Fanny Churberg 1845–1892 on suomalainen kultakauden maisemamaalari, jota kuitenkin arvostettiin kunnolla vasta hänen kuolemansa jälkeen kuten montaa muutakin lahjakasta naistaiteilijaa.
Fanny Churberg pystyi varakkaan taustansa ansiosta opiskelemaan taidetta yksityisoppilaana, sillä taidekoulun penkit olivat hänen nuoruudessaan varattu vain miehille.
Taiteilija opiskeli ensin Suomessa, jolloin hänen tunnetuin opettajansa oli Berndt Lindholm vuosina 1866–1867. Fanny myös seurusteli opettajansa kanssa. Tämän jälkeen hän opiskeli Saksassa Düsseldorfissa useita vuosia 1860-luvun loppupuolella ja 1870-luvun alkupuolella. Fanny Churberg opiskeli myös yksityisoppilaana Pariisissa ja oli itse asiassa myös inspiroiva avantgardetaiteilija suomalais-pariisilaisille taiteilijoille.
Fanny maalasi aina kesät Suomessa, ja hän rohkaisi muita suomalaisia taiteilijoita matkustamaan Pariisiin.
Tyylissä maskuliinista voimaa
Fanny Churberg oli oman tiensä kulkija taiteen saralla. Hän oli edelläkävijä, vahva fennomaani ja suuri romantikko.
Vaikka Fannyn Churbergin taiteellinen tyyli oli tyypillistä düsseldorfilaisen koulukunnan myöhäisromantiikkaa lukuun ottamatta haaveilevaa ja herkkämielistä, oli taiteilijan tyylissä niin paljon väkevää kapinointia ja maskuliinisen vahvoja siveltimenvetoja, että aikalaiset suhtautuivat hänen taiteeseensa ristiriitaisesti.
Vaikka Fanny Churbergin tuotantoa oli vaikea kategorisoida, hän maalasi myöhemmin pääasiassa impressionistisesti. Naistaiteilijoiden olisi myös pitänyt maalata naisille sopivia aiheita, kuten kukka-asetelmia ja lapsia, mutta Fanny halusi maalata miehekkäämpiä aiheita, kuten dramaattisia synkkiä pilviä maiseman ylle ja kivisiä rantamaisemia.
Fanny Churbergin lahjakkuus palkittiin vuonna 1879 Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisellä dukaattipalkinnolla. Seuraavana vuonna taiteilija lopetti kokonaan taiteellisen tuotantonsa ja keskittyi vain käsityöperinteen vaalimiseen ja kehittämiseen.
Taiteilijan teoksia oli retrospektiivisesti esillä Strindbergin taidegalleriassa vasta 25 vuotta hänen kuolemana jälkeen. Tuolloin Suomessa koettiin ensimmäinen pienehkö taidebuumi, kun Helene Schjerfbeckin suosio kasvoi, ja samalla esiteltiin myös muita 1800-luvulla vaikuttaneiden taiteilijoiden teoksia. Fanny Churberg sai tuolloin paljon hyvää palautetta.
Helene Schjerfbeck on kertonut ihailleensa Fanny Churbergin taidetta ja pitäneensä tätä esikuvanaan. Tämä Helenen tunnustus on varmasti nostattanut Fannyn kadonnutta mainetta.
Fanny Churbergiä, Ellen Thesleffiä ja Helene Schjerfbeckiä pidetään 1800-luvun suurimpina suomalaisina naistaiteilijoina.
Turun taidemuseo esitteli Fanny Churbergin taidetta vuonna 2012. Näyttely oli sikäli merkittävä, että Churbergin teoksia oli aikaisemmin esitelty 75 vuotta sitten.
Teoksia tarjolla harvoin
Fanny Churbergin tuotanto koostuu vain noin 300 maalauksesta, joista suurin osa on pysynyt eri kokoelmissa. Churberghin teoksia on harvakseltaan myynnissä taidemarkkinoilla.
Vuonna 2008 kotimaisilla taidemarkkinoilla alkanut laskusuhdanne on vaikuttanut voimakkaasti Fanny Churbergin teosten hintoihin, vaikkakin noin vuosi sitten Bukowskisilla myytiin 31 000 eurolla hänen Iltamaisema-maalauksensa (1877).
Kymmenen vuotta aiemmin Fannyn ’miehekäs’ maalaus Metsänsisusta (1878) jäi myymättä. Teoksen lähtöhinta oli 17 000 euroa. Moni muukin taiteilijan huutokaupattava laatutyö on tämän jälkeen jäänyt myymättä, koska lähtöhinta on ollut liian korkea. Vuoden 2016 lopulla Churbergin pienehkö maalaus Kotimatka (1874) myytiin 6 200 eurolla. Teosten hintaa nostaa erityisesti se, jos myytävän teoksen provenienssissa on merkintä, että kyseinen teos on ollut esillä taiteilijan edellisessä suuressa taidenäyttelyssä 1937.
Sijoittajan näkökulmasta Fanny Churbergin tuotannossa 1870- ja 1880-luvun teokset edustavat taiteilijan arvostetuinta ja kalleinta aikakautta.
Taiteilija teki myös kevyitä tekniikoita, ja esimerkiksi hänen hiilipiirrostensa hinnat ovat nykyään muutaman sadan euron huutokauppahinnoissa.
Taiteilija signeerasi teoksensa yleensä nimikirjaimillaan.
Koska taiteilija on arvostettu kultakauden taiteilija ja teosten arvot ovat tyypillisesti yli kymmenessä tuhannessa eurossa, on taideväärennöksen riski suuri, siitä huolimatta, etten ole itse törmännyt tämän taiteilijan nimissä tehtyihin väärennöksiin. Kiinnostuneen keräilijän kannattaa tarkistaa teoksen aitous ennen ostoa konservaattorilta ja taideasiantuntijalta.
Pauliina Laitinen-Littorin
