Etelämanner on ainutlaatuinen luontokohde, jonka ihmeisiin tavallinen matkailijakin voi tutustua laivaristeilyllä. Matkat eivät ole halpoja, mutta näillä vinkeillä voit säästää ja saada reissusta enemmän irti.
Etelämantereen hyiset maisemat, jäävuoret ja pingviinit ovat tuttuja luontodokumenteista, mutta maapallon eteläisimmän kolkan luontoon voi tutustua myös paikan päällä ilman naparetkeilijän rautaista kuntoa tai huippuunsa viritettyjä varusteita.
Tähän antavat mahdollisuuden laivaristeilyt, joita järjestetään marras–maaliskuussa Etelä-Amerikan eteläkärjestä Antarktikselle eli napamantereelle ja sitä ympäröiville saarille.
Ja koska kyse ei ole aivan tavanomaisesta eikä kovin edullisestakaan matkasta, Etelämanner sopii hyvin ”kerran elämässä” -matkakohteeksi vaikkapa pyöreitä vuosia juhlistavalle tai eläkkeelle jäävälle.
Millaisesta matkasta on kyse?
Etelä-Amerikan Tulimaasta lähtevistä risteilyistä lyhimmät kestävät kymmenen päivää, pisimmät 2–3 viikkoa. Pidempiin matkoihin saattaa sisältyä parin päivän pysähdys Falklandinsaarilla, jotka ovat nekin kiinnostava luontokohde.
Risteilyn alussa voi ihailla Tulimaan jylhiä maisemia. Ne muistuttavat jäätiköineen Norjan vuonoalueita. Kap Hornista etelään alkaa parin päivän avomeriosuus, jolloin näköpiirissä on pelkkää aavaa merta ja laivaa seuraavia albatrosseja.
Risteilyjen pääkohde ovat Etelämantereen pitkulainen niemimaa ja sitä ympäröivät saaret. Etukäteen ilmoitetut käyntikohteet ovat viitteellisiä, sillä lopullisen matkareitin määrittävät sääolot ja jäätilanne.
Etelämanner tunnetaan vaihtelevista sääoloistaan. Tyyni ja aurinkoinen keli voi muuttua hetkessä viiltäväksi lumimyrskyksi.
Sään nopeat vaihtelut vaikuttavat risteilyohjelmaan. Suunniteltu kumiveneretki maihin voi peruuntua kovan tuulen tai rantavesiin pakkautuvien jäävuorten vuoksi, mutta kapteeni pyrkii aina tilanteen mukaan löytämään lähistöltä suojaisamman maihinnousupaikan.
Laivasta tehdään päivittäin kumiveneillä retkiä mantereelle ja saarille, joissa on isoja pingviiniyhteisöjä, merilintuja ja hylkeitä. Risteilyn aikana voi myös bongata kymmeniä tai jopa satoja valaita, jotka ahmivat kitoihinsa pieniä äyriäisiä ja planktonia.
Jäätiköt ja niistä irronneet jäävuoret ovat olennainen osa maisemaa. Matkan varrella vastaan tulee myös yksinäisiä tutkimusasemia. Moni laiva pysähtyy esimerkiksi Port Lockroyssa, josta voi lähettää postikortin maailman eteläisimmästä postikonttorista.
Miten matkalle pääsee?
Etelämantereelle järjestää risteilyjä noin 40 laivayhtiötä, jotka löytyvät matkailujärjestö IAATOn sivuilta.
Järjestön sivuilla on myös paljon muuta hyödyllistä tietoa matkaa suunnittelevalle.
Useimmat laivat lähtevät Argentiinan Tulimaasta Ushuaian kaupungista, jonne moni laivayhtiö on järjestänyt tilauslennon Buenos Airesista. Punta Arenasin kaupungista Chilestä lähteville risteilyille on vastaavasti tilauslento Santiagosta. Lennot ja yöpyminen mennessä ja tullessa pääkaupungissa sisältyvät yleensä matkan hintaan.
