pienen osan. Ne on kuitenkin annettu valtionpäämiehille usein juhlallisin seremonioin, joten tunnearvoakin niillä on. Ja vielä enemmän rahallista arvoa, sillä näitä akryylipallokiviä on myyty huutokaupoissa melkoisiin hintoihin.

Niistä on nimittäin hävinnyt lahjoituksen saaneista maista tai kivet saaneilta ihmisiltä melkoisesti. Nasa on yrittänyt jäljittää niiden olemassaoloa, mutta aika huonolla menestyksellä, sillä reilusti yli puolet 270 lahjoituspakkauksesta on kadoksissa.

Osa on jossain yksityiskokoelmissa, jotkut unohtuneet jonnekin varastoihin, osa on varastettu. Houkutus varastamiseen  on kova, sillä esimerkiksi Hondurasiin lahjoitetusta kuukivipakkauksesta väitetään äskettäin tarjotun pimeillä markkinoilla peräti noin 5 miljoonaa euroa.

Suomessa sellainen kuukivipakkaus osoitettiin presidentti Urho Kekkoselle vuonna 1970. Kekkoselle lahjoitetut kuukivet ovat kuulemma hyvässä tallessa Otaniemessä GTK:n Kivimuseossa – toivottavasti lujatekoisessa kassakaapissa.

Bond-autosta 5,7 miljoonaa

Pimeiden markkinoiden kuukivihinnat tuntuvat kovilta, mutta ei niillä olisi pystynyt ostamaan edes yhtä autoa, kun kyseessä nimittäin on maailman tunnetuin auto, James Bondin elokuvista tuttu Aston Martin DB5. Se vaihtoi elokuussa omistajaa RM Sotheby´sin legendaarisessa Montereyn huutokaupassa noin 5,7 miljoonalla eurolla. 

Maailman tunnetuimmaksi autoksi tituleerattu James Bondin Aston Martin DB5 vuodelta 1965 huutokaupattiin Yhdysvalloissa elokuussa. Auton restaurointi kesti peräti nelisen vuotta. Simon Clay ©2019/RM Sotheby's

Kun esine liittyy maailmanluokan tähteen, hintalisää voi kertyä melkoisesti. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Huutokaupat.comin nettihuutokaupassa on myynnissä suomalaisittain erittäin tunnetun tähden auto, mutta sen hinta jäänee melko paljon alemmaksi kuin mitä James Bondin ajokista maksettiin. Huutokaupat.comisa on myynnissä nimittäin laulajalegenda Eino Grönin vanha käyttöauto Volkswagen Passat vuodelta 2008.

On tietysti autoissa eroa, mutta niin on kansainvälisessä tunnettuudessakin. Kun nettihuutoaikaa oli jäljellä enää kaksi päivää, autosta oli tehty vain viisi  tarjousta, ja korkein niistä oli 1 900 euroa.

Tsaarin lahja

Tunnettuuden arvo näkyi myös Helanderin huutokaupassa elokuussa, kun tarjolla oli useitakin tsaarillisen Venäjän aikaisia esineitä.

Esimerkiksi kehystetty valokuva kenraali Alexander Samsonov-Paderewskasta vuodelta 1887 oli arviohinnaltaan melkoinen – 5 000 euroa, joskin siitä maksettiin ”vain” noin 2 000 euroa. Korkeaan hintaan syynä oli se, että valokuva kehyksineen oli lahja itseltänsä keisari Aleksanteri III:lta ja keisarinna Maria Fjodorovnalta.

Tsaari Aleksanteri III:lta ja Maria Fjodorovnalta lahjaksi saatu valokuva kenraalista nousi Helanderin elokuun huutokaupassa noin 2 000 euroon. Valokuvan koko kehyksineen on kooltaan 24 x 18 cm. Se on päivätty 0.7.1887. Helanderin huutokauppa

Toki itse ukrainalaissyntyinen kenraalikin oli kuuluisa. Hän osallistui lukuisiin sotiin Venäjän keisarin joukoissa. Hänen johtamansa joukot taistelivat milloin missäkin päin maailmaa sekä menestyksellisesti että myös pahoja tappioita kärsien. Pahin tappio johti siihen, että hänen johtamansa joukot joutuivat saksalaisten piirittämiksi 1914, ja noin 150 000 venäläissotilaasta vain kymmenisen tuhatta pääsi pakenemaan verilöylyä.

Koska Samsonov tiesi joutuvansa murskahäviöstä vastuuseen tsaari Nikolai II:lle, hän päätyi tekemään sitä ennen itsemurhan.

Helanderin huutokaupassa elokuussa nousi yksi esine harvinaisen korkealle – kuparinen jugend-seinäkynttelikkö 1900-luvun alusta. Sen hinta-arvio oli 300 euroa, mutta siitä maksettiin huutomaksuineen peräti noin 8 500 euroa. Helanderin huutokauppa

Aaltoa huutokauppaan yliopistolta

Aalto-yliopiston Otaniemen entisen päärakennuksen  remontin yhteydessä poistettujen Alvar Aallon suunnittelemien kalusteiden huutokauppa järjestetään näillä näkymin 8.9. Huutokaupan pitoa on jouduttu siirtämään useamminkin, ja se uhkasi jopa peruuntua, kun Aalto-yliopisto alkoi jänistää joidenkin kritiikistä siitä, että yliopisto kauppaa Aallon kalusteita.

Tätäkään mahonkikaappia ei suoralta kädeltä heti osaisi yhdistää Alvar Aaltoon. Arviohinta on 6 000–8 000 euroa. Kaapin korkeus on 92 cm, pituus 212 cm ja syvyys 46 cm. Kuva: Annmari's

Alun perin huutokauppaan aiotuista esineistä jokunen ilmeisesti vedetäänkin pois myynnistä ja pannaan säilöön – ehkä varastoon, josta ne huutokauppaan tulivatkin. Myynnissä on muutama muukin kuin Aallon suunnittelema esine.

Huutokaupan järjestäjänä on tamperelainen Annmari´s. 

Pentti Avomaa

Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.

Jutusta on 4.9. poistettu maininta ja kuva myyntiin tulevasta opastintelineestä. Aalto yliopiston viestintäpalvelun mukaan opastinteline ei ole Alvar Aalon eikä Alvar Aallon toimiston suunnittelema eikä se ole mukana huutokaupassa.

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.