veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Huutokaupassa kuplii jännitys – rohkeasti mukaan

Huutokaupassa kuplii jännitys – rohkeasti mukaan
19.5.2020

Huutokaupassa on helppo asioida, vaikka kysymys olisi arvohuutokaupasta. Live-huutokaupassa on kihelmöivä tunnelmansa, mutta jännitystä saa myös osallistumalla siihen verkossa.

Suomessa toimii useita erilaisia huutokauppoja maaseudulla viikonloppuisin pidettävistä huutokaupoista arvohuutokauppoihin. Näiden käytännöt saattavat vaihdella ja erota suurestikin toisistaan.

Arvohuutokaupoissa huutokaupan periaate on toimia välittäjänä myyjän ja asiakkaan välillä. Huutokauppa tarjoaa ainoastaan ”alustan”, jonka kautta esine myydään; se ei osta tai omista huudettavia esineitä. Huutokaupassa asiakas saa rehellisen ja puolueettoman arvion esineistään, koska sekä huutokauppakamarin että asiakkaan intressi on saada myytävälle esineelle mahdollisimman korkea hinta.

Monille arvohuutokauppaan piipahtamisen kynnys saattaa olla korkea. Jo pelkästään se, miten huutokaupoissa toimitaan myyjän tai ostajan roolissa, voi tuntua hankalalta.

Huutokauppatilaisuuden tunnelmaa hakevalle live-huutokauppa on sykähdyttävä kokemus, mutta kyllä jännityksen hetkiä voi kokea myös päätteen äärellä huutojen kohotessa pikkuhiljaa kohti omaa kipurajaa. Kuva: Leena Louhivaara

Esineen huutaminen huutokaupassa on kuitenkin varsin helppoa. Suurimmilla huutokauppakamareilla kaikki huudettavat esineet on luetteloitu nettiin, ja niihin voi tutustua vaikka kotisohvalla rennosti loikoillen. Esineestä voi tehdä tarjouksen ennakkoon tai osallistua huutokauppaan puhelimitse tai netin välityksellä.

Osa Suomessa toimivista huutokaupoista, kuten Stockholms Auktionsverk ja Bukowskis, toimivatkin puhtaasti netissä ns. online-huutokauppoina, mutta esimerkiksi Hagelstam & Co:lla, Helanderilla ja Annmari’s’lla pidetään live- eli vasarahuutokauppoja.

Vasarahuutokaupassa meklari johtaa huutotilaisuutta ja ostajat kohottavat tarjouksen merkiksi henkilökohtaisia, huutokaupassa jaettavia huutonumeroita.

Tosin myös kaikissa edellä mainituissa vasarahuutokaupoissa ostajalla on mahdollisuus osallistua huutokauppaan yhtä lailla verkossa tai puhelimitse.

Yksi online- ja vasarahuutokaupan konkreettisista eroista on se, että vasarahuutokaupassa esineen palautusoikeutta ei käytännössä ole, mutta verkossa palautusoikeus on kaksi viikkoa.

Miksi esineellä on monta hintaa?

Esineille on määritelty monta eri hintaa: lähtöhinta, pohjahinta, vasarahinta ja lisäksi erilaisia provisioita päälle.

ESINEEN LÄHTÖHINTA

Käytäntö saattaa hieman vaihdella huutokauppakamareittain, mutta perusperiaate on seuraava: lähtöhinta on hinta, jonka esineen myyjä ja huutokaupan asiantuntija yhdessä määrittelevät esineelle. Se on asetettu ikään kuin merkiksi esineen summittaisesta arvosta.

Lähtöhinnan tarkoitus on antaa ostajalle osviittaa siitä, missä hintaluokassa esine pyörii: puhutaanko sadoista vai tuhansista euroista. Toki joskus huutokauppatilanne voi yllättää ja lähtöhinta saatetaan ylittää roimastikin.

ESINEEN POHJAHINTA

Esineelle määritelty pohjahinta on puolestaan sovittu myyjän ja huutokaupan arvioitsijan kanssa yhdessä. Se tarkoittaa hintaa, jonka alle myyjä ei esinettään suostu myymään. Näin turvataan myyjän etu, ettei esinettä huudeta polkuhintaan.