Helpointa on ostaa matkapaketti lentomatkat mukaan lukien matkatoimistosta. Suomessa toimivista matkatoimistoista Antarktiksen risteilyjä myyvät ainakin Albatross, Aventura, Lomalinjat, Olympia ja Saga Matkat.
Omatoimisestikin voi risteilyn ja lentoliput hankkia, ja monessa tapauksessa näin säästää myös kustannuksissa. Lennot on hyvä varata niin, että Buenos Airesiin tai Santiagoon saapuu 1–2 päivää etukäteen. Näin ennättää varmasti laivaan, vaikka lennot olisivat myöhässä.
Mikä on hyvä matkustusaika?
Risteilykausi on marras–maaliskuussa eteläisen pallonpuoliskon kesäaikaan. Päivät ovat silloin pitkiä, mutta lämpötila ei tavallisesti nouse kuin muutaman asteen nollan yläpuolelle.
Risteilykauden alussa maisemat ovat lumiset, ja meressä kelluu paljon jäävuoria. Tammi–helmikuussa sikäläinen kesä on kääntymässä jo loppupuolelle, jolloin eläinmaailma on parhaimmillaan. Esimerkiksi pingviineillä on silloin jo poikaset.
Millaisia ovat laivat?
Laivojen ja hyttien taso vaihtelee luksuksesta kerrossänkymajoitukseen. Laivoissa on 2–4 hengen hyttejä. Yleisistä tiloista löytyvät yleensä ruokasali, baari, lääkäriasema ja luentotilat. Ympärillä polskivia valaita ja ohilipuvia jäävuoria voi ihailla laivan kannelta.
Suurin osa laivoista on meikäläisiä ruotsinlaivoja huomattavasti pienempiä. Niihin mahtuu tyypillisesti 200–400 matkustajaa. Matkaa varatessa on hyvä tarkistaa laivan koko, sillä yli 500 matkustajan alukset eivät saa tehdä maihinnousuja Antarktiksella.
Maissa voi kävellä vain ennalta määrättyjä kulkureittejä, ja esimerkiksi pingviiniyhteisöihin on pidettävä yli viiden metrin välimatka. Ja pingviineillä on aina etuoikeus, jos ne taapertavat ihmisten käyttämän polun poikki.
Etelämantereen vesillä voivat liikkua ainoastaan laivat, joiden runko on tavanomaista kestävämpi jäitä vastaan. Risteilyjen suosion kasvun myötä laivayhtiöiden laivastot ovat täydentyneet uusilla laivoilla, joissa hytit ja yleiset tilat on käytännöllisemmin suunniteltu kuin iäkkäämmissä aluksissa. Lisäksi niissä on vakaajat, jotka vähentävät keinumista kovan merenkäynnin aikana.
Mitä matkat maksavat?
Risteilyn hintaan vaikuttavat matkan pituus, hyttiluokka ja laivan yleinen taso.
Esimerkiksi jaetussa 3–4 hengen hytissä 12 päivän risteilyn voi saada noin 7 000 eurolla. Kahden hengen hyteissä tyypillinen hinta 16 päivän risteilylle liikkuu 10 000 euron molemmin puolin.
Hinnat sisältävät aamiaisen, lounaan ja päivällisen, jotka tarjoillaan yleensä runsaasta buffet-pöydästä.
Netissä törmää myös halvempiin, 3000–4000 euroa maksaviin Antarktis-risteilyihin. Niissä kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa laivan koko ja matkaohjelma. Kyse on todennäköisesti pari tuhatta matkustajaa vetävistä risteilyaluksista, joista ei saa tehdä retkiä maihin.
Monilla laivayhtiöillä kauden ensimmäiset ja viimeiset risteilyt ovat joulu–tammikuun lähtöjä hieman halvemmat. Myös lennot Etelä-Amerikkaan saattaa silloin saada edullisemmin kuin vuodenvaihteen lomasesongin aikana.