Kun huudot esineestä ylittävät asetetun pohjahinnan, se on käytännössä myyty. Näin esineen voi saada joskus lähtöhintaa alhaisemmalla hinnalla, sillä pohjahinta asetetaan yleensä hieman lähtöhintaa alhaisemmaksi.

ESINEEN VASARAHINTA

Vasarahinta tarkoittaa puolestaan viimeisen huudon euromäärää, sitä, mihin hintaan esine huudettiin.

MUUT MAKSUT HUUTOKAUPASSA 

Vasarahinnan päälle tulevat huutokauppakamarista riippuen vielä huutokaupan velottamat erilaiset maksut ja provisiot sekä myyjältä että ostajalta.

Myyjän maksama provisio myydyn esineen vasarahinnasta huutokaupalle pyörii huutokauppakamarista riippuen noin 15:n ja 25 prosentin välillä.  Joissain huutokauppakamareissa veloitetaan myyjältä myös esineen kuvaukseen liittyvä erillinen kiinteä maksu, joka on esimerkiksi 15–17 euroa.

Lisäksi esineestä saatetaan periä erinäisiä muita maksuja. Esimerkiksi Bukowskis perii vasarahinnasta myyjältä myös 1,25 prosentin vakuutusmaksun. Ostaja maksaa puolestaan noin 22 prosentin provision huutokaupalle vasarahinnan päälle.

Ostajan maksettavaksi jää myös tietyistä taideteoksista mahdollinen jälleenmyyntikorvaus.  Jotkut huutokaupat perivät myös erilaisia, eri nimillä kulkevia pienehköjä, muutamien eurojen käsittelymaksuja. Annmari’s huutokaupassa huutohinta on all inclusive, johon kuuluu rahti ja kuvastomaksu.

Millaista tavaraa otetaan myyntiin?

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että arvohuutokaupat ottavat huudettavaksi esineitä, joiden lähtöhinta ylittää sata euroa, jotta myyminen on kulujen jälkeen mielekästä sekä asiakkaalle että yritykselle.

Jotkut huutokaupat, esimerkiksi Hagelstam ja Helander, hoitavat tarvittaessa palveluna koko kuolinpesän, osa puolestaan poimii kotikäynneillä vain ne esineet, jotka sopivat huutokauppaan.

Mikäli sinulla on esine tai esineitä, jotka haluaisit arvioittaa tai myydä, kannattaa lähettää niistä kuva tai sähköpostia huutokauppakamariin. Esineen voi tuoda näytille paikan päälle, mutta asiantuntijat tekevät myös kotikäyntejä.

Välttämättä asiakkaan oma asiantuntemus ei aina riitä tunnistamaan sitä arvokkainta esinettä. Stockholms Auktionsverkin asiantuntijat kertoivat tapauksesta, jossa heille oli lähetetty valokuva esineestä, joka ei ollut kovin arvokas, mutta kuvassa esineen takana pilkottava valaisin oli tuhansien eurojen arvoinen.

Netin kautta yhä useampi huutokauppatalo tavoittaa myös kansainväliset asiakkaat. Kuvassa Stockholms Auktionsverkin Helena Laakso luetteloi esinettä verkkosivuille ja Dan von Koskull tavoittelee asiakasta. Kuva: Leena Louhivaara

Samaisen huutokaupan asiantuntija Dan von Koskull kertoi, miten asiakas toi myyntiin ”Kaj Franckin vanerivatia”. Koskull kertoi asiakkaalle esineen suunnittelijan olevan Tapio Wirkkala ja hinta-arvion esineelle olevan 10 000 euroa.

Asiakas lähti pois ja vasta vuoden päästä palasi sama vanerivati mukanaan. ”Hinta ei ole enää 10 000 euroa”, von Koskull kiusoitteli. Asiakkaan suun mutristuessa hän kertoi esineen lähtöhinnan nousseen jopa 15 000 euroon. Esine huudettiin lopulta 18 000 eurolla.