Joskus tarjolla on myös ”äkkilähtöjä” tuhansien eurojen alennuksella, jos laivayhtiö ei ole onnistunut myymään täyteen kaikkia paikkoja sesongin viimeisille risteilyille.
Miksi risteilyt ovat niin kalliita?
Antarktiksen risteilyt ovat vaikkapa Karibian tai Välimeren risteilyjä selvästi kalliimpia. Tämä johtuu muun muassa siitä, että uiviin jättihotelleihin verrattuna Antarktiksen vesillä liikkuvat laivat ovat varsin pieniä.
Laivahenkilöstöä on paljon suhteessa matkustajiin. Kustannuksia lisäävät tiukat ympäristö- ja turvallisuusmääräykset. Noin 3 000–5 000 kilometriä pitkä merimatka nielee myös polttoainetta.
Miten matkaan valmistaudutaan?
Vaikka kyse on varsin mukavasta risteilystä, syrjäiseen paikkaan matkaaminen vaatii hieman etukäteisjärjestelyjä.
Varustamot edellyttävät matkustajalta tuoretta lääkärintodistusta, jossa lääkäri arvioi henkilön edellytyksiä osallistua risteilylle. Tätä varten matkalle lähtijälle lähetetään kaavake, johon lääkärin lausunnon lisäksi merkitään mahdolliset sairaudet ja niihin liittyvä lääkitys.
Risteilylle osallistujilta edellytetään hyvää terveydentilaa. Liikuntarajoitteisille matkat eivät sovellu, sillä esimerkiksi retket maihin tehdään kumiveneillä.
Varustamot edellyttävät myös matkavakuutusta, joka kattaa myös mahdolliset evakuointikulut. Oman matkavakuutuksen voimassaolo Antarktiksen risteilyllä kannattaa tarkistaa, sillä vakuutusyhtiöillä on tästä eri tulkintoja.
Esimerkiksi oma ammattiliiton kautta tuleva matkavakuutus ei olisi ollut tällaisella matkalla voimassa, joten jouduin hankkimaan 82 euroa maksavan määräaikaisen vakuutuksen toisesta yhtiöstä.
Mitä kannattaa pakata mukaan?
Laivat tarjoavat usein matkustajille sadetta ja tuulta pitävän takin. Sen alle on hyvä varata lämmintä vaatetta, kuten kevytuntuvatakki, fleece ja villainen aluskerrasto. Vettähylkivät retkihousut ovat myös paikallaan, samoin hyvät käsineet ja korvat peittävä päähine.
Laivalla saattaa olla lämpösaappaita maaretkiä varten, mutta omat tukevapohjaiset retkikengät on hyvä pakata mukaan. Aurinkolasit ja korkean suojakertoimen aurinkovoide ovat myös tarpeen.
Eteläisillä vesillä saattaa olla välillä kova merenkäynti. Matkapahoinvointilääkettä voi ottaa varoiksi mukaan, mutta sitä saa tarvittaessa myös laivan lääkäriltäkin.
Antarktis on valokuvaajan paratiisi. Mukaan kannattaa ottaa hyvä kamera, riittävästi muistikortteja ja vara-akku, sillä viileällä säällä virta hupenee akusta nopeammin.
Rasittaako matka Etelämantereen luontoa?
Etelämantereen ainutlaatuinen luonto on suojeltu kansainvälisellä sopimuksella, ja vastuulliset matkanjärjestäjät ottavat tämän tarkasti huomioon.
Ennen maihin pääsyä reput ja vaatteet imuroidaan, jotta niiden mukana ei pääse kulkeutumaan kasvien siemeniä tai muita vieraslajeja. Maissa voi kävellä vain ennalta määrättyjä kulkureittejä, ja esimerkiksi pingviiniyhteisöihin on pidettävä yli viiden metrin välimatka. Ja pingviineillä on aina etuoikeus, jos ne taapertavat ihmisten käyttämän polun poikki.
VIDEOITA! Jutun kirjoittajan matkavideoita Antarktikselta löytyy Youtubesta.
Matti Remes