Nina Oker-Blom muistuttaa, ettei henkilön olemus tai kodin osoite välttämättä kerro mitään siitä, löytyykö kodista jotain arvokasta. ”Saammeko kurkistaa vielä keittiön kaapit?” on kysymys, joka päättää usein kotikäynnit. Monesti kaapin perältä olikin löytynyt se todella arvokas esine.

Arvioijan työ onkin eräänlaista aarteenetsintää. Yksi Hagelstam & Co:n huutokauppakamarin toimitusjohtajan Joachim Borgströmin mieleenpainuvimmista löydöistä oli erään kuolinpesän keittiössä säilytetty 1700-luvun hopeakannu.

Asunnossa ei ollut mitään muuta arvokasta, mutta kannun lähtöhinnaksi arvioitiin 10 000 euroa ja se myytiin lopulta 15 000 eurolla. Erityistä iloa Borgströmille tuotti se, että raha, joka esineestä saatiin, tuli tarpeeseen.

Miten varmistan esineen alkuperän?

Huutokaupoissa on myös eroja: kannattaa valita huutokauppakamari, jonka asiantuntijat ovat alalleen kouluttautuneita ja alalla pitkään toimineita. Näin myyjä varmistaa, että saa esineelleen oikean hinta-arvion, ja ostaja puolestaan voi varmistaa ostavansa aidon esineen.

Väärennöksiä tulee huutokauppa-alalla vastaan viikoittain. Stockholms Auktionsverkin asiantuntijan Helena Laakson mukaan viime vuosien kohu väärennöksistä on tehnyt alalle myös hyvää: asiantuntijat ovat entistä tarkempia.

Mikäli hälytyskellot alkavat soida, esine viedään tutkittavaksi taidemuseon erityisasiantuntijoille, ja maalauksia tutkitaan laitteilla, joilla voidaan analysoida värien koostumusta ja varmentaa maalauksen ikä.

Sama pätee designesineisiin. Esimerkiksi lasiesineitä varten on EDXRF-spektrometri, jolla lasimassaa voidaan analysoida.

Miksi vierailla huutokaupassa?

Nykyään ekologisuus, ilmastotietoisuus ja kierrätys näkyvät erityisesti nuorten puheissa. Pikkuhiljaa nuoret ovat löytäneet myös huutokaupat, vaikka yleisin asiakas lieneekin keski-ikäinen taiteesta ja designista kiinnostunut henkilö.

Nykyään huutokaupoissa käyvät myös tavalliset sisustajat, jotka hakevat kotiinsa jotain erityistä ja keskivertosisustuksesta poikkeavaa.

”Nyt on ostajan markkinat”, Hagelstamin huutokauppakamarin toimitusjohtaja Joachim Borgström toteaa. Mahdollisuus tehdä edullisia löytöjä on suuri.

Huutokaupoissa ostaja kilpailee samoista esineistä esimerkiksi antiikkikauppiaiden kanssa. Antiikkikauppiaan kaupassa saman esineen hinta mahdollisen kunnostuksen, verhoilun ja muiden kulujen jälkeen on usein toinen kuin huudettaessa.

Huutokaupassa kannattaa vierailla, vaikkei olisikaan ostoaikeissa. Siellä näkee upeaa taidetta ja mielenkiintoisia esineitä. Huutokaupan jälkeen esinettä ei välttämättä koskaan enää näe, jos sitä ei hankita museoon, vaan sen ostaa yksityishenkilö, jonka kotiin tai kokoelmiin esine päätyy.

VOITTOA TAI TAPPIOTA HUUTOKAUPASTA Mietitkö tavaran myymistä huutokaupassa? Tiedätkö, miten lasketaan huutokaupassa myytyjen esineiden verotettava luovutusvoitto? Jos olet Veronmaksajien jäsen ja olet rekisteröitynyt verkkopalvelujemme käyttäjäksi, voit lukea aiheesta lisää Taloustaito Bonuksesta.

Katja Weiland-Särmälä 

Kirjoittaja on taidehistorioitsija ja esinetutkija.  

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti